Terve. Ollaan (minä ja poijjaat 12 & 13 v) suunnittelemassa mahdollista automatkailua eteläiseen Norjaan. Aikeena on mennä Stockholmiin ja siittä suorinta tietä läpi Sverigen Norjan puolelle ja kierrellä eteläistä Norjaa. Aikaa olisi 8-9 pv, kesäkuun toiselta viikolta alkaen. Minkälaisia vinkkejä annatte kokemattomalle (ulkomaan) automatkailijalle:
- reittivalinta
- kiinnostavia kohteita
- edullista yöpymistä
- hintatasosta yleisesti - bensa, murkina ym
- muita vinkkejä
Kiitokset etukätöseen!

Osta jo Ruotsin puolelta ihan kaikki mitä luulet tarvitsevasi ja tankkaa täyteen ennen rajan lähistöä. Norja ei ole halpa maa, Ruotsi nykyisellään on.

Tämä ei ole vitsi: v. 2002 elokuussa tein kaverini kanssa pikaisen Pohjois-Norjan autoreissun. Lähtö torstai-iltapäivänä ja paluu kotiin sunnuntai-iltana. Tietoisina legendaarisista järkyttävän kalliista Norjan hinnoista, oli matkassa mukana ns. autokylmiö sekä ihan oikea mikroaaltouuni. Ensimmäinen yöpyminen oli Suomen puolella ja toisena päivänä autokylmiö ostettiin täyteen Inarin Sitimarketissa. Sittenpä vaan auton keula Norjaan, ja suht' räpäkkää vauhtia kohti Noordkappia. Kauhistelua tunnelimaksusta, vielä isompi kauhistelu Nordkapin pääsymaksusta, hienon maisemaelokuvan ihailua ja jylhien maisemien live-ihailua. Kello oli jo melko myöhä ja piti alkaa harkita majoituksen löytämistä. Käsittämättömällä mäihällä pikku eksymisten jälkeen silmiemme eteen osui "yout hostell" -kyltti. Ei muuta kuin ovea paukuttamaan, tulihan joku ihme kyllä oven avaamaan - kertoakseen etteivät enään majoita ketään (oli jo elokuu). No siinä sitten selostamaan että pakko on majoittaa koska ei voida autossakaan yöpyä ja mihinkään muualle ei enään jaksa ajaa. Säälistä saimme olla puolella hinnalla opiskelijahostellissa yötä (mukana vanhentuneet opiskelijakortit, selityksenä oli se että leima/tarra tarkoitti opiskelujen alkamisvuotta eikä suinkaan menossa olevaa lukukautta) Näin siis majoituskulu saatiin hallintaan. Tietysti säästösyistä yövyimme 2 sängyn huoneessa, eikä suinkaan kahdessa 1 sängyn huoneessa, luulivatkohan meitä miespariskunnaksi kun siihen malliin katsoivat.... Noh, viimeistään siinä vaiheessa normannin huuli lörpähti, kun meikäläinen melkoisen väsyneenä ajamisesta kädet täristen ihan pokkana kantoi (kohtuullisen isokokoisen!) mikroaaltouunin sisään!!! Ja siis hostellin keittiöön, koska saatiin säilyttää siellä kylmiössä omia eväitämme. Mikroruoka lämpiämään, paljon kepsuttia höysteeksi ja syömään, oli hyvää ja halapaa. Erikoista muuten ettei hostellissa ollut laisinkaan mikroaaltouunia... Tässä vaiheessa kerrottakoon että hampurilaisateria päiväsaikaan paikallisessa mäkkärissä (tai sen vastineessa) olisi maksanut jopa yli 300 kurnua, silloisilla kursseilla pauttia rallaa 40 euroa!!! Kerran otin pelkät ranskalaiset huokeaan 18 kurnun hintaan Nordkapin lähistöllä heräilimme hyvissä ajoin, aamupalan jälkeen piti suunnata tankkaamaan. Oli muuten kallista bensaa... Luvassa oli kartasta etukäteen "hitaaseen ajoon varautuen" arvioituna 8 tunnin ajelu Norjan puolella ja rajanylitys Suomen puolelle iltapuoleen. Siis oli luvassa hyvin aikaa pysähdyksiin ja etelää kohti koko ajan komeammaksi käyvien maisemien ihailuun. Kuten jokainen Norjassa autoillut tietää, ei mutkittelu vuonojen pohjukoita myöten suju käytännössä samaan tahtiin kuin kartalta arvioiden voisi luulla. Niinpä aikaa menikin 15 tuntia arvioidun 8 tunnin sijaan. Asiaa ei auttanut edes räyhäkkä 110 - 160 km/h vauhti, toki pahimmissa mutkissa hieman hiljempaa. Onneksi ei sattunut omalle kohdalle poliisin tutka, sikäläinen rajoitus oli yleisesti 70 km/h, parhaimmillaan vain 90 km/h. Ja se ihana 0-toleranssi. Koskapa reissu oli tiukka sekä rahalliselta että aikataululliselta budjetiltaan, oli viimeinen eli kolmas yöpyminen varattuna käsirresta vaatimattomasta huoneistohotellista Kilpisjärveltä, näköetäisyydellä oli Saana-tunturi. Sinne saavuttiinkin puoliltaöin ja aika äkkiä mikroiltapalan jälkeen tuli uni silmään. Viimeisenä aamuna eväiden rippeet kiduksiin ja paahtamaan jopa 190 km/h tyhjää tietä pitkin Suomen puolella kohti Torniota ja sieltä pikakäynti Haaparannan Ica-markettiin, josta perinteen mukaan pitää ostaa 2 litran muovipulloissa Fantaa koska Ruotsin puolella Fanta on parempaa kuin Suomessa. Ja se pullo menettää kaikki hiilihapponsa ensimmäisellä aukaisulla, samalla lörpähtää melkein pullauttaen sisältönsä ulos ja väljähtyy. Loppumatka Oulusta kohti kotikontuja sujui hyvin 4-tietä pitkin sopivan joutuisaa vauhtia. Klo 22 aikoihin sitä sitten oltiinkin kotona, takana neljän päivän (läpiajo)reissu Pohjois-Norjassa ja Lapissa. Loppuyllätyksenä kerrottakoon että auto oli Renault Safrane 3,0 V6 Automatic !!! Kaikki kunnia Citikalle, mutta eipä mikään huono kulkupeli ollut tuokaan. Vauhdikkaan maantieajovoittoisen reissun keskikulutus tarkasti mitaten (ja äärimmäisen rehellisen & tarkasti paikkansapitävän ajotietokoneenkin mukaan) oli 9,3 litraa / 100 km. Keskinopeudesta antaa osviittaa se, että 12 tunnissa viimeisenä päivänä mittariin tuli 1.000 km, ja siihen sisältyi kolme pitkää pysähdystä sekä pari lyhyttä varikkokäyntiä "de la toilet":essa. Tästä jutusta tuskin mitään hyötyä oli, jospa kuitenkin lukemisen riemua. Hyvää matkaa teille, varaa paljon rahaa mukaan + eväät!

