Ongelma mielestäni selkeästi etujarrujen männissä. Tai sitten jarruventtiilissä. Jarrupalat eivät ole jumissa, liikkuvat herkästi puolipyöreissä urissaan. Käsijarruvaijerit toimivat, samoin vaijerin käyttämät vivut toimivat, eli palautuvat perusasentoonsa. Vaijereissa n. 4mm välys.
Kysymykset:
Voiko jarrumännät puhdistaa paikallaan jarruatulaa irrottamatta? Kuinka paljon mäntää voi työntää/vetää ulospäin käsijarrumekanismin kärsimättä? Pystyykö suojakumin vaihtamaan satulan ollessa kiinni autossa?

Voiko Käsijarrun "säätöruuvi" jarrumännän sisällä/takana aiheuttaa jarrun jumitusta? Säätyykö käsijarrun välys automaattisesti jarrua painamalla, jos on esim. ruuvannut männän liiaksi sisään jarrupaloja tai levyjä vaihtaessa?

Onko muilla ollut vastaavaa ongelmaa? Itsellä 80-luvulla BX:ssä oli samaa vikaa, lopullinen syy ei edes merkkihuollossa selvinnyt. Mikä on todennäköinen diaknoosi? Kun vaihdan suojakumit, pitääkö männät voidella kuparitahnalla, vaseliinilla, moottoriöljyllä tai aseöljyllä?

Ei ole kyllä ollut ongelmia Xantian jarrujen kanssa. Enkä ole viitsinyt sen ahkerammin huoltaa kuin että syksyisin putsaan jarrut, laitan mäntien kumeihin (eli samalla menee mäntiinkin) ja muihinkin jarrujen kumiosiin PBR:n sinistä kumirasvaa ja voitelen liu'ut ja palojen taustat yms ATE:n jarrurasvalla. Käsijarrumekanismin olen kerran voidellut, mutta aika turhaa se oli, kun olivat alkuperäisetkin(?) rasvat vielä ihan hyvät.

Käsijarru säätyy, kun jätät käsijarruvaijerit irti satuloista ja polkaiset jarrua muutamia kertoja - auto käynnissä toki.

On kumma, että toisilla jarrut pelaavat laahaamatta?. Tai mikä sitten katsotaan laahaamiseksi? Meillä ei pelannut. Liikkuko jarrupalat "irtonaisesti" satulassa ollessaan, jousi paikallaan. Omassa jarrut alkoivat helpata, kun heivasin jousen. Oli nimittäin vain vasta 50tkm ajettuna etujarrut aivan finaalissa, oikean etujarrun laahausvastusmomentti 1kpm, vasen 0,3kpm. Ja heti alkuunsa poltin uudet palat. Näyttäisi siltä, että tuo jousi saisi palat jumittumaan, ei palautumaan irti asti. Tähän on lääkkeinä A: Aina jarruhuollossa, rengasruletissa mäntiä kierretään kierros sisään. On jotain juttua mäntien koloista. B: Vasta omat konstit auttoivat: Tuo jousi huitsuun, jarrupalojen ylempiin reikiin (suurennettu 6mm:iin)tehdään rst-1,8mm fillarin pinnasta ns. pyykkipinnajousi, jonka viikset makaavat kaarteen reunaolakkeissa. (Näin C5:ssakin)Tarkoitus on painaa jarrupaloja alaspäin, estää palojen kolinat.
Tämä ei riitä, satulankin kolinat pitää estää. Tehdään vaarnaan poikittainen, leveä matala C-jousi, jonka keskikohta painaa satulan liikkuvan osan nokkaan. Siitä löytynee piirroskin täältä jostain. Näin olen itse tapellut. Toimii. Voiteluiksi mäntään LHM. Etu- ja takajarrupaloja varten potkuriakselivaseliini/Al-tahnaseos 50/50. Ei heti huuhtoudu ensimmäisissä sadekeleissä. Tää on niivvaikeeta. Ja perusasiana riittävän tuoreet LHM:t (enint. 60tkm)systeemissä ilmauksineen. Nyt on ollut ensimmäisiä kertoja, kun ei ole tarvinnut tehdä satulahuoltoja aina rengasruletin yhteydessä. BX:ssämme oli samat murheet, eri lääkkeet, joilla sama tarkoitus. Hae myös takajarrujuttuja.

Itse asiassa en edes havainnut jarruissa kitinäjousta, jollei se ole se RST-peltipala siinä satulan selässä. Enpä tullut irroittaneeksi sitä. Nyt tammikuussa ensimmäisenä pakkasaamuna, -11 C laahaus oli erityisen raskasta.

Juuri se peltipala! Palautuuhan käsijarruvivut satuloissa. Kokeillaan vipuja lisää ulospäin kääntämällä. Omassa käsijarruista ei haittaa, aina toimeneet. Vuosia kului tapellessa, vasta tuon C-jousen tekemisen jälkeen loppui isommat murheet. Männät olleet ulkona viimeksi 50tkm ajettuna, vain putsattuina, nyt ajettu vasta 150tkm. Suojuskumi oli hankala laittaa. Nyt kolisee vain koiranluu! Takasatulatkin olleet irti, taustat putsattu ja suojattu, vielä suorassa. Näiden satuloiden taustaan ei sopisi jättää ollenkaan karppaa, vaan metallinpuhtaaksi.

