Onko kellään jääny yli 806 Peukotin Runabout-korisarjaa? Entä isoja rälläkän kiekkoja? Sininen korisarja käy, valkoinen olis kiva...

https://www.youtube.com/watch?v=ZeH-YtfRWos

Ensimmäinen työmatka aloitettu Peukotilla. Meni sinne ihan hyvin. Tänne kokeillaan huomenna. Yöllä tuli pahoja ajatuksia; jos se ei lähde aamulla käyntiin? Myöhästyn koneesta? Mistä taas yksi autovanhus siunaantui alle, vaikka vannotin itteäni, ettei sellaisilla enää työmatkoille lähdetä, ei ikinä!

Apparin puoleinen liukuovi on kaikkein likaisin eikä ulkopuolinen kahva toiminut. Kahvan akseli ilmeisesti poikki. Tällainen;
http://www.ebay.com/itm/PEUGEOT-806-LAN ... 5d583fa184
No, poikkihan se. Reipas kun oli olo, otin 5 mm teräspuikon rikkinäisestä aurinkosuojarullaverhosta, kiersin tinatusta pellistä (löytyy vielä elektronikkapiirilevyjen RF-suojauksena) akselin päälle löysän rullan, jonka puristin kuvan mukaisiksi siiviksi ja juotin tinalla kiinni. Rullia tuli siis kolme kipaletta, moukan tuurilla niistä sai putkipihdeillä puristelemalla kelvolliset.

Kuvan yläkulmassa on lukkokahvan sisäpuoli, missä näkyy valkoiset liukuoven avausvipu ja aukiasennon pidäkkeen vapautusvipu. Nämä molemmat ovat väljästi kiertyviä, ilmeisesti, jotta lukko sulkeutuessaan ei löisi lukon avaustankoja päin näitä kahvan vipuja. Kaikki osat näyttivät uudenveroisilta, melko hyvän näköinen patentti koko Peukotin oven sisäkalusto, sähkönastatkin ihan hapettumattomat. Ranskalaiselle pisteet - olen ehjännyt muunmaalaisia liukuovia ja kaameata romua tähän verrattuna. Pois lukien tuo sinkkivalusta tehty kahvan akseli.

Ja siitä likaisuudesta. Käytin jotain kodin puhdistaja - nimistä suihkupullosta, pesusientä ja kuumaa vettä. Sivuoven ja etuoven verhoilun kuuraamiseen meni kaksi ämpärillistä vettä ihan mustaksi, etuoven taskun jouduin irrottamaan - ryönää ja kaatunutta juomaa oli paksu kerros kaukalon pohjalla - kaksi kuulakärkikynää ja pikkurahoja putosi kai'uttimen kartion ja ritilän välistä. Voipi musikki kuulostaa hiukan paremmalta ensi kerralla. Kuvassa pirrettynä ritilän ja taskun yhdistelmä, mikä näköjään nielee pikkuesineet musikkipuolelle.
http://www.pioneer.eu/images/products/c ... 17_1_2.jpg

Aika paljon on tekemistä jos meinaa saada auton uimarantakuntoon: http://www.barryboys.co.uk/phpBB2/viewt ... =1&t=37845

Myin kaikki muunmerkkiset pois. Ja lastasin ostajille kyytiin kummit ja vanteet sisältä ja ulkoa, seinänvieriltä ja heinikosta.
Mikä helpottunut olo! Nyt ei oo kun Peukotti ja rikkinäinen Xantia-purkuauto tontilla. Siteeratakseni tuossa jokunen päivä aloitettua ongelmanratkaisusäiettä; "Outo kuningasolo 806 Peukotissa". Kai se tästä. Laantuu.

Oltiin taas niin automiestä. Jäähdyttäjän letku liian pitkä. Vuoto kasvoi pikku hiljaa, luulin kansipahvin menneen. Xantian syylarilla ei ollut oikein tilaa, letku kuumeni ja alkoi hangata vetoakseliin. Varaosaxantia sai luovuttaa toisen letkun. Taas mennään.

Kummasti se aika vaan kuluu...