Sallinet, että vähän jaoin osiin tuota mainiota kertomusta, jotta sitä on pikkuisen helpompi seuraavien lukea.

Suuri kiitos Ranulle, olin niin vauhdissa tuon kirjoittamisen(kin) kanssa että tuli ihan yhtenä mötikkänä. Siis kiitos vielä!

Siitä on monta vuotta kun noilla kulmilla ajelin, mutta se jäi mieleen että telkänpöntöt, joita muuten oli tiheässä, räpsyivät miltei yhtenään. Ei mitään välii kun alla oli vain kaksi pyörää ja edestäpäin kuvasivat. Enkä siis ajanut edes kovaa, mutta olisiko se sitten ollut jokin nollatoleranssi - juttu.

Norjaan ennakkotutustuminen kannattaa aloittaa NORJA-FAQ-nettisivustolta.
Sieltä opin tuntemaan, millaisia näkemisen arvoisia kohteita Norjasta löytyy.

Kuten suomi24.fi:n Norja-osiossa olen kummastellut, miksi suomalaiset eivät osaa vuokrata netin kautta omakotitaloa viikoksi, kuten olen itse tehnyt v.2002 alkaen vuosittain, joskus jopa tuplaten saman kesän aikana. Tänä vuonna oma pääsy Norjaan voi kuitenkin estyä tämän yleisen taloustaantuman sivuvaikutusten takia. Nyt olisi haluna vuokrata talo sieltä Atlanterhavs-tien (Rv 64) läheisyydestä, tosin vielä ei taida olla suoraa tieyhteyttä Kristiansundiin Averøyn saarelta.

Nettivinkki: http://www.noorwegen.tv

Erikoista:
-Itse olen pitänyt kirjaa [älypuhelimen taulukkotiedostoa] kaikista yli 1000 metrin maantietunnelien läpiajoista.
-Pikkukoneen nettiselaimen avauskuvana on http://fondevik.no/stsh/.

90-luvulla on tullut kierrettyä eteläisintä Norjaa ja kesällä 2004 pohjoisinta Norjaa.

