Sitruunapatonki.fi

No niin, tästä lähtee käyntiin oikea Sitikka-harrastus. Eli tuli hankittua Juuson täällä kauppaama CX-projekti, kun hinta oli tosiaankin kohdallaan ja kuljetus pelasi. Kiitokset vielä herra puheenjohtajalle kaupoista. Päivittelen tähän väliaikatietoja projektin hitaasta mutta epävarmasta edistymisestä. Alla kuvatus kohteesta suomalaisessa kesämaisemassa...



Tänään ryhdyttiin selvittämään starttaamattomuuden syytä. Uusi akku koneeseen ja kääntö avaimesta tuotti pyörivän startin (ja pari vaimeaa jee-äännähdystä), mutta kone ei edes lupaillut. Tai ehkä sen saatoi kuvitella lupailevan, mutta se oli tosiaan vain kuvitelmaa. Irroteltiin bensapumpun letku koneesta, että josko se ei vaikka saisi polttoainetta. Sai se, sen verran komea oli suihku. Seuraava tarkastuskohde olivat kampiakselin anturit ja erityisesti niiden liittimet. Liittimissä ei ollut mitään vikaa, itse antureita oli paha tarkastaa, kun ei ole harmainta haisuakaan siitä, missä ne sijaitsevat. Alla kuva siitä, missä niiden pitäisi sijaita.



Valitettavasti sensorless-käyttö ei ole polttomoottorilla (ainakaan tällä) kovinkaan yksinkertainen temppu, joten anturit pitäisi jostain hommata. Näyttäisi siltä että jollakulla on ollut tämän kyseisen yksilön sähköjen läpikäynti kesken, koska irtonaisia johdonpäitä tuntuu olevan jonkin verran. Pengoin kaikki lokerot läpi, mutta en löytänyt ruosteisia sytytystulppia kummempia. Jotenka tarjouksia edullisista YKK-antureista otetaan vastaan.

Näihin kuviin, näihin tunnelmiin tältä erää.

Onnea!

Asia projekti
Eikös noi ykk-anturit oo aika universaaleja Olis tossa ainakin 16valven lootassa joutava voin tutkia kyl jos siitä jotain numeroita löytyy

ei ole. cx:n anturit ovat 50 ohmisia ja mitoitukseltaan pitkiä.

OK, sääli.

storck:n joukolta löytyy . kannattaa kysellä. kysely ei paljoo maksa. 014-735866 tai 0400-642166

Ja jos ei Storckilta, niin keuruulta ainakin *vink vink*

No niin, nyt on Keuruulta ostettu anturit ja odotellaan iteljoonia, kiitoksia vain Cituningille. Katsotaan, josko iteljooni ehtisi viikonlopuksi ja mie ehtisin viikonloppuna.

saukka muistaa sitten säätölevyn laiton sen anturin laipan alle. saattaapi hammaslaskija muuten jyrsiintyä j yläkuolokohdan anturista häipyä pää.
hammalaskinajn oikean syvyyden saa selville helposti kun tyrkkää sen anturin reikäänsä ja mittaa vaikka rakotulkilla laipan alle jääneen tyhjän tilan ja tekasee alupellistä passelin korotuksen. sama pätee siihen ykk anturiin,mutta konetta pitää pyörittää kunnes semmonen klöntti näkyy reiästä. siihen samalla metkulla korotusta jos tarvii. hyvä välys noissa on semmonen puolimilliä

Hepsan! On tätäkin tässä syksyn mittaan aina silloin tällöin (auton kummisedän Tulskun avustuksella ) rävelletty, mutta kirjallinen tuotanto laahaa jäljessä. Eli pientä päivitystä.

Anturit sitten tuli, ja Saukka muisti shimmilevytkin. Mutta jotenkin ne sieltä sitten jossain vaiheessa eksyivät pois, kun ei meinannut kone startata ja oli olevinaan kokeilemisen arvoinen idea pienentää anturin ja anturoitavan välimatkaa. Paikallaan rakoakin näkyi olevan, mutta näemmä kampiakselin laakeroinnissa on jo sen verran klappia, että pyörittely suoritti sen verran paljon lastuavaa työstöä, että (ainakin) toinen antureista meni kaputt. No, Juuso oli jälleen ystävällinen, ja lahjoitti (!) toisen parin ikään kuin kaupantekijäisiksi, mistä kiitos hänelle. Tällä kertaa shimmauksesta ei tingitty, ja kun antureiden piuhat kytki oikeisiin paikkoihin , niin lopulta wanha rouwa hörähti kuin hörähtikin käyntiin! Mahtoi olla moottorinohjaus ihmeissään, kun kone pyöri etananvauhtia, mutta yläkuolokohtaa pukkasi jatkuvasti... No, tulipahan siinä nuohotessa konehuoneen sisältö jo pykälän tutummaksi.

