Sitruunapatonki.fi

Alku kertomuksesta:
Lapsena Eino istui santalaatikossa ja kasvoi kasvamistaan. Tultuaan isoksi hän lähti Palokunnantalolle tansseihin. Siellä hän tapasi Selman, he menivät naimisiin, saivat yksitoista lasta ja elivät elämäänsä onnellisina.
Mutta eräänä yönä viinanhimo täytti Einon mielen.
Lyhyessä ajassa hän ryyppäsi koko omaisuutensa, saattoi perheensä kurjuuteen ja lähti merille.
Kysymys: Kirjoittaja, kirja ja tarinan nimi?

joku satusetä

Merillä ja vierailla mailla, viinanhimon kourissa, Eino vietti koko elämänsä.
Hän joi raakaa pirtua puolalaisessa satamakapakassa, vetistä punaviiniä grönlantilaisessa kansanruokalassa, ämpärin neekerirommia Shanghain passipoliisien kesäjuhlilla ja gallonan whiskyä Chicagon koirien hautausmaalla. Lisäksi hän nautti vielä kolme kylpyammeellista inkivääriolutta Hullin satamassa, kuminaviinaa Intian kumipuuviljelyksillä, samppanjaa Pariisin Maximissa ja Kanadan tukkityömailla erehdyksessä kannullisen vanhan työhevosen kusta.
Vihje: Otavan julkaisu 1969

höh. ihan selvää kultturia .....yök

Monivaiheinen ja värikäs oli Einon elämä.
Hän oli työssä talonmiehen apulaisena Kalkutan yleisessä sairaalassa, nopanpelaajana egyptiläisen linja-autoaseman odotushuoneessa, silittäjänä Honolulun kirjopyykkipesulassa ja koirien ulkoiluttajana Sydneyn miljönäärien puutarhatanssiaisissa. Sitten hän toimi yksisilmäisen voimamiehen harjoitusvastustajana tiibetiläisessä sirkuksessa, pikalähettinä kuubalaisessa kotileipomossa, lämmittäjänä idän pikajunassa, nuorempana säkkien kantajana Chilen suola-aavikolla, kolehdin kerääjänä Ambomaan lähetyskirkossa ja mielipuolten sitojana Rio de Janeiron kiinalaisella hullujenhuoneella.
Sitten Eino tuli vanhaksi ja palasi kaukaiseen kotimaahan.
Vihje: Tekijän kuvataidetta ei aluksi arvostettu, mutta nykyisin hänet tunnetaan naivismin mestarina.

Ihan Huuhaa-juttu

Niin uskomattomalta elämältä kuulostaa, että Huuhaata veikkaisin minäkin,kuten edellisenkin viestin lähettäjä

Huuhaata tietenkin, kirjan nimi on Lippa Vinossa ja tarinan nimi kotimaan kutsu, joulukertomus.
Pitänee kirjoittaa loputkin, jotta nuoriso saa hyviä vaikutteita.

Jouluaattona lumen peittäessä metsät, maat, hän koputti hiljaa vanhan kotitalonsa ovea ja astui sisään.
Hänen vaimonsa Selma makasi pirtin nurkassa kuolinvuoteellaan ja yksitoista aikuisiksi varttunutta lasta veisti penkillä päreen valossa kirveenvarsia.
"Se on sitten niinkun maailma nähty, terveisiä vaan ja hyvää joulua kaikille" sanoi Eino ovensuusta.
Selma ja lapset eivät aluksi tunteneet häntä.
Mutta sitten lapset löivät häntä nyrkillä, vanhoilla sukilla ja kirveenvarsilla ja sanoivat:
"Se on niinkun äitimme puolesta, kun sinä meidät hylkäsit!"
Eino tuupertui pirtin lattialle ja sanoi:
"Kiitos teille lapseni, minä ansaitsin sen".
Mutta samassa hänen aikuisiksi varttuneiden lastensa silmät täytyivät kyynelistä ja he nostivat vanhan isänsä lattialta. Selmakin nousi virkistyneenä ja ja silminähtävästi ainakin kaksikymmentä vuotta nuortuneena kuolinvuoteeltaan.
Selma ja lapset polvistuivat yhdessä Einon eteen ja lausuivat: "Eino, isä, anna anteeksi..."
Jostain kaukaa lumisesta yöstä kuului joulun kellojen kaunis soitto... Selma ja lapset katsoivat pirtin pienen, jääkukkasten somistaman akkunan läpi jouluyöhön. Ylös taivaalle, missä kaukana, kaukana korkeuksissa tuikki yksinäinen Pohjantähti ja lauloivat: " Kiitos sinulle Pohjantähti, isä tuli kotiin!"

Mukavaa joulun odotusta patonkiväelle toivoo natero

VIINA ON MYRKKYÄ!


(väräjävin kissankokoisin kirjaimin)

taikka sitte " juo viinaa ja sullon kivaa"

Kulttuuriakin mukavampi seurata

on se mukavaa kun verorahoja tärvätään jollekkin " tanssi" pellelle niinku jus uutisissa yksi kirjailija kertoi.

En mie paljoo viinaa, mutta viiniä kiitos.