Aivan eteläisintä rannikkoa kiertelevät tiet ovat maisemiltaan aivan upeita, joskaan matka ei niitä pitkin etene kovinkaan vauhdikkaasti. Kannattaa kuitenkin poiketa niille ainakin osaksi matkaa. Etelästä on lisäksi jäänyt mieleen Telemarkin kanava (kuka valopää on saanutkaan päähänsä, että laivalla on päästävä vuoristoon...), ja Telemarkin kesämaa Bö-nimisellä paikkakunnalla (vesipuisto-puuhamaa, sisältäen isoja vesiliukumäkiä yms.). Kristiansandin lähellä oli toinen hupipuisto, jossa oli kolmen iloisen rosvon (Kasper, Jesper ja Joonatan) kylä (hiljaa hiljaa hiivitään me Kardemumman yössä) ja ainakin eläintarha ja tavallisia huvipuistovempaimia keskenään sekaisin. Ja aivan lounaisin kolkka oli ällistyttävästi ihan tasaista alankoa, ihan kuin yhtäkkiä olisi joutunut hetkeksi Tanskaan. Vähän pohjoisempana Ålesundista sisämaahan päin tiellä 63 on legendaarinen Trollstigen, jonka voi ajaa kumpaan suuntaan tahansa. Ja sitten tietysti Jotunheimenin tunturiylängön yli menevä tie on unohtumaton nähtävyys. Sinne kannattaa ottaa sukset mukaan kesälläkin.

Ainakin vielä vuonna 2004 leirintäalueiden mökkien yöpymishinnat olivat ihan kohtuullisia, samaa tasoa kuin Suomessa. Bensa on kalliimpaa, ja kaikki pääsymaksut ja ravintolahinnat ja ruuan hinta kaupoissa siellä hirvittää. Vähintäänkin kuivamuonaa ja säilykkeitä kannattaa ottaa mukaan reilusti, eikä hetken mielijohteesta kannata poiketa kaffelle tai muuhunkaan turistipyydykseen.

Etukäteen kannattaa autosta tsekata etteivät jarrupalat ja -levyt ole viimeisillään.

Ok, kiitokset vastauksista..

Pari lisäkysymystä:
- matkan ajankohta huomioiden (kesäkuun 2. vko) onko esim. leirintäalueiden mökeissä tilaa ts. voiko mennä paikan päälle kysymään mökkejä vai pitääkö soitella etukäteen varauksia?
- rannikolla (saati sitten korkeammalla..) voisi olettaa kelien olevan ajoittain viileät ts. lämmintä vaatetta mukaan??

Onhan noissa Norjan mökkimestoissa aina tilaa ja niitä tuntuu olevan paljon tarjolla. Ainoa juttu mitä Norskit vois opetella olis asiakaspalvelu. Missä tahansa leirintäalueella ja mökkikylässä palvelu on täysin ylimielistä ja helvetin ontuvaa ja mökit ovat naurettavia lääviä hintaansa nähden.
Viime kesänä pohjoista Norjaa kierrellessä tilaa oli hyvin mutta järjestään kaikki mökit oli melko hirveitä ja palvelun taso nolla ja mahtavin kontrasti hommaan tulee kun sieltä siirtyy Suomen Lappiin ja käy parissa mökkikylässä vaikka Kilpisjärvellä niin palvelu on täysin päinvastaista. Yksi kylä kun oli täynnä niin respa oli NIIN ystävällinen ja soitti puolestamme "viholliselle" ja johan löytyi tilaa ja jopa liiankin komeita mökkejä naurettavaan hintaan.

Mikä on norjalaishammaslääkäreiden ylivoimaisesti paras bisnes?

Vastaus: Viisaudenhampaan asennus.

Mikä on norjalaisten uusin tekninen innovaatio?

Langaton villapaita

Muutamia huomioita asioita autoilusta Norjassa:

1) Matkanteko on hidasta; moottoriteitä lukuunottamatta kattonopeus on 80 km/h eli suomalaisen seututien yleisnopeus. Ainoastaan Oslonvuonoa kiertävä E18-osuus on "suomalaisliikennestardardin" oloinen taival liikenteen etenemisnopeuden suhteen.

2) Varaudu tie-, tunneli-, suurkaupunki- ja siltamaksuihin Norjan kruununkolikoilla tai luottokortilla. Kaikki lauttayhteydet ovat maksullisia. Katso tarkemmat tiedot NORJA-FAQ-sivustosta.

3) Norjan tielainsäädäntö on tiukka ylinopeuksien suhteen, joten kannattaa ajella rajoitusten mukaan ja maksaa kiltisti pysäköintimaksut.