Moottorin käynnistyttyä päästiin toteamaan, että etupää nousi ylös niin kuin pitikin, etujarruissa oli henki tallella, ja diravikin jopa toimi. Seuraavaksi auto nostettiin pukeille, ja ryhdyttiin tutkailemaan peräpään hydejä, joista tiedettiin, että jokin putki sieltä on katkaistu. Kyseinen putki oli edestä taakse tuleva syöttöputki. Sen takapään tulppauksen irroittamisen yhteydessä (ei mokoma lähtenyt mihinkään ottamatta korkeudensäädintä irti) rikottiin kaupantekijäisiksi paluuputkikin, joka oli valmista kauraa sekin. Nämä molemmat vaihdettua oli aika lyödä renkaat takaisin alle ja kokeilla, mistä suihkuaa. Ei mistään. Käsittämätöntä. Ei ole vanhat hydesitikatkaan kuin ennen... Korkeudensäätö pelasi hyvin. Tässä vaiheessa suoritettiin pieni koeajo pihapiirissä, missä voitiin todeta, että laatikko toimii hyvin, kone on pirteän oloinen, alusta toimii, jarrut pitävät ja muutenkin yleisilme on sangen positiivinen. Hydehommien yhteydessä havaittiin myös, että alusta on yllättävän ehjä. Uutta massausta se kyllä kaipailee, mutta ainoat reiät ovat etulokareissa, eivätkä ne mitään valtavan isoja ole. Pakoputkessa on varsin kookas reikä takapöntön etupuolella, ja äänen perusteella jotain ylimääräistä aukkoa löytyy varmasti jostain edempääkin. Kaiken kaikkiaan kuitenkin hintaisekseen hiton hyvä peli.

Katsastus ennen talvea taitaa jäädä haaveeksi, mutta josko sitä sitten keväämmällä. Isoimmat TODO-listan kohdat ovat
* lokarien reikien hitsaus
* vuotavan pakoputken korjaus
* ajovaloumpion vaihto (varaosa on)
* takakontin luukun vaihto (varaosa on siihenkin)
* roikkuvan verhoilun korjaaminen
* etuovesta puuttuvan ovipahvin kiinnittäminen, oven sähköjen fiksaaminen
* alustan putsaus ja massaus
* plus kaikenlaista pientä ja enemmän tai vähemmän kosmeettista

Lähettivät yli 300 euron liikennevakuutuslapunkin muistuttamaan, miten hienoa olisi, kun tuon saisi liikenteeseen... Valitettavasti kyseessä oli kuitenkin virhe, ei se vielä ole ajossa.

Tätähän on hauska seurata...onnea projektille!
Onko auton historiasta tietoja, nuo tarrat ikkunassa viittaa Norjaan?

Hieno homma, että projekti etenee!

Saukka kirjoitti:... niin lopulta wanha rouwa hörähti kuin hörähtikin käyntiin!

