Alkaa mennä vati tähän karmeeseen kiiruun. Vuorokausi ei tahdo riittää kun pitäisi tehdä sitä ja tätä . Tämä kiire johtuu mm. siitä roinasta, mikä pitäisi saada liikkumaan ennen suven riemuja. Tietyillä asioilla on deadlinet. Vene saatiin juuri ja juuri ajoissa jonkkaan kimppanostoaikaan, nyt pitäisi saada Urali äitienpäiväajelukuntoon.
Kuinkakohan kauan olen tehnyt lähtöä Cicatin luo yhtä palloa hakemaan, mutta enpä ole edes sitä kerennyt tehdä. Sitten on vielä nämä työkiireet, mutta niitähän on aina.

Ensi vuonna aion aloittaa vähintään kahta kuuta aikaisemmin nämä kunnostustoimenpiteet. Tämän piti olla hauskaa puuhastelua eikä stressiä aiheuttavaa koohotusta.

Onko muita samassa veneessä olijoita?

Tuttu tilanne. Aina vaan on tekemättömiä töitä ja vaikka kuinka lupaisi itselleen, että ensi vuonna teen kaiken toisin / aloitan aikaisemmin niin ei vaan niin mene. Vuodesta toiseen sama juttu.

Pitää? Höpsis.

Oikesti on ihan helppoa jättää ne kiireet taa, ja tehdä vain sen verran kun ehtii. Itselläni seisoo moni projekti juuriikin siksi, etten viitsi stressata. Kyllä niitä vielä ehtii. Ja jos potkaisee tyhjää ennen, kun kaikki valmistuu, niin eipähän ole itse enää ongelman kanssa painimassa

Ottakaahan siis rennommin - paitsi tietysti, jos harrastatte stressaamista

Olisi kyllä kieltämättä hienoa, kun olisi noin paljon aikaa, että ehtisi edes miettiä noita ei niin välttämättömiä tekemisiä. Monet asiat on vaan pakko saada tehtyä tiettyyn aikaan, ei sille minkään voi.

Kyllä minusta on elämä pahalla mallilla, jos harrastuksista tulee pakko. Minä ainakin ymmärsin, ettei tässä ole kyse perheen hengissä pitämisestä, vaan nimenomaan harrastelaitteista...

Juu...kivaa tekemistä olisi vaikka millä mitalla...olen huomannut, että tuo työssäkäyminen vähän hidastaa tuota harrastus- ja näpräystoimintaa!
Olisi maalaushommia (siis talossa), pihan laittoa: istutushommia, suihkulähteen asennusta, sepelin roudaamista ja vaikka mitä!
Auton osalta en ole kerinnyt vasta kuin sisustaa autotallin Citroën -henkiseksi ja pestä, vahata ja imuroida kulkimen.
Ai niin ja vaihdattaa öljyt ja vaihteistoöljyt ja tukkia hydevuodon.
Ah, kesäloma...tule jo!!
Mutta hei...ei kannata stressata ja ahdistua. tehdään se mitä keritään, jaksetaan ja kehdataan!

Ota löysin rantein, älä jännitä! Ota vastaan elämä!

Meikäläinen on kaksi kertaa jo kohta 30 vuotisen elämänsä aikana ressannut itteni sairaslomalle. Nyt on alkanut pikku hiljaa oppia, että ei ne työt tekemällä lopu, joten miksi niistä pitäisi ressata? Ihmisiä tässä vaan ollaan ja aika on rajallinen. Itselle pitää tehdä selväksi, mikä on tärkeää ja mikä vähemmän tärkeää ja toimia sitten sen mukaan. Itselleni on tärkeää ottaa aikaa vaan olemiseen, joku muu homma saa sitten jäädä sen ajan odottamaan. Ja sitten on aina nippu niitä "aika hoitaa" asioita, jotka sitten vain jossain vaiheessa unohtuvat kokonaan, mutta kukaan ei kaipaa eikä kysele perään.

Jos kiirettä on töissä, kannattaisiko sanoa pomolle, että nyt loppuu kapasiteetti? Se on suomalaisille pirun vaikeaa tunnustaa, että ei vaan kykene, mutta joskus se todella kannattaa. Jos kiirettä on vapaa-ajalla niin pitäisi tosiaan tarkastaa sitä arvojärjestystä, mikä oikeasti on tärkeää ja mikä nyt voi hetken aikaa odottaa.

Kuten sanottua, puhun kokemuksen äänellä. Siinä kohtaa kun ressaa tarpeeksi ja tulee se totaalinen seinä vastaan hanskat tippuu totaalisesti tiskiin. Sen jälkeen ei kykene tekemään hetkeen aikaan yhtään mitään, pahimmillaan useampaan viikkoon tai kuukausiin. Siinä ajassa ehtii kummasti huomaamaan, että kas kummaa, tuotakin asiaa ressasin ihan kamalasti, mutta ihan hyvinhän se on voinut nämä viikot odotella eikä se maailmanloppu sittenkään tullut.

Oikeasti elämässä ei ole kiire kuin palomiehillä, sairaanhoitajilla ja lääkäreillä. Heilläkin on sitten omat vapaa-aikansa, jotka voivat taas järjestellä sen oman arvojärjestyksen mukaan.

On niin kiire, että ehtii vain funtsata, mitä tekisi.

Lähinnä mulla on kyse kaiketi siitä, että kyse on uusista harrastuksista, enkä ole älynnyt jakaa sitä ropaamista pitemmälle aikavälille.
Mulla menee vanhoissakin harrastuksissa, jotka eivät liity mitenkään moottoreihin (poislukien kesäloma) 3-4 iltaa viikossa. Lasten menot päälle. Siihen on osannut jo asentautua ja kaikki ok. Nyt tuli vaan sellainen parin viikon stressihärdeli. Se menee ohi kun pääsee vesille tai säätämään sytytystä tien päällä sivuvaunuvehkeestä.