Kun kerran tuli luvattua niin pitkä tarina, silvuplee:

Auto on siis Picasso -03, 2.0 EW10J4 koneella, onneksi vanhempaa tyyppiä "Vehicles up to RPO 9492", jossa moniurahihnan siivapyörä on neljällä pultilla kampiakselin laipassa kiinni. Ostin auton 209tkm mittarissa ja jakohihnan vaihto oli tiedossa. Ostin hihnasarjan ja vesipumpun merkkiliikkeestä 130+100 euron hintaan. Hihnasarja oli Gatesin tekemä, ilmeisesti saman olisi saanut noin satasella tarvikeliikkeistä ja pumpun myöskin halvemmalla, mutta elämä on...

Tein homman pihalla syyskuussa vanhemman Haynesin kirjan ohjeilla, 1.8 EW7-moottorille. Kirja ei kovasti rohkaise vesipumpun vaihtoon, vaan kertoo, vapaasti käännettynä: "Vaikka vesipumppu on teoriassa mahdollista vaihtaa moottorin ollessa paikoillaan autossa, moottorin taakse vasempaan päähän on lähes mahdotonta päästä käsiksi. ...tämä operaatio on äärimmäisen vaikea. Tästä syystä suositellaan että moottori/vaihteisto irrotetaan autosta vesipumpun vaihtoa varten." ja "Lue ohje läpi, katso moottoritilaa ja vesipumpun paikkaa. Harkitse onko sinulla tarvittavat työkalut sekä taitoa ja kärsivällisyyttä tehdä homma moottori paikoillaan." Höpöhöpö, helppo homma No joo, kyllä kärsivällisyys oli koetuksella, mutta kun tuo moottorin poisottokin kuulosti vaivalloiselta, niin arvelin yrittää.

Väsäsin ajoitustapit, 2kpl 6/10mm tappia nokka-akseleille, 10 mm hydrauliputkesta 2mm seinämällä ja 6mm tangosta. Sorvaamalla tietysti sais paremmat, mutta noillakin pärjäsi. 8mm poranterä taas käy kampiakselin laipalle. Sitten aloin irrottamaan jakohihnan suojakuoria. Jälkeenpäin totesin, että ylemmän suojakuoren irrotus on oikeastaan hyvä testi sille, että selviääkö lopusta. Sen ja lokasuojan välissä on reilu tuuma tilaa ja hankalimman alimmaisen takaruuvin kohdalle sattuu vielä pari ilmastoinnin putkea Jotenkin tuonne sai keploteltua tavallisen kuusiokoloavaimen millä ruuvit sai löysättyä ja sitten kierrettyä pois irtokärkeä sormin pyöritellen. Olis ollut iso apu, jos osais pyörittää ruuvia tms. etu- ja keskisormen välissä käsi kuitenkin "levynä". Valitettavasti mulla ei tuota erityistaitoa ollut, eikä kehittynytkään. Kellä on, niin tuossa hommassa on hyödyksi... Onneksi kädet sentään ovat peilikuvia eivätkä samanlaisia Alempi suojakuori olikin jo yllättävän helppo tapaus. Jakohihna lähti pois kirjan ohjeilla kiristyspyörän löysäämisen jälkeen. Vesipumpun ruuveihin pääsi käsiksi kurottelemalla joko auton alta moottorin takaa tai ylhäältä venttiilikopan päällä maaten. 1/4" hylsyt, räikkä ja erilaiset jatkoakselit olivat tarpeen. Ainakin mun autossa vesipumpussa oli neljä pinnapulttia ja yksi tavallinen, vaikka kirja näyttää päinvastoin. Pinnapultit piti myös irrottaa, ennen kuin pumpun sai vedettyä pois tuloputkesta. Noissa oli kanta Torx-hylsylle mutta lähtivät auki (tuuria) tavallisella 5 tai 6mm hylsyllä. Torx-hylsyillä kannattanee varustautua, jos pultit ovat tiukassa.

Jos äskeinen haiskahti itsekehulta, niin kyllä tuli korvillekin. Kolmantena iltana laitoin pumpun paikalleen, mukamas . Yritin vielä kiristää pumpun mutterit ja pultin momenttiavaimella kolmessa vaiheessa, ohjeen mukaan. Sitten laitoin hiukan pakkasnestettä korroosiosuojaksi ja vettä perään, kun ajattelin huuhdella jäähdytyssysteemiä ja täyttää oikealla seoksella vasta myöhemmin. Nestehän juoksi norona maahan, pumpun ja tuloputken välistä. Eikun pumppu irti ja ihmettelemään. Älysin vasta, että uuden alumiinisen pumpun tuloputken päälle menevän viisteen ja suoran putken välissä on aika terävä särmä koneistuksen jäljiltä. Tuloputken päässä ollut uusi O-rengas oli saanut pari vekkiä... Vanhassa muovisessa pumpussa tuo viisteen loppu oli pyöristetty, ja tein saman uudelle pumpulle hiekkapaperilla. Elvytin vanhan O-renkaan silikonilla, kun en ollut älynnyt ostaa kahta toheloinnin varalle. Aina pitäisi, vaikka euron maksoikin, merkkiliikkeessä. Yritin nyt asemoida pumppua huolella suoraan tuloputken suuntaisesti. Kiristin ruuvit vain reiluun sormitiukkuuteen, ja laitoin systeemiin ensin pelkkää vettä, kunnes näytti siltä, että nyt tuo pitää. Sitten kiristin pumpun ruuvit vaiheittain käsivaralta.

