Sora-auton peräkärry on metsässä. Miksi?

Koska naapurin vesselit kantoivat sen sinne?

Vinoparkissa?
Tai se on aisasta kiinni.

Koska voi.

Katsastaja kertoi että muutama jousi on poikki. Tarkkana talousmiehenä
sorayrittäjä ajoi kärryn huoltoasentoon välttääkseen suolaiset korjaamomaksut.
Näin Laihialla.

Kuvasta päätellen Liukas Keli on jälleen syyllinen, tai sitten syynä on liian pieni tilannenopeus

Scrat

Vetoauton lava oli tyhjä mutta peräkärry oli täynnä soraa

Tais päästä karkuun...

Kuvaa on manipuloitu, koska ammattiautoilijan käsistä tuo ei ole tuonne voinut joutua. Tai ainakin vika on ollut ammattiautoilijan edessä ajanut henkilöauto.

Lisäksi kyseisen kuvan lumen vähyys mietityttää.

Ammattiautoilija, mitä ne on? Äänekoskellakin yritti ammattiautoilija kuljettaa abeja peräkärryssä, tollompikin tietää että se on vastoin lakia.... Eilen AMMATTIautoilija Mäkelänkadulla ohitti minut keskellä risteysaluetta, vähän pitkiä vilautin niin AMMATTIautoilija näytti keskisormea. Ammattiautoilijoissa on tasan saman verran kuspäitä kuin normiliikenteen autoilijoissa.

Aisaan, siis asiaan... missä kuvan vetopeli kuvaotton aikana?

Tässä kuvan tapahtumassa oli suuronnettomuuden mahdollisuus, nimittäin soralastissa olleen perävaunun vetoaisa katkesi vauhdissa, kärry karkasi omille teilleen tien toiselle puolelle bussipysäkin yli kaatuen ojan taakse.



Katkennut aisa.



Vetoaisan materiaali on hyvin ohutta ajatellen kärryn painavaa sorakuormaa (25t). Aisaan oli hitsattu kannatintuki jonka juuresta, hitsaussaumasta, aisan materiaali oli ruvennut murtumaan.
Ihmettelen materiaalin heikkoutta ja sitä, että aisaan voi yleensä hitsata mitään. Sehän on tunnettua, että hitsaussauman kohdalle tulee jännitteitä ja materiaali muuttaa ominaisuuksiaan. Tule ketjun heikoin lenkki.
Onko aisan kunnon tarkastus katsastumiehen ja mahdollisesti omistajan sattumanvaraista silmin tehtävää havainnointia?

Sen tiedän, että vetolenkin kulumista seurataan vuosikatsastuksessa.

Onko tästä OTK:n materiaali jo tarjolla? Oletan että OTK on tutkinut keissin...

Ihan aluksi tulee kuvia katsellessa mieleen että ruostumistakin ON havaittavissa, yllättäen.

Näyttäisi siltä, kuin aisa olisi tehty useammasta pätkästä. Kun ollut jännityksiä, niin heikoin sauma on revennyt? Toinen aisa, kuin leikaten. Ruostuneita murtumia. Vikaa ollut kauan?

Tuon palkin kokoa hieman vaikea kuvasta arvioida mutta väittäisin että mitoistus ei paljoa ole pielessä sillä karkeasti päissään laskettuna esim 80x80 neliöpalkin (3 mm seinällä) vetolujuus elstiselle rajalle on noin 35 tonnia ja noitahan on kaksi eli vetoa myötörajalle kestää kevyesti 70 tonnia. Tämä siis tulos jos on käytetty ihan tälläistä 355-luokan teräsneliöpalkkia.
Tosin, uudelleen kuvia katsomalla totesin että tuo palkki taitaa olla 100x100 palikkaa. Ei tässä siis pitäs olla kyse alimitoituksesta mutta tosin hitsaustaidot + ruoste yhdessä tuon kyllä tekee.