Kaverin Activan etujarrujen laahauksen aiheutti se pieni pellinpala joka tulee sokan ja satulan väliin, sama johon myös kulumisvaroittimen johto kiinnittyisi. Pellinpalan heivaaminen korjasi tilanteen.

Vähän auttoi, alkuunsa, kun tuon tapin pellinpalan kielekkeen käänsi panttaamaan satularunkoon. Ei oikein hyvä sekään.

yritin välttää kommentointia ,mutta en kuitenkaan malttanu. mulla on ollu lukuisa määrä beksejä eikä yhdessäkään ole jarrut maanneet päällä. tosin sen säätöautomatiikan öljyäminen saattaa olla syynä. en luota siihen ranskisten taliin mitä ne on tunkeneet sinne säätöön. joten mikä tahansa öljy toimii paremmin. eikä tarvii edes säädellä vaijereistakaan kässäriä.

Kyllä tuokin! Vaan mm. sen isomman RST-peltilirpakkeen poistaminen vaikutti toisella tavalla. Saattaa olla, että monta asiaa on pelissä. Liitteessä kuva viimeisimmästä muutoksesta, joka tuntuu toimivan. Laittamieni jousien päätarkoitus on estää kolinoita, koska tuo kaikki alkuperäislirpakkeet on heitetty huitsuun haittaamasta.

Siispä yhteenvetona useimmat ovat sitä mieltä, että kitinänvaimennuspeltijousi on jumituksen aiheuttaja. Kiitos kaikille vastaajille, pääsen varmaan ensi viikonloppuna tutkimaan asiaa. Omassa XM:ssä ei ole jarruongelmia ollut.

Kun saat etupää pukeillea kokeile ensin laahaus, nykäise sitten pelti pois ja kokeile uudestaan. Täällä auttoi heti pahimpaan hätään. Voisit tehdä tuota rasvakoktailia ja käyttää sitä. Myös mäntien sisäänkiertäminen kierroksen verran. Tiivisterenkaaseen saa taas jännityksen, joka vetää mäntää hieman takaisin jarrutuksen jälkeen.

Mie lisäsin omaani pellinpalan, kun puuttui toisesta satulasta. Ei ole haitannut ainakaan toimintaa tuossa.
Kumpaa nyt tarkoitat, sitä vaaleaa vai sitä keltaista? Sehän vaihtui kai jossain välissä tai sitten on käynyt niin ilmiömäinen tuuri joskus, että olen ostanut kulkineen, jossa on joku muukin jo huoltanut jarruja...

Omassa kans etujarrun kuumeneminen lakkas, kun eilen nyppäsin sen pirun kitinäjousen irti. Sanoiko joku, että siellä olisi useampia pellinpaloja? Minä löysin ja otin irti vain sen mikä on satulan päällä.

Hauskaa on, että etujarrut olivat toimineet samalla kitinäjousella ihan ok, ennen kuin vaihdettiin huollossa uudet palat ja levyt. Ilmeisesti jousenkin voi asentaa oikein ja väärin, tai sitten uudet palat eivät liu'u jousta vasten yhtä hyvin kuin vanhat.

Mietin nyt, että siltä varalta, että pieni vinkaisu risteykseen jarruttaessa alkaisi jostain syystä tympimään, virittäisin tohon alkuperäisen jousen tilalle jonkun oman virityksen, joka paitsi ankkuroisi palat paikoilleen myös kampeaisi niitä erilleen riittävällä voimalla, jotta eivät jäisi kanittamaan liian lähelle levyä. Esimerkiksi toi ealabin ajatus polkupyöränpinnastä on hyvä, siitä voisi ehkä rigata tuommoisen lisäjousen itse siihen peltipulikkaankin.

Vertailun vuoksi BX:n tee se itse-jousi.

Käsijarruvaijereiden pitää myös olla herkässä kunnossa.

Toi 2,1mm pinna onkin sitten vähän tujumpaa? Otin tosta käteeni yhden työkalupakista löytyneen retkipyörän pinnan ja vääntelin sitä, mutta se oli sen verran ohutta ja taipuisaa, etten ainakaan sitä saa taivuteltua tarpeeksi suurelle jännitykselle.



Ajelin sekä vaijeri irti että vaijeri kiinni, ja vähän se kässäri panttaa aluksi, kun käsillä pyöritin pyörää, mutta palat ilmeisesti irtoavat auton lähtiessä liikkeelle. En huomannut eroa jarrulevyjen lämpötiloissa verrattuna toisen puolen levyyn, kässäri kiinni vs. irti. Ja kässäri kiinni ja vaihde vapaalla auto heijasi tasaisella asvaltilla pienten korkeuserojen mukaan vapaasti, joten ei ne kovin pahasti voi laahata nekään.