Peukotti kiitää kuin autotehdas joskus kauan sitten markka-aikana asian laidan suunnitteli. Laturi meni tänä syksynä vaihtoon, hihnat ja etujarrupalat. Auto vietti koko päivän aikuisten oppilaitoksessa pyöränkulmien säädössä. Oli kuulemma oikein hienosti kulutettu ja vinksallan kaikki mahdolliset kulmat. Etupäästä tuli hyvä, takaa on puslat jo luovuttamassa kisasta.

Satuttiin yksi kesä samaan viikonloppuun jonkun tuningautotapahtumaan, auto on kuvassa paremman väen pihalla, ei omassa lätissä. Tuoreita ihailijakuvia tarttis napsia, nythän se asfaltti on kiiltänyt jo kuukauden lähes yhtämittaa.

Kun aika on... Että mitäkö? Vaihdoin auton. Ei kai, kui sää sen parhaista parhaimman, hienoista hienoimman...? Antakaas kun kerron! No, työkaverit, jotka on oikeesti hienoo väkee, on ostaneet uusia autoja autokaupasta. Niiden audit oli jo useamman vuoden vanhoja ja pahin vika - eivät katumaastureita. Nyt on. Eik' ou hianoo? No, mähän menin nettin ja kattelin, jos vaikka ostais ihkauuden Peukotti 806:n. Löytyi .... Traveller ...jokin tollanen ikkunahiace ... kiesus! 70 000,-!!!

No, jospa kattois oman auton hintaa markkinoilta, montako tonnia pitää laittaa väliin. ei paha; alle 70 rahaa. Kuitenkin yli 69. Pitäkää tunkinne...

Mutta! Siellä se tillitti tietsikan ruudulla kahdella söpösti melankolisilla ajovalolla suoraan silmiin. Pikkuisen, söpön autokaupan pihalla, pikkuisen kyläpahasen pikkuisella teollisuusalueella. Ai mikä? No sellanen 270 tuhatta vähemmän ajettu Peukotti 806. Punainen, karvalakkimalli, istuintaskut täynnä karkkipapereita, alkuperäiset täysi-ikään päässeet talvirenkaat, vaihteensiirtovaijerit ruosteessa, tuore leima ja koulukaverin nimi edellisissä papereissa.

"Kun siihen alkoi mennä rahaa ja uudet talvirenkaatkin olisi pitänyt ostaa," sano se koulukaveri yllättyneellä äänellä puhelimessa. "Ei me oo ku kesälomareissuja ajeltu sillä."

Ai missä se sininen on? Vaativissa ydinvoimalahommissa kuulemma. Hanhikiven sininen salama. Ei kuule enää montaa sanaa suomea, jos mää oikein ymmärsin. Se on aina ollu sellanen korkea-aktiivinen auto. Sopii sille kyä ihan ku vihreät kuulat entisen kälyn joulupöytään.

Tässä hää vetää jokkisradan pöheikköjä sileeksi, on se aika vekkuli!

Meinasi Peukotista tulla loppu. Vainaa. Mennäänpä tähän synkänmakeaan autoseikkailuun kaukana idässsä;

Ajeltiin koko perheen voimalla EU:n itäisimpiin kolkkiin kuuluvaan Väinänlinnaan. Tällä meidän punaisella 806:lla, SevelNord:in ajattomalla taidonnäytteellä. Matka taittui varsin joutuisasti, oltiinhan aluksi samalla reitillä kohti Pohjois-Ranskan Valenciennea, mistä tämä perheen iso punainen peltimaskotti oli liki kaksikymmentä vuotta sitten tuotu Suomeen, kahdentoista muun kohtalontoverinsa kera.

Kun nokka käännettiin pois Europpatieltä kohti itää, alkoi auto vastustaa matkantekoa, se huomasi, ettei päästäkään takaisin syntymäsijoille kertomaan talvesta, viinabensasta ja katsastajien hakuista. Kuin tulppa olisi pois pelistä, mutta että kaksi tulppaa, vain tyhjäkäynnillä ... auto käynnistyy hyvin, käy laukkaavaa tyhjäkäyntiä, nytkö tämä riemu loppuisi tähän? Ei siinä liki tuhannnen kilometrin päässä kotoa ole montaakaan vaihtoehtoa tarjolla. Kysytäänpä tuosta vastapäätä...."Viegla Auto Serviss / Riepu Remonts" ....