Mutta, kyllä tämä on asia joka saa hieman miettimään. Kuinkahan paljon tästä onnettomuudesta tuli sankiota ja tunti turpaan?

Vetoluujuus, kun vedetään palkkia suoraan, kyllä. Mutta tuossa on palkki pienessä kulmassa ja palkkeihin kohdistuu myös voimia päinvastaiseen suuntaan, eli nurjahdusta. Ja sitten vielä pyörötanko hitsattuna suoraan palkin alapintaan - ei hyvä - jopa tuomittava teko. Se pitäisi ensin hitsata johonkin lattaan tai muuhun profiiliin ja se paketti vasta sitten putkipalkkiin. Ja saumat sellaiseen kohtaan, missä hitsauksen vaikutus on mahdollisimman pieni. Tai sitten joku muu kiinnitystapa.

Hieman autoilusta poiketen esimerkki vastaavasta. Jos joku on laskenut esim. tampuurin nostoraudan kuormituksia ja jännityksiä, niin tietää, millaisiksi voimat kasvavat. Tässä vetoaisassa palkkien välinen kulma on pieni ja rasitukset pysyvät kohtuullisina (siis jos rakenne on oikein mitoitettu ja valmistettu). Mutta tuossa paperitehdasesimerkissä sitten löytyykin Newtonia neliömillille ihan reippaasti.

Hieman epäilen, että ei ole vetoaisan valmistajan tekemä tai hyväksymä rakennemuutos tuo tukiraudan hitsaus.
OTKES ei yleensä tutki tieliikenteen vaaratilanteita vaan ainoastaan suuronnettomuuksia. Sen päätoimialana on raide-, ilma- ja meriliikenne, sekä muut isommat onnettomuudet.

Tieliikenteen puolella asialla on yleensä VALT, eli Vakuutusyhtiöiden liikenneturvallisuustoimikunta ja sen nimeämät tutkijalautakunnat. Sen raportit eivät yksittäisten onnettomuuksien kohdalla ole yleensä julkisia toisin kuin OTKES:in raportit.

Kuvan tapauksen tarkkoja yksityiskohtia en tunne. Mutta luulen, että ainut OTKES olin minä kännykkäkamerani kanssa

Kun ajoin ohi tuosta tuoreesta tapahtumasta, ei paikalla ollut enää ketään. Myös perävaunun rekisterilaatta oli viety.
Palatessani parin tunnin päästä, oli kärry kadonnut, joten tuskin asia eteni edes poliisitasolle, saati Tutkintalautakunnan käsittelyyn.

Minäkään en ottanut yhteyttä virkakoneistoon, enkä lähettänyt kuviani iltapäivälehtien lukijan kuvaksi. Varmasti tästäkin tapahtumasta olisi poliisi kiinnostunut ja paremman puutteessa IS/IL lööppeihin jonkin kauhuskenaario-otsikon saanut, vaikka tämä tapahtui kehä III:en ulkopuolella.

Minusta tapahtuma sinällään oli niin puhutteleva kun totesin kärryn ajautuneen holtittomasti vastaatulevien kaistan ja bussipysäkin yli tien toiselle puolelle. Lisäksi todettuani aisan materiaalin ohuuden, kuluneisuuden ja hitsauksien merkityksen noin raskaaseen kuormaan, en voinut olla pohtimatta sitä, kuinka yllättävän mahdollisuuden vakavaan onnettomuuteen tämäkin tapahtuma olisi saattanut tarjota.

Kun kuvittelen tuollaisen kärryyn kohdistuvat voimat yli 500hv:n vetoauton sitä kiskoessa ja peruuttaessa huonoillakin pinnoilla, tulee aisaan monenlaista rasitusta, niin tuntuu oudolta jos sama vetoaisa joutuu raskasta tehtäväänsä tekemään koko kärryn iän

Itse aikoinani ajoin beksillä huonoja sorateitä päivittäin n. 4tuntia/160km, niinpä 500tkm kohdalla etupalkki antoi periksi kun siihen tuli rasitusmurtumia. Metalli väsyi, ei kestä sekään ikuista rasitusta.

