Aamulla näkee mitä sattumia sopassa on jäljellä. Toivon mukaan ruosteeton pyörännapa ja olkakappale maalattavaksi, uudelleen laakeroitavaksi ja rouvan Breakiin asennettavaksi.

Hyvältä näyttää:

Mitäs mausteita tuossa "pelle-pelottoman" sopassa mahtaa olla

Pari kourallista kidesoodaa.

Hämmästyttävän hyvä oii tulos: kaikki ruoste irtosi ja samoin hilseillyt maali. Ihan pienellä harjauksella tuli maalausvalmis pinta.

Mitäs käytit anodina?

Katsurin hylkäämää jarrulevyä.

Ja tuosta siis lähdettiin:

Mitenkäs tuo nyt meni kerroppas kokonaan kun tarvis itsekin suorittaa tuota puhdistusta keväämmällä. Eli tuo "elektrolyysikylpyjudanssi"

Vettä paljuun, kourallinen tai pari kidesoodaa päälle. Putsattavat osat kiinni toisiinsa esim. rautalangoilla, ja niihin kiinni virtalähteen miinusnapa. Anodiksi joku romuraudan kappale (huom! ei rosteria, kromista tulee myrkkyä), ja joku systeemi väliin estämään oikosulku anodin ja katodin välillä. Kaikkein paras, jos anodiksi hitsaisi pellistä laatikon, joka ympäröisi putsattavia kappaleita joka puolelta. Anodipuolen virtaliitin ei saa olla uppeluksissa tai kupari syöpyy ja aiheuttaa monenlaisia ongelmia.

Sitten vaan virrat päälle ja odottelemaan. Mitä enempi virtaa, sen parempi pöhinä, ja paremmin ruoste irtoaa. Vetyä tulee sen verran, että homma on ehdottomasti teḧtävä ulkotiloissa.

Syöpikös tuo systeemi itse metallia, vai vain oksidit.

Googletin tuon ja huomasin että jotkun suosittelee hitsausmuuntajaa, toimiiko se hyvin?

Eikö tässä pitäisi olla tasasähköhärpäke kiinni?

Syö metallia plusnavan eli anodin puolella, miinusnavan puolella ruoste pelkistyy takaisin raudaksi (josta pääosa tietysti irtoaa).

Eli miinusnapa pitää saada työkappaleeseen, ja tästä syystä hitsausmuuntaja ei sovi. Mutta hitsausinvertteri sen sijaan käy vallan hyvin.

Mitenkäs alumiinin kanssa pitää menetellä? Onnistuuko samalla tavalla. Mitenkäs kotikonstein onnistuisi tollee galvanointi? tai vaikka kuparointi, jos esimerkiksi remontin yhteydessä galvanoisi jarrusatulan itse? ja sitten vaan kuumankestomaalia pintaan.

Ihan kuten peruskoulun kemiantunneilla opetettiin ja vähän käytännössä kokeiltiinkin elektrolyysiä. Mitä sitä enempiä tarinoimaan, kun google kertoo tarvittavat tarinat:
http://www.timohapponen.net/sinkitys/index.html
http://www.nic.fi/~puukkop/hd/vinkit/sinkitys.htm

Kuparointiin sitten kuparisulfaattia jne, kyllä google tai kirjasto neuvoo.

Alumiiniin eloksointi. Ja voi tehdä värilliseksikin. Ei sekään maailmaa kaatavaa asiaa ole. Netistä löytynee konstit.

Vanha aihe, mutta itselle ajankohtainen joten herätetään henkiin.

Onko porukka miten paljon käyttänyt hitsausinverttereitä tässä hommassa? Jotenkin pelottaa että miten laite kestää pidempiaikaista jatkuvaa käyttöä... Kuinka pitkiä aikoja kerralla, ja minkälaisilla virroilla olette käyttäneet? Vakuuttakaa joku mut siitä että invertteri ei laske toimintasavuja ulos vartin pulputtamisen jälkeen....

Nuo miun siulle varaamat diodit kyllä kestävät... sopivaa muuntajaa hommamaan vaan ja itseään tappamaan
http://www.semikron.com/products/data/cur/assets/SKR_141F_02238640.pdf

Joku järjettömän kokoinen variacci voisi olla kyllä nyt kova sana.

Hitsauskoneet on tarkoitettu kuormitettavaksi jatkuvasti koneen arvokilvessä olevaan (100%) virtamäärään (A) saakka. Eli pitäisi kestää tuossa käytössä kunhan huolehditaan maksimivirta koneen mukaan.
Huollossa noita kuormitetaan täysteholla (100% kuormalla) tunteja, koneen täytyy pystyä tuohon.

- Sitikkaukko

Ja jos varman päälle haluaa pelata niin onhan siinä pienempiäkin virta-asetuksia, vaikkapa vain 90% suurimmasta sallitusta jatkuvasta virrasta, käytettävissä. Toisaalta hyvähän se on jos maanantaikappaleen pääsee palauttamaan kauppaan päivien eikä puoli vuotta takuuajan päättymisen jälkeen. Ehjässä vehkeessä laukeaa ylilämpösuoja ennen puolijohteita.

Miten pelkällä akulla, n. 12 voltilla, tai akkulaturilla n 15 V ja 3 A virta. Riittääkö jännitteet mihinkään? Tietysti voisi kytkeä 2 tai 3 akkua sarjaan??? jolloin alussa saisi n.37 V...