Mikään vanha oo! Alle kolmekymppinen neito parhaassa vedossa

No niin, minusta tuli tämän projektin jatkaja! Tavoitteena ei ole tehdä tästä mitään näyttelypeliä, vaan ajoltaan ja tekniikaltaan hyväkuntoinen perussiisti peli lähinnä kesäkäyttöön. Sydän on menetetty muutenkin cxille ja viimeksi etenkin pitkäakseliväliselle. Koska perus- cx:n muotokieli on olellinen osa rakkautta, oli vaihtoehtoina vain Prestige tai Limousine.
Kone tuntuu hyvältä, uusi pakoputkisto ja kaikki osat about ehjinä tallessa. Hitsattavaa löytyy kohtuudella sieltä mistä pitääkin, mutta ensivaikutelma positiivinen sen suhteen. Sisältä kostea nuhrinen ja paikoin homeinen, mutta penkin verhoilut ehjät. Varusteita löytyy mm. Penkinlämmittimet ja automaatti-ilmastointi. Vesi on tullut sisään A-pilarin alapäästä jonka korjaustarve vaatii käytännössä sopivan leikkeen jostakin luovuttajasta. Suurin huomattava vika on ilmeisesti lumikuorman alla painunut katto. Edessä on laaja loiva lommo n. 0.5 m2 alueella ja katon sivutasot on lommahtaneet hieman sisäänpäin. Katon vinyyli myös tietty sökö. Koska tuo d'Estaing kohouma on aiemmin lieventänyt kiinnostustani Prestige malliin on tämä hyvä korjauskohde yrittää palauttaa auton korkeus ensimmäisten mallien berlineä vastaavaan korkoon. Jos katon hitsaus ei aivan mene putkeen, niin toivottavasti vinyylin uusiminen peittää kupruja. Automaatti joka on muutenkin tarkoitus manualisoida otti noudettaessa hieman siipeensä yrittäessäni pimessä sateessa saada auto traileriin. Jarrujen jumituksen syyksi selvisi hieman myöhemmin pohjaan jumittunut jarrupojin/venttiili. Jotain hajosi eteenpäin vievien vaihteiden osalta, pakki toimii vielä, täytyy peruuttaa talliin . Projektin aikataulu on avoin ja on kakkos-kolmossijalla autojen osalta taistelemassa olemattomasta vapaa-ajasta. Ensitavoite on saada sisustus irti ja kuivumaan sekä kuivata auto lämmityspuhaltimella perustellisesti, putsata kaikki kura/ruostemössö pesäkkeet ja kuivata ne sekä saada komeus kuivaan katokseen tukivarret lukittuna auto maastoajoasennossa. Kun tai jos saan tuon toisen Tre ruiskuprojektin valmiiksi ja ulos, pääsee Prestige talliin köllöttelemään sähkögeesun viereen. Aikaisintaan ensi keväänä olisi tarkoitus alkaa laikkaa laulattamaan. Nyt pääasia oli pelastusoperaatio.

Kuulostaa hyvältä. Tsemppiä kovin syksyyn.

Nythän on CX:n parannusvuosi meneillään, kun useampi projekti on liikahtanut eteenpäin

Itselläkin alkaa CX 25 TRD Turbo2 Break olla vihdoin siinäpisteessä, että osat alkaa menemään takaisinpäin
osien värjääminen oikeaan sävyyn jää vielä ensivuodeksi, kunhan saa laitteen katsastuskuntoon ja liikenteeseen ensin...

Auto on nyt saatu varastokuntoon. Poistin penkit, sisätilan matot ja niiden mukana painosta päätellen yhteensä n. 20 litraa vettä. Helmojen päältä poistettiin kromilistat ja ovien alakumilistat. 3 kW:n lämppäri piti sisätilan parin päivän ajan n. 40 asteisena. Suuria yllätyksi ei paljastunut, apparin puolen lattia puhki apurungon päältä ja kuskin puolella pintaruostetta mutta ei reikiä. Muu pohja sisältä täysin ehjä. Helmakotelot alasaumausta pääosin ehjiä ja nostopisteet ehjiä. Helmat kyljistä puhki sieltä täältä, mutta ympärillä niin paljon ehjää kamaa että taidan tyytyä paikkailuun etenkin kun kesäkäyttöön tulee ja pinta jää kromilistojen alle piiloon. Helmojen päädyt puhki eteenpäin. Ovien alalaidat kahdessa hyvät, toinen vaihdettu. Saatan hommata hyvät ovet (hollannista?) tilalle. Takaluukku huono alhaalta mutta mukana tuli virheetön purkuosa kansallisuustunnuksella B. Hämmästyttävää kyllä mutta kylmäpiirissä oli vielä painetta ja kompuran lähti käymään ja putki kuumeni! Auto ollut viimeksi ajossa 2002, -tai ainakin leimattu. Viileetä ei puhaltanut kun ei puhaltanut..
Nyt auto katoksessa odottamassa aikaa jolloin voi käydä käsiksi..