Jakohihnan asennus olikin aika suoraviivainen homma. Ainoa vaikeus oli saada se vetopuolelta riittävän tiukasti paikalleen. Hihna olisi mennyt helposti hampaan verran löysälle, jolloin olisi pitänyt löysätä kampiakselin keskiöpulttia ja kiristää hihna kampiakselin hammaspyörää kääntämällä. Tuohon en kovasti halunnut ryhtyä, kun se olisi vaatinut vauhtipyörän lukitusta. Uudemmassa moottorissa se on ilmeisesti välttämättömyys, mutta sitten hihnan asennus helpompaa? Kun kiilasin hihnan pikkuräikän varrella päin kampiakselin hammaspyörää, sain sen vedettyä kireänä imupuolen nokka-akselin pyörälle. Ajoitus olikin sitten suoraan kohdillaan, mikä todetaan ajoitustapeilla sen jälkeen, kun konetta on pyöritetty kampiakselista 10 kierrosta, Haynesin mukaan. Uusi moniurahihna oli myös aika tiukka saada paikalleen, ilmeisesti sen verran vanhaa kulunutta paksumpi, että kiristyspyörän löysäysvara ei tuntunut riittävän. Muutaman kerran kävi käsi päässä, kun ihmettelin, että mitä kautta se oikein kierrätetään. Lopulta tuokin meni melkein kokonaan kaikille pyörille. Ohjasin lopuksi oikeille urilleen konetta pyörittämällä ja hihnaa kampeamalla. Eikun kuoret kiinni, se saakelin yläkuorikin, vettä myllyyn ja käyntiin. Lähtihän tuo eikä räjähtänyt

En kehota enkä rohkaise ketään tekemään noita hommia pelkästään tuon jutun varassa. Tarkat ohjeet löytyy Haynesistä, tms. Ne muutamat vinkit:
- Auton alle moottorin taakse pitää ehdottomasti päästä. Lämpimissä sisätiloissa, ja auto nosturilla tuo olisi melkeinpä kiva homma. Onneksi syyskuu oli lämmin...
- Leikkasin surutta puukolla oikeanpuoleisesta muovilokarista etukulman pois, mikä helpotti vesipumpun näkemistä pyöräkotelosta.
- Varustaudu pienillä (5/6mm?) Torx-hylsyillä vesipumpun pinnapulttien (=vaarnaruuvi) irrotukseen.
- Osta toinenkin O-rengas vesipumpun tuloputkea varten, jos et ole täydellinen korjaaja... (Neliöprofiilinen kumirengas pumpun ja koneen väliin tuli pumpun mukana, O-rengas ei.)
- Tarkista tuo viiste uuden pumpun tulopuolelta ja vertaa vanhaan pumppuun. Hio terävä särmä pois. Asemoi pumppu huolella.
- Laita ensin muutama litra vettä jäähdytysjärjestelmään ja tsekkaa vuotaako. Kiristä pumppu lopullisesti vasta sitten.
- Jakohihnan asemoinnissa auttaa, kun kiilaa hihnan alapuolelta kampiakselin pyörälle jollakin pehmeallä esineellä. Tämä löytyy uudemmasta Haynesistäkin.
- Jos saat jakohihnan ylemmän suojakuoren (kaikilla ruuveilla) irti, niin selviät koko hommasta.

Miksi et ottanut sisälokaria irti?

Remmin asentamista ja säätöä helpottaa, jos saa löysättyä nokka-akseleiden pyöriä ja kun nokka-akselit ovat erikseen lukitut; pyörän alla erillinen keskiökappale, jossa lukitustappi. Hihna pitäisi saada paikoilleen väkivallatta, sormin. Ja kun vetää ja lukitsee kiristinrullan "remmi löysä-asentoon". Jämptiähän silti on, vaikka pyöriä vähän löysääkin saadakseen niitä vähän kallelleen vastaanottamaan hihnaa.
Nokka-akseleiden pyörät voivat olla "miten vain", ratkaisevaa on nokka-akseleiden asento kampiakseliin nähden, jonka hihnapyörän asentoa ei saa muuttaa/ muutettua, jos kiila.

Vastaan tässä kummallekin, niin kuin minä asian näin. Kukin tekee tietty miten parhaaksi näkee...

