Eli tuollaisen http://www.nettiauto.com/citroen/xantia/4914115 kävin hakemassa ylivieskasta. Ensin junassa istumista reilut 4,5 tuntia ja vähintään saman verran olisi istumista takaisin tullessa. Parempaakin autoa minulle tarjottiin, suorastaan helmeä, mutta rahoitukseen liittyvät reaaliteetit oli pakko tunnustaa, ja näin matkustin ylivieskaan.

Ilmoitus vastasi ihan hyvin auton kuntoa ja kilometritkin olivat ihan kohtuulliset, joten en vaivautunut kotteroa sen kummemmin tutkimaan, ihan vaan pintapuolisesti tarkistelin + öljyjen määrän ja värin. Korissa ei ollut mitään sellaista joka olisi huolestuttanut ja käyntikin oli hyvä. Keula on hieman korkealla ja perä laskee ja nousee laiskasti, mutta tämä ei minua huolestuttanut, sillä korjaukseen tarvittavat uudet osat odottivat kotona tositoimiin pääsyä. Ainoastaan ohjausvaihteen vuotoon ei kotona ollut lääkettä valmiiksi tarjolla. Tästäkin viasta myyjä oli ilmoittanut minulle ennen matkaa vielä erikseen sähköpostilla vaikka tieto oli myynti-ilmoituksessakin. Avaimeton, mutta kahvalla lukittava ja avattavissa oleva suksiboksi oli katolla ja tuli kaupanpäälle. Talvirenkaat olivat takakontissa ja niillä ajaa mainiosti pari talvea. Viikonloppuna ajattelin kotona tutkia auton läpikotaisin ja korjata pikkuviat ja mahdollisesti pari isompaakin.

Pienen koeajon jälkeen totesin että moottori on kunnossa, ei vuoda ja vaihteetkin toimivat kuin uudessa autossa, voitiin kaupat lyötiin lukkoon, ja näin raha ja auto vaihtoi omistajaa, joten suuntasin huoltoasemalle. Tankkasin piripintaan, sillä halusin tietää perillä paljonko kulutus olisi. Tankkauksen jälkeen lähdin baanalle kohti 520 km päässä olevaa kotia.

Matka taittui mukavasti reilulla keskinopeudella ja siinä ajellessani testailin automaatti-ilmastoinnin, puhaltimen ja lämmönsäädön toiminnan ja totesin nekin toimivaksi. Ajossa huomasin että radio temppuilee, mutta se korjaantuu antennin vaihdolla. Matka taittui kuin varkain, ja yllättäen tajusin olevani jo järvenpäässä josta matka kotiin ei kestä kuin vartin. Olin siis istunut autossa n. 5 tuntia ilman ainoatakaan taukoa. On pakko myöntää, että oli mukava ja helppo ajaa.

Kotona kävin tankkaamassa taas piripintaan ja tankkiin lorahti 32,5 litraa, joten keskikulutus oli 6,25 litraa/100km. Mielestäni se on aika vähän, kun ottaa huomioon suksiboksin katolla ja reippaan nopeuden.

Tyytyväisenä peruutin uuden hankintani katokseen ja jätin sen siihen yöksi.

Aamulla töihin lähtiessäni kävelin kohti autokatosta ja näin kaukaa niin monelle sitikkakuskille tunteita herättävän arkisen ja tutun näyn: Vihreä läikkä auton alla...

Projekti jatkuu....

Hienoa, kun taas yksi santtu on työn alla. Tsemppiä ja iloa elämiseen sen kanssa.

