Eli autossani ei absit toimi ja absien valo palaa koko ajan. Olen mitannut kaikki mahdolliset anturit ja magnetti venttiilit ja niissä ei tunnu olevan vikaa, vaan kaikki vastusarvot ovat ohjearvojen sisällä. Tuota valoa ei saa sammumaan edes sillä, että laittaa absien releelle jatkuvan sähkön, jollein rele on koko ajan kiinni. Olen kokeillut tuohon autoon kahta eri boksia, mutta kummallakin vika pysyy koko ajan päällä.

Onko tuossa muuta mahdollista vika paikkaa kuin itse ohjausboksi? Onko kellään tietoa tuon boksin toiminnasta ja mikä sieltä yleensä hajoaa ja onko tuota boksia mahdollista korjata itse, vai onko ainoa mahdollisuus vaihtaa boksi varmasti toimivaan?

Ja autohan on bx16valve vm-88

ABS valo palaa vaikka boksi ei saisi sähköäkään, lamppu sammuu vasta kun boksi katkaisee siltä maadoituksen.
Boksin käyttöjännite tulee nastaan 2 ja maa nastaan 1. Se rele ei vaikuta itse boksin toimintaan, kytkee ilmeisesti vain magneettiventtiileille jännitteen sulakkeen F14 kautta. Aloittaisin vianhaun tarkistamalla tuleeko jännite ja maa boksille. Kun kerran olet kahdella eri boksilla testannut eikä toimi kumpikaan.

Tsekkaa samalla liittimen sormet, etteivät ole levinneet. Tuohon absin tarkistamiseen löytyy tehtaan ohje (abs.pdf) ainakin engelsmannien 16 valve sivuilta (kts. linkkilistasta osoite)

Sytytysvirta päälle
Väliltä 1 - 2 pitää löytyä 12 V (käyttöjännite ok)
Oikosulje 2 - 8 ja mittaa väliltä 1 - 3 samoin 12 V (abs releen kärjet ok)

Sytytysvirta pois ja ohmimittari kehiin
1 - 3 -> alle 1 Ohm (maadoitus ok)
1 - 20 -> alle 1 Ohm (myös maadoitus)
1 - 8 -> 50 - 100 Ohm (abs releen ohjauskäämi)

Tuohon absin tarkistamiseen löytyy tehtaan ohje (abs.pdf) ainakin engelsmannien 16 valve sivuilta.

Juuri tuon mukaan olen nuita abseja tutkinut ja boksille tulee virta ja maa kuten pitääkin ja myös nuo vastusarvot ovat ok. Se rele myös sammuttaa tuon merkkivalon, eli katkaisee yhteyden maahan, mutta jostain syystä boksi maadottaa sen navan 27 kautta.

Tuossa autossa on aten tekemä absijärjestelmä, jos se vaikuttaa johonkin mahdolliseen vikapaikkaan.

Jonkin vian systeemi löytää. Ilmeisesti se kytkee nastaan 8 ensin jännitteen ja sammuttaa sen sitten. Silloin se ainakin on löytänyt jotain viallista. Eihän noita komponentteja ole kuin itse ecu, venttiiliblokki ja anturit. Ja tietysti kaapelointi. Jos mittaukset ei vikaa osoita, niin sitten osia vaihtamaan. Liittimet kannattanee puhdistaa ja rasvata venttiiliblokista. Mittasit tietysti myös suoraan venttiiliblokista kuin myös ecun liittimestä nuo solenoidien resistanssit. Sekä tarkistit blokin maadoitusjohdon. Digimittari voi olla huono mittaukseen, jos jokin liitos ei johda virtaa kunnolla. Hituvirta pääsee läpi, mutta ecun käyttämä ahdistaa.