Ei auttanut tulpanvaihto. Kansipahvin vaihto auttoi. Sain nimittäin puhutuksi itselleni nosturipaikan autokorjaamon perimmäisestä nurkasta, jossa alkaisi kohta rengasrumba. Eikun K-Rautaan ja pari työkalusarjaa ja hanskoja ostamaan. Ystävällinen omistaja käski purkamaan kannen irti, jotta nähtäisiin mikä on tilanne. Hän tilasi "kaikki osat, mitkä saadaan huomiseksi" - kansipahvin, pakoputken kiinnikkeet, venttiilikopan tiivisteen ja hammashihnan. Illalla perheen kanssa paikallisen elokuvan ensi-iltaan ja syömään. Jeremiaadi jatkuisi huomenna aamukasilta.

Kaveri oli vienyt aamulla kannen plaanattavaksi ennen kuin pääsin paikalle jatkamaan hommia. Toinen päivä meni aika mielenkiintoisesti, minä olin kuin osa asentajaporukkaa, syötiin aamiaiseksi puuroa firman kanttiinissa, myöhemmin iltapäivällä perunamuusia ja melkoisia jauhelihajötkäleitä, päälle omenapiirakkaa, murukahvia ja kipinkapin portaat alas takaisin pajalle. Aina välillä äijät huikkasivat avustamaan konepellin nostossa tai pitämään tukivartta paikallaan, joskus herra "Benzina motors guru" kävi tsekkaamassa, miten minun homma etenee. Välillä käskettiin tauolle, oli kuulemma uusi satsi piirakkaa leivottuna.

Minulta veloitettiin osat, öljyt ja plaanaus, sekä 6 työtunnin hinta - sen verran kuulemma nosturipaikka olisi keskimäärin tuonut rahaa firmalle - toiset kuusi tuntia oli minun palkkani. Yritin jättää ostamani työkalut kavereille kiitokseksi, ei käynyt, kuulemma tartten ne itse. Heidän neuvo oli; "Älä aja 98:lla, varsinkaan täkäläisellä, ei ole ensimmäinen tapaus."

Niin se koettelee vaan ei hylkää. Automiehen veto tehdä tuon tason remppa reissussa. Mielessä on pyörinyt evasion/806 tct koneella. Joko sleepperinä tai sitten tonttiin levikkeet ja leviät vanteet

Kyllä oli kieltämättä epätavallisen epänormaali seikkailu. Kaikki muut skenaariot tuli punnittua eikä ollut kovinkaan vaikeaa lähteä yrittämään, kun kaverit mittasivat 10, 4, 4 ja 10 puristuspainemittarilla. Olisiko venttiilit menneet vai kansi halki?

Taas. Työmatkalle hät'hätää kyhätyllä koneella. No, ehkei niin huonosti koplattu konehuone, mutta kuitennii hätätyönä kaikkien teknistaloudellisten osoittimien mukaan kyhätty Peukotin sydän. Hienosti pelas ja lähti käyntiin kuin palmun alta ... Palmun alta ... on se varsinainen ilmaisu näin kotimaisen nykytiedon valossa ... ihmispoloinen...

Juu. Kivaahan tämä PSA-puuhailu on taas kun kaikki näyttää niin lupaavalta. Kiekkamittari sekosi ja nopeusmittari tahmasi pari kertaa. Samaa tautia kuin tämän säikeen alussa, siinä sinisessä yksilössäni. Askartelua tuleviksi sadepäiväksi.

Väinänlinnassa on jotenkin huvittavaa kun on melkein naapurissa eikä näe turistin turistia.

