Terve,

Minä kun en näistä mitään tiedä niin kysyn viisaammilta. Kuinka raskas kuuluu vanhan DS:n tehostetun ohjauksen olla pysäköintitilanteessa? Ajoittain tuntuu siltä että ohjaustehostin muuttuu ohjauksen raskauttimeksi Onko tämä ominaisuus vai kuuluisiko olla tolkullisempi?

Ohjaukselle menevän nesteen painetta pystyy ilmeisesti säätämään. Lueskelin tehtaan manuaalista, että paineenjakoyksikössä akun alla on säätö josta voidaan säätää "crossover pressure". Säätöä varten on olemassa oikein joku tehtaan tekemä mittaristoviritelmä, mutta mikä olisi ohje näin elävässä elämässä tapahtuvaa säätöä varten?

Hammastangon sivusäätö pielessä ja ottaa se venttiilikoneisto alavesiletkuun..

Kiitos vinkistä. Täytyypä nyt viikonloppuna perheen suureksi riemuksi räjäyttää keula auki ja tehdä tarvittavat toimenpiteet.

Tein pahvista tulkin jossa oli tuo 122,5 mm kita. Ohjausvaihde oli juuri sillä kohtaa kuin kuuluukin. Mitäs seuraavaksi?

Veikkaukseni: tehostin on väsynyt. Vaihtotehostin (tai vanhan peruskorjaus) auttaa. Ensin kannattaa toki tarkistaa, että hd-pumppu on kunnossa.
Paineita on turha ruveta kuluneesta tehostimesta säätämään, todennäköisesti saat aivan kahelin tehostimen (kokeiltu on, piruuttaan).

Onko molemmat mitat kunnossa eli yläsuuntaus ja sivusuuntaus? Eikö varmasti tehostimen venttiilit ota mihinkään kun rattia käännetään?
Kyllä paineet voi mittarilla säätää kohdalleen. Tarkkana pitää olla vaan ja oikeat mittarit ja ohjeet käytettävissä. Ainakin viimekesänä omastani sain hyväksi. Hieman jäi vielä toivomisen varaa kun päävaraajan max. paine ei riitä, jäi muistaakseni 135 bariin. Nyt on pallokin rikki joten siitä pitäis lähteä kunhan ehtisi ajaa DS:n pajalle.

Ainakin omassani tehostimen vaihto muutti asiaa aivan oleellisesti . Yleensä melko huonollakin tehostimella ohjaus on jokseenkin ok vielä kun ajaa, mutta pysäköidessä alkaa tulla hiki.

Vanhoissa suomalaisissa huoltokorjaamon (Korpivaaran) ohjeissa oli hydrauliikan ja tehostimen testausohjeet, jossa ohivuodot testataan mm. mittaamalla paluukanaviin tulevan ohivuotonesteen määrä jousisylintereiltä jne.

Muistinvaraisesti siellä oli seuraavia juttuja (ohje ei ole nyt helposti käsille kaivettavissa, ohjekansio on jossain "varmassa tallessa")

Tehostimen ohivuotoa voi epäillä jos paineenvaraaja ja hd-pumppu/pumpun käyttöhihna sekä muu hydrauliikka on kunnossa, mutta pumppu naputtaa auton ollessa tasaisella ohjaus täsmälleen suoraanajoasennossa ja tehostin kuormittamattomana kovin tiheään. Joku n. 30 sek käyntiväli auton tyhjäkäydessä ohjaus suorassa on muistaakseni hyväksyttävä suoritus, mutta oikeasti vähemmänkin kelpaa vanhassa, kunhan pumppu ei kurluta ihan sekunnin-parin välein.

Varmistusmittaus ja muun hydrauliikan testaus tehdään muistaakseni ohjeen mukaan sulkemalla tehostimelle tuleva hd-nestesyöttö laittamalla 0,20 mm rakomitta tms. kapea liuska hd-nesteen tuloliittimen ja tehostimen rungon väliin ja kiristämällä liitos uudestaan, jolloin tehostin on poissa pelistä, kun nestekanavat on tukittu. Sitten käynnistetään auto ja mitataan nyt pumpun käyntiväli. Jos muutos parempaan on ilmiselvä, tehostimessa on todennäköisesti liikaa ohivuotoa, toisaalta jos pumppu naputtaa edelleen tiheästi, jossain muualla on ohivuotoa. Jokseenkin tämmöisiä neuvottiin Korpparin ohjeissa.

Ja kyllä, toki väsynyttä tehostinta voi säätääkin, jos painemittarit on käytössä ja osaa säätää oikeat kohtaamispaineet jne. mutta ei se tehostimen sisäistä ohivuotoa varsinaisesti korjaa.

Putsasin hydrauliikan suodattimen, joka olikin melko törkyinen. Mielestäni tuntuma on heti parempi, mutta pitää vielä hiukan käydä ajelemassa että pääsee asiasta varmuuteen.

Olen mietiskellyt tuota kohtaamispainetta. Mittauksessa siis käännetään pyöriä, jolloin tehostinmännän toisella puolella paine nousee ja toisella laskee. Sitten käännetään varovasti takaisinpäin, kunnes molemmilla puolilla paine on sama. Tässä tilanteessa paine ei aja mäntää kumpaankaan suuntaan. Ohje näyttäisi olevan 65 +/- 5 bar, mutta mitä tapahtuu jos sen säätääkin alhaisemmaksi kuluneessa järjestelmässä?

Jos suurin tässä piirissä käytettävissä oleva paine on vaikka 100 bar (en tiedä onko tuo oikea luku mutta leikitään että on), niin sitä suurempi tehostusvoima saadaan mitä vähemmän männän takapuolella on painetta vastassa. Tuleeko tehostuksesta silloin "hermostunut" maantieajossa? Toisaalta jos männän takapuolella paine laskee nopeasti lähelle nollaa kun rattia vääntää, niin mitä merkitystä on sillä, missä kohdassa painetasot leikkaavat toisensa? Männän aikaansaama voimahan riippuu paine-erosta, ei absoluuttisesta painetasosta. Voi olla että se syvällisin ymmärtämys tämän piirin toiminnasta on vielä jäänyt minulta saavuttamatta