Tuo ns lisäosa tuolla keskellä on hyvin oudon näköinen. Ja juu, tuleehan tuohon kuvaan mukaan jopa avaruusnurjahduksen mahdollisuus, mutta, palkin koko on kyllä selkeesti vähintään kohtuullinen ihan simppelillä laskennalla. Kohdistakaa luuppinne tuohon mistä on revennyt.... onko se ollut hitsisauma? Kuvasta puuttuu oleellinen asia eli se vaunun kiinnityskohta. Tämä kuitenkin lienee hitsisauman reuna josta revennyt. Siellä on taas jollain ollut CO2 suojakaasuna

Tuo lisäosa lienee aisan tönkkä. Ja nyt väärällä puolella. Luultavasti irronnut pitimestään, kääntynyt/pudonnut alle vääntäen akselinsa ja nostaen silmukan vetoauton koukusta?? Aisa näyttää omatekoiselta, silmukkakin pienen U-palkkityngän päässä.

Ei sieltä vetokidan tapista niin vain "nousta"...

Omatekoisia aisoja ei sallita. Täysperän vetoaisaan kohdistuu lähinnä vetoa. Pystysuuntaista voimaa aiheuttaa käytännössä vain aisan oma massa. Vetokytkin kiertyy tarvittaessa ja jarrutuksessa, jos kaikki on kunnossa, aisaan ei kohdistu puristusta eikä vetoa. Näin on kyllä käytännössä aika harvoin, sillä veturin ja kärryn jarrujen sovitus ei mekaanisilla säätimillä ole koskaan täydellinen. Hyvä jos edes sinnepäin.

D-voima tuolla yhdistelmällä on veturin tyypistä rippuen jotain 120 - 150 kN tienoilla, jonka siis aisan pitää kestää. Ja tosiaan paljon muuta hajoaa ennenkuin silmukka irtoaa täysperävaunulle tarkoitetusta vetokytkimestä.

Tuon aisan on pakko jatkua ainakin vielä noin kolmanneksen verran ja eiköhän ole ollut samaa neliöputkea ilman saumoja. Voihan siinä samassa silti olla myös ollut poikittaisia tukia hitsattuna tai levyjä joiden päällä kiipeillä? Vetoaisassa kun on sarana perävaunun päässä ja tuo kannatintönkkä ei voi olla ihan saranassa kiinni tai ihan lähelläkään.

Olisiko se tönkkä voinut tippua (kuten edelläkin ehdotettu) ja toimia kuin seiväshyppääjän seiväs (vaikkei nostaisikaan irti vetokidasta, niin olisiko taittanut aisan poikki)

Ei toimi seipäänä, kuin peruutettaessa, ja kyllä näitä aisoja ei seitkytluvulla ainakaan leimattu. Niitä sai tehdä kuka halusi.
Silloin, kun yhdistelmiä piti pidentää kantavuuden takia, ja aisoista ei ollut vielä säädöksiä, niin minunkin yhdistelmään tehtiin 5,70 m pituinen aisa, että satiin yhdistelmän pituus riittäväksi, ja halvalla.
Muuten olisi pitänyt jatkaa kärryn runkoa.

Muutoskatsastuksessa katsuri hyppi aisan päällä, ja sanoi, että ei saa jäädä notkumaan, kun Hän hyppää alas.

Jeps, näin taitaa olla aina ja näyttääkin että alareunan repeämä ruskettuneelta, eli taitaa olla saumasta lähtenyt värymismurtuma.

Onkos sitten etuakseli pyörähtänyt ympäri täydet 180 astetta, ainakin minun silmään näyttäisi loput vetoaisasta olevan kärryn alla akselin takana? Kurakaaretkin näyttäisi olevan juuri väärinpäin...