Totta. Ihan kuin Narvassa (kuulemma), ei sielläkään näy kuin joitain venäläisiä ihan kuumimpaan loma-aikaan. Latvian raja Valkovenäjälle on kauhean tahmea, siinä varmaan syy, ettei kulkijoita ole, vaan Väinänlinna on "pussin perällä", ei ostosmatkailijoita rajaa ylittämässä, ei kauttakulkijoita. Väinänlinnahan on venäjänlatvialaisten asuttama, kertovat kaupungissa olevan vain kaksi aboriginaalia latvialaista virkansa puolesta; pormestari ja kaupungin talouspäällikkö. Mene ja tiedä.

Mielenkiintoista tarinaa!

Mulla on jo surutyö käynnissä, kun on Evasion lähdössä myyntiin

Oon kattellut pienessä autokuumeessa jotain aikuisten autoa. Ei raski edes kuvitella ostavansa mitään vähän ajettua ja hienoa. Tässä Eurovan-projektin Evasion-Scudo-806:ssa on lukuisia hyviä puolia, hiljainen ja vahva alusta, kulutusosien saatavuus, yksinkertainen tekniikka joka kuitenkin on tehty lippulaivan kunnianhimolla, aikana, jolloin miehet sai joululahjaksi hylsysarjoja ja Swarfegaa.

Osaako joku sanoa, mikä on, kun mua himottais viininpunainen bensa-C4, sellainen muutaman tonnin peli? Nimen omaan punainen. Hopeinen ei näytä samalta. Aamulääkitys pielessä, vai onko vakavampaa?

Taas mennään ja lujaa! Peukotin anturijohdot on lopultakin oikeessa paikassa ja auto pelaa juuri niin kuin pitää! Eihän näissä XU-moottorien konehuoneessa ole ollut mitään isompaa murhetta, melkoisia ikiliikkujia kaikki BX:t, Xantiat ja ZX:t on olleet. Meinas jo ihan oikeesti alkaa ottaan koteloon, kun auto käyttäytyi kuin pahainen ooppeli! Monta iltaa meni AVK:ta ja Nettiautoa selatessa.

Nyt sopii räjähdyspakkasten tulla. Räjähdyspakkanen. Olis kiva nähdä mikä olento tollasia sanoja sanomalehden toimituksessa keksii. Niitä voi olla useampiakin, kuten tämän isä tai äitee; Valkoinen Kurittaja. Ny mää keksin! Spraymaalilla venakoppa punaiseksi - Moulin Rouge -erikoismalli, Punainen Mylly. Jos leima helähtää keväällä, mää maalaan. Varmasti ! Ja laitan tänne asiasta hianon reportaasin!

Alkaa olla vuosi siitä, kun hommasin tämän punaisen. Menin leimaan, pyydellen anteeksi monia vikoja, jotka luettelin etukäteen. Tehtäisiin ostoslista, sanoin katsastusmiehelle. Toisin kävi, vain alapallonivel oli väljä! "Ihmettelen pikkasen, kun se on ainoa uuden näköinen osa tässä autossa" sanoi katsuri. Löytyi siitä palanut parkkivalo ja pakosarjan tiivisteen pieni tikittävä vuotokin.

Elikkä kysymys kuuluu; miten te olette onnistuneet irottamaan XU-moottorin pakosarjan kiinnitysmutterit, kun moottori on paikallaan? Olen tehnyt kyseisen operaation irtomoottoreille, mihin pääsee sahalla ja poraamalla käsiksi helposti. Nyt ei pääse. Jos tilannetta yrittää kuvailla selkeämmin, siis jos autoni olisi Galapagossaarten merinorsu, mutterit sijaitsevat sen sierainten sisällä, kitalaen puolella nenäontelossa. Ja elukka tietysti turvallan hiekassa, kuten minunkin rakkaani sorapintaisella pihalla. Pitää nostaa, ja toivoa, että kädet ylettää ja mutterit aukeaa avaimella.

Tai teidän auvoisella konstilla, jonka kohteliaimmin pyydän paljastamaan. Silvuplee!