Digimittarikin, kuten myös kaikki hyvin suuriohmisin mittaustuloin (1MOhm-10MOhm(/V)) olevat mittarit, oikeastaan vain jännitemittauksissa. Koska mittaa jännitteitä, jotka näkyvät hyvinkin suuren vastuksen läpi tulevina. Mittari ei kuormita mitattavaa kohdetta.
Toisin on jokin vanha, esim. Hartmann & Braun. Elavi 12 kävisi kaikkeen muuhun, paitsi elektroniikan mittauksiin. 6kOhm/ voltti olevineen mittaustuloineen. Kuormittaa mitattavaa kohdetta, joten höttösähköt jäävät lukemitta.

Tsot,tsot... kunnon Flukeista löytyy LoZ-alue ja jos ei löydy, niin voi ostaa erillisen tuloimpedanssimuuntimen kyllä. Toisaalta voi sitä mitattavaa piiriä usein kuormittaa itse tehdyllä kuormallakin.

Mutta tosiaan, kyllä kunnon digimittari tai kunnon lisävarusteella oleva digimittari toimii kyllä.

Nyt absit toimii. Vika löytyi lopulta akulta boksille tulevasta virtajohdosta, jonka liitin oli ilmeisiesti löysällä sieltä akun tyköä ja ei saanut kunnolla kosketusta. Tuonne boksille tuli aiemmin sähköt oikeaan paikkaan, mutta tänäaamuna ei tullut ja tuo kyseinen liitin oli tärissyt irti. Laitoin johtoon uuden abikon ja absit rupes toimimaan. Kiitoksia vaivan näöstä.

Saa näemmä olla oikeasti kunnollinen mittari, edes minun "ikivanha" 189 ei näemmä käy tuohon, vaikka maksoi aikanaan ihan riittävästi. 289:ssä näyttäisi tuo matalaimpedanssitulo olevan vakiona, muutenkin näyttää huomattavasti monipuolisemmalta vehkeeltä, mutta hintakin on sitten taas jotain ihan muuta.

Veikkaisin, että aika harvalta löytyy kotoa tuohon soveltuvaa mittaria.

Vanha kunnon koetinkynä, joka kuormittaa edes jonkinverran toimii paremmin.

Pitäisköhän joskus opetella tuommoista käyttämään. En ole ikinä ymmärtänyt, miten sitä käytetään ja miten sillä pystyy mitään toteamaan... yleismittari ja oskilloskooppi ovat paljon yksinkertaisempia värkkejä.

Tsot, tsot!
Kunnon ammattitason mittari on myös Fluke 87 ja Flukescope "jotain", mutta ilman LoZ- toimintoa. Mittareita on moniin tarkoituksiin.

Koetinkynällä on ehkä turha tutkailla anturipiirejä. SuuriZ:n mittari taas oivallinen siihen. Esim, jos mittaillaan kaasuläpän asentoanturia. Eikä voi kunnolla mitata, kuin laittamalla väliadapteri, jossa mittapisteet. Mitataan tuleva 5V, lähtevä asennon mukaan säätyvä jännite ja miinus 0V. Jos onkin tuleva 5V ja säätyvä myös 5V ja ehkä myös anturin miinuksessa tuo 5V, niin miinus puuttuu. Tällainen mittaus onnistuu vain suuriZ- mittarilla, siis ns. yleismittarilla. Sama periaate pätee muihinkin kohteisiin.
Sopivia adapteriliittimiä on Abikot, litteä koiras n. 3mm leveä ja vastaava naaras. Näistä muovit pois, ehkä puristusosasta paksunnokset, juotetaan liitosjohdot ja liittimien päälle eristeeksi pari cm kutistemuovia. Näitä 4 kutakin. Sopiva muovirasia, jossa 4 kpl esim. 2mm banaanihylsyjä, joihin juotetaan uros/ naaras johtopari, kukin samaa väriä. Merkitään banskut johdinvärein.
Tällai juuri mittasin skoopilla puolakannen käyrämuodot.
Samaan rasiaan voi laittaa mm. BX:iin sopivan vikakoodilukuhärdellin.

Ammattitason mittareista löytyvätkin mittari- ja sähkömiesten mittarit erikseen. Mutta tosiaan, Flukelta löytyy tuloimpedanssimuunnin, niin voi sitten LoZ-mittaukset tehdä "tavallisellakin".