Etten vaan pääsisi ylpistymään liikaa, on tämä uusi hankintani päättänyt muistuttaa minua millaista on xantian omistajan arki. Tähän asti löydettyjä vikoja on listalle kertynyt hyvä valikoima. Puuhaa löytyy ainakin näistä:
- Mittarivalot on kaikki palaneet, tai ei kaikki, yksi siellä näyttää valoa mittarilukemalle ja toinen palaa himmeästi sumuvalojen merkiksi koko ajan vaikka sumarit eivät ole päällä. Onneksi tärkeimmät varoitus ja merkkivalot toimivat. Kaikki vaihtoon.
- Kojelaudan valot ovat myös palaneet
- Päävaraajapallo on totaalisen kuollut. Ehjä on jo hyllyssä odottamassa.
- Käsijarruvaijerit jumittaa ja vapauttaa jarrun viiveellä
- Oikeassa ajovaloumpiossa on kasvihuoneilmasto, ei ollut vielä eilen, mutta kaatosateessa ajo varmaan vaikutti asiaan.
- Takaovet ovat jäykkiä avata ja sulkea, öljyäminen ei ole vielä auttanut
- Sisävalojen kaikki polttimot palaneet
- Tuulilasi halki
- Moottori kaipaa kipeästi pesua, on pesty viimeksi varmaan ensimmäiselle omistajalle luovutettaessa
- Moniurahihna on kauniisti sanottuna vaihdettava 50000km sitten
- Konepellin avausvivun käyttö vaatii VOIMAA
- Perä putoaa maahan kun auton sammuttaa. Onneksi osat on valmiina odottamassa
- Irroitettava vetokoukku on nyt kiinteä
- Vihreän läikän löytää nyt myös oikean takapyörän luota, ohjausvaihteen lisäksi
- Takalasin lämmitin ei toimi
- Antennin jalka kasvaa jotain valkoista
- Kuskin peilin muovikuorta on käytetty johonkin luovaan toimintaan
- Takaluukun lukkomekanismi vaatii purkua, puhdistusta ja öljyä
- Polttoainesäiliön luukun sarana on veltto. Uusi osa on hyllyssä.
- Takakontin lattiassa jotain kummaa mönjää joka taitaa elää, koirakin murisi sille... Ihan oikeasti!

Seuraavaksi jännään sitä, mitä mahtaa löytyä auton alta kun nostan auton ylös alkuviikosta.

Tänään aloittelin auton korjailua helpoista hommista. Tänään tein:
- Mittariston valastus korjattu ja kaikki polttimot vaihdettu
- Ilmastoinnin säätöpaneelin kaksi lamppua vaihdettu. Lamput maksaa Veholla 6.80€ / kpl!!!!!!
- Kojelaudan katkaisijat ja kello vaihdettu toimiviin. Nyt niisä palaa valotkin, paitsi kellossa
- Päävaraajapallo vaihdettu. Oli sitten joku asentaja kiristänyt sen ihan *aatanan tiukalle
- Etupallot vaihdettu pehmeisiin. Oli muuten nuo vanhat vielä tiukemmassa kuin varaajapallo. Kuinka vaikeaa on ymmärtää käsite: Käsin kiristäminen?
- Laitettu lisää LHM:ää, enää ei perä putoa. Vaikuttiko tuo päävaraajan vaihto siihenkin, tiedä häntä.
- Moottoriöljyt ja suodatin vaihdettu
- Kuivattu ajovaloumpio ja tällä kertaa laitettu se takasuojalevykin paikalleen.
- Takaovet herkistetty, nyt ei enää tarvitse ottaa jalalla tukea kyljestä ovia avattaessa.
- Sisävalojen polttimot vaihdettu
- Moottori pesty. Pesun jälkeen löysin sieltä laturinkin.
- Takaluukun lukko purettu ja pesty lamppuöljyllä. Nyt aukeaa ja sulkeutuu ilman väkivaltaa. Vastakappaleen paikkaa säädetty. Enää ei luukku kolise.
- Tavaratilan matto pesty. Se mönjä siinä oli jonkun hiiren maaliset jäännökset. Toivottavasti koira menee jatkossa ilman taistelua takakonttiin eikä enää murise siellä.
- Korkeudensäätimet herkistelty, voideltu ja vaihdevisisto samaten

Taistelu jatkuu...

Mielenkiinnosta, kuinka pesit konehuoneen?

Liuotinta joka paikkaan, ja paljon. Kymmenen minuutin odottelun jälkeen kuuma painepesu, hetken odottelu ja taas lisää liuotinta ja kuuma painepesu. Siinä se. Olisi pitänyt ottaa kuvat ennen ja jälkeen, ei uskoisi samaksi konehuoneeksi pesun jälkeen.