Voi kiesus! Pakosarjan vaarnoja ja muttereita on nyt äpöstelty neljä rupeamaa. Kone autossa kiinni. Sain kaikki vanhat vaarnat kierretyksi ulos, mutterit nimittäin eivät auennet, vaan vaarnapultit tuli nätisti kiertämällä, paitsi yksi. Se katkesi. Ja syvälle. Pyydettiin paikalle asiantuntija kiertämään sen ulos porakone-torxavain-poppakonstilla.

Kun ei ollut muuta, kuin vanhat pultit ja Rellun hengettömät kuparoidut mutterit, heitin ne kiinni. Peukotin maahantuojalla ei ollut kuin yksi mutteri Suomessa. Aikani nettiä selaituani, löytyi Mersun vaarnat Bosal:in ja FeBi:n luetteloista. Näytti melko samanlaisilta ja eikun Viialaan mersukeitaan portille kyselemään apua. Jees ja päivää! Siellä oli kokonainen laatikollinen juurikin samoja kuparoituja, soikeaksi painettuja muttereita ja pussillinen vaarnoja johonkin 12-sylinteriseen ihmiskunnan loppuajaksi!

Viisi kahdeksasta vaarnasta ja mutterista vaihdettu. Huomenna, jos Peukottien ferriitinkiiltoinen henki suo, vaihtuu ne kolme viimeistä. Tätä se mun uneni tiesi; yksi rellumutteri oli enää sormitiukalla reilun kymmen kilometrin ajon jälkeen. Notta ystävät ja toverit, rakas PSA-patonkikansanrintama, tämä on äpöstelyjen äpöstely, ans' katto, kui äijä' käy!

Muutama foto, mistä selviää yleisvaraosien tuotenumerot. Huomatkaa, kuinka vanha mutterin laippa on syöpynyt eikä kiristä enää pakosarjaa. Ranskalaisen muotoilun yksityiskohtia ei voi kuin ihailla.

Lupasivat lunta Itä-Lappiin. Onneksi mulla on talvirenkaat työn alla paikallisessa rengasliikkeessä. Hävitän kaikki umpiruosteiset kiekot ja yli kymmenvuotiaat kumit. Nousi nimittäin jonkinasteinen haloo noista kumitornien säilytyspaikoista. Ei voi pitää välikausisarjoja tallessa jokaiseen autoon, vaan tästä lähtien on enää kaksi vuodenaikaa jäljellä. Se tietää myös taakse aurauskulmien säätöä, kun aiemmin oli mitä syöttää ahnaille takapyörille. Ei tälle Peukotille, mutta noille koreanhirmuille.

Nyt syttyi sekä ABS-valo ja turvatyynyt vilkuttaa. Välillä lopettaa, joten johtojen nitkuttelua tiedossa koko päiväksi. Rahaa tulossa - nimittäin - aina kun joutuu purkamaan vanhasta autosta matot ylös, penkinkiskojen hollilta löytyy käteistä rahaa. Kerran löytyi perhesuunnitteluvälineitäkin ja takapaksin maton alta kumiosien asennusgeeliä.

Yritettiin lukea vikakoodeja. Turvatyynyistä tuli ilmoitus; ECU ei saa yhteyttä Sirenaan, johtovika, liitin hapettunut ... ABS:stä ei osattu ottaa ulos, mikä pyörä siellä kenkkuilee. ABS:n pinnit, eli mitkä mihinkin pyörään ECU:n liittimessä, oli joskus tännekin postattu?

Toverit! Kanssasisaret ja veljet! Jaa, että mitä? No, sitä vaan että se sininen peukotti, tämän säikeen esikoinen, on töötätty kunnolla tieverkon silmään, eli kohtaan, missä ei ole tietä. Sana verkostohan syntyy siitä, että tiet kohtaavat ja risteävät, ikäänkuin muodostaen verkon. Verkon silmät on peltoa, metsää, tonttia ja taloa. Tämän sinisen perherattaan, siviilijoukkojenkuljetusvälineen, vahinkovankkurin kohtaloksi koitui metsästä koostuva tieverkon silmä. Isoon silmään, verkko oli siis isosilmäistä, mikä tarkoitaa suurta solmuväliä - suurta nopeutta. Kiroillen vaunusta nousseet matkustajat olivat noituneet mitä todennäköisimmin, lingvistiikan ymmärrykseeni nojautuen: "A teremburáját!!" ja ... "a ló farát!", mikä tietenkin tarkoittaa kiesus ja hevosen pakoaukko. Mihin julkaisukevoton suomennos sopii kernaasti kunkin mielessään laittaa.