Loistavaa, että sait Prestigen suojaan!
Outoa kyllä, että farkku-CX:n muotokieli ei pure sinuun, saithan siedätyshoitoa koko Raidin ajan
Kai muistit istuttaa pyöräkotelon kallioimarteet soveliaampaan kasvupaikkaan?

korvee kirjoitti:Loistavaa, että sait Prestigen suojaan!
Outoa kyllä, että farkku-CX:n muotokieli ei pure sinuun, saithan siedätyshoitoa koko Raidin ajan
Kai muistit istuttaa pyöräkotelon kallioimarteet soveliaampaan kasvupaikkaan?

Täytyy kyllä myöntää että olen farkkuakin viimeaikoina yhä useammin vilkuillut 'sillä silmällä', ehkä se on siedätyshoidosta kiinni! Saksassa näkemäni vinyylikattoinen after life breikki oli niin upea että ehkä se oli jonkinlainen kulminaatiopiste tässä? Muistan jonkun sanoneen että se voi ottaa pari vuotta ennen kuin silmä tottuu! Mennään nyt se aika näillä..
Luulen että imarre ehti suorastaan sublimoitua saadessaan pusua 3-vaihe Kärcheriltä, en valitettavasti muistanut ottaa talteen

Wesa huomaa kohta jotain TODELLA outoa... CX farkku on aina ajoltaan noin 8 kertaa Prestigeä parempi ja siihen on pari selkeää syytä. Sitä luulisi että molempien sama pitkä akseliväli on se juttu vaan kun sillä ei olekkaan mitään merkitystä...
Farkun takajousitus on ihan omaa luokkaansa Prestigeen nähden + kärryn muotoilu vaikuttaa matka-ajossa kulkuun. Takajousitus on se merkityksellisin. Mm farkun pallot ovat tilavuudeltaan noin 40% suuremmat. Tukivarren laakerointi on erillainen ja uskallan väittää että vaikka farkun ilmanvastus on suurempi niin se on virtaukseltaan parempi ajettava suoraan matka-ajossa. Farkku kulkee kuin tikkaa heittäs.
Prestigeen vaan pokkana farkun taka-apurunko

Cikatti kirjoitti:... CX farkku on aina ajoltaan noin 8 kertaa Prestigeä parempi...

Perhana, kyllähän tää tikkana suoraan kulkee mutta kuitenkin...voiko pitää paikkaansa? Prestigen puikkoihin en oo päässyt koskaan, ostoslistalla se toki on jonain kauniina päivänä! Takapallot on tuossa omassa oikeaa avattavaa mallia ja juuri huolletut, oikein paineistetut...ja kynkät kunnossa, mutta silti, jollain tapaa liian pakumainen, olin kuvitellut että prestige olis sitten se täydellinen toteutus. Hämmentävä tieto

Citrique... mulla on molemmista paljon kokemusta... Väitän että Prestige on ajoltaan likempänä sedan CX:ää kuin farkkua. Lisäksi ne mun 3 farkkua eri koneilla ovat nimenomaan olleet ihan silkkaa nautintoa. Mm rajut tien epätasaisuudet farkku ottaa täysin 9 kertaa Prestigeä paremmin. Farkku näyttää enemmän työkalulta ja niin sen vuoksi syntyy aivoihin psyykkinen huijaus, ei työkalu voi olla limousinea parempi/mukavampi. Vaan on se.
Edelleen, farkusta saa paremman kuin limon kun asentaa farkkuun sedanin takapenkin kuten se on Prestigessä (tein niin) sen jälkeen vehjes on hämmentävän suuri hlöauto jonka takapaksiin vauvan rattaat tungetaan taittelematta ja silti takapenkillä istuva frouva ei ylety potkaisemaan etupenkin selkänojaan.