Poistin kyllä pyöräkotelosta tuon noin A3-kokoisen muoviläpyskän Haynesin ohjeen mukaan. Sen takaa löytyi mm. kampiakselin pää, ks. kuva. Lokarin takana on enimmäkseen peltiä, joten sen poistamisesta ei olis ollut suurta apua. Ja moottorin puolelta näkyi, ettei Ranskan insinööri ollut tehnyt peltiin reikiä noitten suojakuorien ruuvien pyörittelyä varten Lisäksi mulla on taipumus tuhota noita muovinastoja, millä lokarit usein on kiinni. Tuo lokarin puukkoeditointi oli minusta kätevää

Hihnan asemointi olisi ollut kivutonta, jos olisin löysännyt käyttöpyörän kampiakselilta vapasti kääntyväksi. Tuo ei huvittanut, koska kampiakselin keskiöruuvi olis pitänyt avata tuosta laipasta kiinni pitäen Citroen erikoistyökalulla 6310-T tai sepän tekemällä korvikkeella Ruuvi on myös iso (avain ainakin 27mm, kuvasta) ja luultavasti piukasta, kun kiristysohjeeksi annetaan 40Nm + 40 astetta tykö. Hihnapyöriä ei tullut mieleenkään irrottaa, kun nokka-akselien ajoitus on nimenomaan niistä määrätty. Irrotukseen tarvitaan myös kohtuullinen Torx-hylsy, ks. kuva ja konstit pitää nokka-akseli paikoillaan. Haynesistä näyttäisi siltä, että pyörät ovat yhtä puuta, mitä nyt pakonokan pyörässä on kuminen keskiö värähtelyn vaimennukseen, ja asemoidaan nokka-akselin päässä oleviin koloihin. Pakonokan pyörän ajoitusreikä oli lisäksi väljä (pitkä), joten hihna meni helposti nokka-akselien pyörille, ks. kuva. Lisäksi arvelin, että uuden hihnan tulee sopia paikoilleen pyöriin koskematta, kun kerran vanhakin oli; Hampaita oli samat 157 samalla jaolla ja ainoastaan hampaiden kuluneisuus teki vanhasta hiukan löysemmän.

Merde! Kampiakselin tai imunokan ajoitustappi olisi pitänyt ottaa hetkeksi pois ja antaa pyörän tulla puolen hammasta vastaan, ja tsekata ajoitus taas hihnan kiristyksen jälkeen. Pöljä mikä pöljä Lisätään vinkkilistaan ilman muuta.

Hmm ... Ei ehkä pitäis kirjoittaa tällaista, mutta laitan nyt kuitenkin.

Jotenkin tuo 40Nm + 40 astetta ei tunnu kovin suurelta. Eism. Volvon TDI:ssä (siis VAG-koneella) tuo ko. värinänvaimentimenpultti kiinnitetään 160Nm + 180 astetta. Siinä saa ihan tosissaan punnertaa. Pultti uusitaan jokaisen avauksen jälkeen. Lienee siis jotain hiukan venyvää sorttia.

edit.
Jäi mainitsematta on-topic, että hyvät oli ohjeet ja hienosti sait homman tehtyä ja ilmeisesti autokin on taas ajossa uusilla hihnoilla ja muilla romppeilla. Näistä ohjeista on vielä jollekkin tarvitsevalle varmasti hyötyä.

Totta, ettei 40 Nm ole kovasti, 40 astetta päälle ehkä jo onkin, jos ruuvi on iso ja kaikki on "kovaa". kantakin voi olla pienempi kuin 27mm, kun vertasin 8mm poranterään kuvasta... Varmaan tuo aukeaa ihan siististi, jos laipan/kampiakselin saa lukittua jotakin päin ja on kunnon avain vääntää. Poranterän varassa tuskin olisi auennut.

Jakohihnan ohjausrullakin oli aika tiukassa, kun joudun vääntämään pyöräkotelossa 1/2" T-vääntimellä riittävän jatkoakselin puutteessa. Tuossa oli vain joku 8-10mm ruuvi ja 35Nm kiristysohje.

Kiitoksia, sinä sentään hokasit jotakin. Paitsi että tuo ei ole ohje vaan tarina. Joo, nyt tuolla uskaltaa ajella ja antaa hanaakin, sitten kun on varma että vaihteisto on lämmennyt eikä ryski vikatilaan. Kolmisen tuhatta on kohta takana. Nopeusmittari tuntui kovin herkältä, kun kokeilin kick-downia moottoritiellä, ja antoi välillä 15... lukemia. Valehtelee mokoma aika lailla Vanha hihna oli kyllä aika siisti, kummallakaan puolella ei näkynyt halkeamia, kun taivuttelin. Kestävätköhän nuo yleensä aika hyvinä tuon vaihtovälin? Voihan koslalla olla ajettu eri määräkin, kuin mitä tuossa mittarissa seisoo. Siitä tulikin mieleen, että onkohan bensa-autoissa alkujaan hehkutuksen merkkivalo paikoillaan mittaristossa? Vaihdoin eilen noita lamppuja, ja käytin tuon hyödyksi, kun arvelin olevan suht vähän käytetyn. (Luultavasti on. Mittarit tulevat "mittaritehtaalta" ja menevät bensa- ja dieselautoihin sattumanvaraisesti.)