No, on meillähän on se punainen Peukotti. Routa porsaan kotiin ajaa. Ja talvirenkaiden puute. Lainasin sen viikonlopuksi. Aikamoinen veitikka, tuo auto! Se on kuulemma kiertänyt kirpputoreja ja markkinoita yli kolme kuukautta. Yhdessä viikonlopussa. No, onhan niitä hienojakin ihmisiä ja julkimoita, joilla viikonloput on venähtänyt. Niin siis kävi tälle punaisellekin, mutta luvan kanssa. Se on saanut kehuja ja kyselyitä, ostotarjouksia ja ties mitä pienvapaakaupan klusterin huomionosoituksia. Nyt se tuli takaisin, ja tilalle lähti hopeinen Xantia, jatkamaan päivystystä peräkonttikirpparien paraatipaikalla.

On se vaan niin lutuinen, tollanen Peukotti. Pörisee paikasta toiseen eikä pyydä pesua, puunausta tai peruutuskameraa. Ei haittaa kolhut tai naarmut, eikä kateellisten katseet. Mutta, sanokaas mulle. Hyvät ystävät, mitä mää tekisin nyt ittelleni tai sille Peukotille, kun mun rupes teen mieli ruuvata siihen se E85 -alkoholipaketti?

Kiesus! Nyt sitä vasta on oikeen on viherpiipertäjäksi ruvettu! Nimittäin asia on niin, että Peukotissa on FlexiFuel tsydeemi. Ajokokemusta (bensalla) on 3+17+0,2 km ... sitten ...sitten se rankaisi. Kuudennella ajoon starttauksella auto "kävi enää kolmella".

Nyt oli siis vasta pelkkää bensaa. Käytin hetkeksi akunkengän irti, helpostihan tuon ferrexinpunaisen Matra-liittimen kliertää auki. Röpötys loppui, moottorin "K" varoitusvalo sammui ja mentiin vanhaan malliin sujuvan sileästi. Mikähän se oikein oli? Asennutin nääs laitteen, kun siihen oli niin hyvä hetki. Asentaja sanoi laitteen oppivan omille tavoilleen, joihin kuulemma joskus kuuluu huono käynnistyvyys pelkällä alkoholilla, kun pakkasta on rapsakasti.

Huomenna tulee pidempi puolentoista tunnin veto suuntaansa, otan RE85 viinaa tankkiin sen 30 litraa, tankissa bensaa on n. 20 litraa jäljellä. Kerrotaan iltasella, kui äijä' käv'.

Kiintoisaa. Minkä merkkisen boksin laitoit?

eFlexFuel. Nyt on ajettu n. 350km lisää. Tehot on kasvaneet, vääntöä on enemmän. Ei mitään vetoakseleita katkovaa, mutta selkeä lisä ja muiden mukana auto menee itsestään, moottorin käynti on tasaisempaa. Jos havainnosta suodattaa pois psykososiaalisten odotusten ja sosiaalisen median paineen vaikutuksen, uskaltaisin puhua noin max. 5% tehon kasvusta. On tälle varmaan teoreettinenkin selitys ja sen osoittama yleisesti hyväksytty luku?

Tankaaminen on mukavampaa kuin ennen. Tankkiin ei mahdu enää kuin about kahdeksalla kympillä ainetta. Enää ei olla "v... sano Vatasia" kun ei mee satasia.

Ai niin, tässä pikkasen mm. maastopalojen savussa mietittyä nimitystä autolleni;

Car Classification (806)
American Classification; Minivan
British Classification; Large MPV
Australian Classification; People Mover
European Segment; M-Segment (Jess! Jess! Mens' car, ei mikään italialainen pottatuoli)
Car.info Classification; Large MPV