Aerodynaaminen suuntavakavuus farkussa on tietty jo lähtökohtaisesti paljon parempi kun massapainopisteen ja lateraalipainopisteen etäisyys on huomattavasti suurempi. Tava-cx muuttuu jostain virtausten asettumisesta johtuen 160:n yläpuolella kyllä tikaksi mutta ero varmaan on suurempi kotoisissa motarinopeuksissa. Cx:n perä myös kevenee aika lailla ilman takaspoileria ja vanhemmat prestiget kuten tämä (toistaiseksi) ovat ilman sitä. Kattokorotetuissa prestigeissä takalasin kulman lisääntyminen pahentaa vielä perän turbulensseja ja osaltaan heikentää myös sivuilta tulevien virtausten hallittua irtoamista mihin mm. koveralla takalasilla on pyritty, mutta mikä osin pilattu korkeilla pisaralistoilla. Breikin tukivarren laakerointi on tukevampi ja ehkä hieman parantaa vakavuutta sitä kautta. Suuremmilla palloilla ei pitäisi niin suurta eroa olla koska sylkytkin on suuremmat ja pallon progressiivisuus pitäisi kasvaa suunnilleen samassa suhteessa? Noita viistoperän epäkohtia olisi tarkoitus petrata, mutta yhtä vakaaksi tätä ei voi saada ilman sivuperäsintä. Noita tukivarren laakereita hieman mallintelin aikoinaan ohjemalla joka laskee todelliset (teoreettiset) vierintäelimien pintapaineet huomioiden ympäröivien osien jäykkyydet, muodonmuutokset ym ja perusmallin takatukivarren laakerit on kovilla ja breikin vahvemmat laakerit varmasti hyödylliset..etu tukivarren laakerit joutuvat myös koville pidemmillä tukivarsilla ja varsin lähellä staattisen kantokyvyn rajoja kolkutellaan jarrutuksissa. Noi tarvisi järemmän laakerin. Yksi vaihtoehto voisi olla tiivistevälirenkaan korvaaminen sopivalla tiivistetyllä lisälaakerilla mutta se on vaikea saada kantamaan kuormaa esijännitetyn keskittävän kartiolaakerin vieressä.

Tätä on päästy pikkuhiljaa jatkamaan lähinnä hankintojen muodossa. Automaatin tilalle tulee bensa T2:n loppupään loota jossa välitys n. 10% gti:tä pidempi. Loota on majaillut ulkona pressun alla kymmenkunta vuotta joten koppa päästä auki ja kurkkaamaan kuinka happi on tehnyt tuhojaan. No eihän siitä näe kuin vitosen mutta se ainakin oli siistissä öljypeitteessä hampailtaan ilman ruostepilkkuja. Samaten kurkistus perän öljypropusta varmisti sen sektorin olevan kunnossa. Loota muuten hyvä ja vain 160 tkm ajettu. Pyörikin kevyesti kunhan ensin olin akselista vääntämällä rusauttanut kiinni jumahtaneen nopeusmittarin hammaspyörän rikki. No nuo on samat tomaatissa jonka poistan. Myös oikea vetarien ulkopäät ja keskiosa pitää vaihtaa normilaatikolle sopivaksi. Osat siihen on jo. Vauhtipyörä tuli samasta turbo kakkosesta. Kymmenen vuotta on sen tehnyt että sorvia kaipaa. On yksianturisesta mallista jossa tasakorkeat hampaat ja kolo sivussa ykklle. Täytyy lisätä palikka toista anturia varten ja tasapainottaa sen jälkeen.

A-pilarin alapään korjauspalikka tuli sahattua eräästä TRE luovuttajasta. Saa nähdä miten saa korjattua parhaiten. Helpompi arpoa kun tuulilasi ja kojelauta irti. Lokaria ei haluttaisi irrottaa, ehkä leikkaan palan pois ja hitsaan takas..huom kuvassa pala johon on kokeiltu tippalistan madallusta! Porche harrastajat ja kilpailijat on vanhoista 911:stä poistanut noita hyvin tuloksin. Melu/suhinat vähenee ja ilmanvastus alenee. Tarkoitus oisi lähinnä madaltaa lähemmäs korkeutta joka on geesuissa.

Löytyykö keneltäkään vinkkejä vinyylikaton uusintaan?

Jäikö se pois otettu automaattilaatikko ja muut osat ehjiksi?

Säxä77 kirjoitti:Jäikö se pois otettu automaattilaatikko ja muut osat ehjiksi?

Automaatin ehdin rikkoa kun luultiin pohjaan juuttuneen jarruventtiilin olevan vain ruostuneita levyjä..eli tein just sitä mitä autossa olevasta tarrassa kielletään. Vaihtoon oli muutenkin menossa mutta oishan tuota helpompi siirrellä jos muut kuin pakkikin toimisi...
Laatikosta tarvin perän kuoren ja rungon.