Ketjun otsikko on "Mitä mieltä olette hirvikannan suuruudesta."
Rattijuoppojen määrän vähentämisen tarpeellisuudesta tuskin tarvitsee kenenkään mielipidettä edes kysyä.

On ne ihan hirveitä kun törmäilevät autojen kylkiin...
Autoilijat sentään katsovat eteensä, mutta ...
Kuinka monta autonkylkeä vuodessa säästyisi, jos kirvet pantaisiin pakolliseen liikenneopetukseen?
Loppuisi nuo hirvien aiheuttamat kylkivahingot.

Vai olisiko sittenkin kustannustehokkaampaa ottaa jokaiselta hirveen törmänneeltä kortti pois, ja vasta autokoulun kautta takaisin?

Liikenneturvaan pitää perustaa oma osasto ajamaan hirville alempia nopeuksia sekä pakollisia heijastimia. Yli 3 km/h liikkuvat ja heijaistimettomat hirvet ovat osallisina kaikissa hirvikolareissa.

Kustannustehokkainta olisi ottaa sekä kortti, että auto pois toiseen autoon törmänneiltä, koska vikaa on sekä havainnoinnissa, että hallinnassa. Poikkeuksena sellaiset tapaukset, joissa valoton ja heijastimeton tumma auto on rynnännyt tielle yli 20 km/h nopeudella.

Ruotsissa joskus varusmiehet ampuivat värikuula-aseilla hirviin heijastavaa maalia.

Jos suomessa haluaa tunteet saada kuumenemaan, niin kannattaa alkaa puhumaan suurpedoista ja metsästyksestä. Ja kuinka ollakaan, pakko itsekin kommentoida. Itse edustan sekä metsästäjiä, että siellä metsäalalla toimivia. Hirvikanta vaihtelee todella paljon alueittain, ja sen vuoksi riistanhoitoyhdistysten tulee olla valveutuneita seuratessaan hirvikantojen kehitystä paikallisesti. Tällä hetkellä työvälineinä on hirvilaskennat ja metsästäjien tekemät ilmoitukset. Seuroille myönnetään luvat seurannan perusteella.

Itseäni harmittaa ihan suunnattomasti, jos ja kun näen tätä "metsästäjät haluavat vain lihaa" -tyyppistä keskustelua. Ei se kuulkaas se liha niin helposti tietään sinne metsästäjän pöytään löydä. Oma esimerkkini : Homma alkaa metsästyskortin suorittamisella johon saa opiskella ja se on maksullinen. Sitten on edessä hirviporukan etsiminen ja aseluvan hankinta, joka ei nykyään enää (kiitos kouluammuskelujen) ole mikään läpihuutojuttu. Itse kiväärilupaa hankkiessani olin kuulusteluissa yli tunnin, jossa poliisit testasivat pällin ja teknistä tietämystäni aseista ja ampuma-aselaeista. Sen lisäksi, koska en ollut käynyt (naisena) armeijaa, jouduin ampumaan 60 harjoituslaukausta radalla valvottuna ja siitä piti olla kirjallinen todistus.
Kiväärin osto ja sitten treenataan hirvikoetta varten. Hirvimerkin suorittaminen on sekin maksullista ja on voimassa vain kolme vuotta kerrallaan. Viikonloppuisin työviikon jälkeen herätään kukonlaulun aikaan säällä kuin säällä seisomaan passiin. Jos hyvin käy ja tulee kaato, ollaan kädet kyynärpäitä myöten hirven sisälmyksissä ja paloitellaan lihat.
Seuroihin maksetaan, patruunat maksaa, bensat maksaa ja hirviluvat maksaa...eli kyllä sille elukalle kilohintaa kertyy, aika paljon sillä rahalla naudan sisäpaistia kantaisi kaupasta.
Hirvikannan hoito on tärkeää...ainakin niin kauan kuin Suomi elää metsästä.

Ja mitä omaan harrastukseen tulee, niin nyt on meidän seuralla välivuosi, ei tullut ainuttakaan lupaa. Täällä itärajalla suurpedot hoitavat oman osansa kannan säätelystä erittäin tehokkaasti.
Sitten kun taajamiin tulee häirikkökarhuja tai liikenteessä sattuu hirvikolari, niin onpa hienoa, että löytyy metsästäjiä, jotka kutsutaan apuun jäljestämään tai lopettamaan eläin.

Tämähän on loppujen lopuksi ammatinvalintakysymys: Asun Hangossa ja kuljen aika säännöllisesti mm. Naantaliin, Kantvikiin, Jokioisille, Vaasaan ja Kotkaan.
Tämä kartta varmaankin valaisee mielipiteitäni: http://files.snstatic.fi/IS/2012/11/hir ... index.html

Juuri viime viikonloppuna keskustelin Porin suunnalta lähtöisin olevan hirvestäjän kanssa ja valitteli sitä ettei ole heidän seura saanut tänä vuonna kaadettua yhtään hirveä.
Ei se että olisivat huonoja ampumaan vaan ei niitä ole näkynyt...
Peuroja kyllä on.
En tiedä tarkemmin missä metsissä ovat niitä metsästäneet, mutta niukassa on saalis ollut.
Minä vähän epäilen että osa syy tähän nykyään käytävään keskusteluun on tieliikenteen vilkastumisella. Kyllähän sitä noita hirvieläinkohtaamisia maainteillä sattuu enemmän jos tiellä liikkuu 100 autoa 70 auton sijaan tunnissa.
Itse olen vuodesta 1997 sahannut työmatkana tuota 8 tietä Turusta pohjoiseenpäin ja liikennemäärät ovat tuolla tiellä vähintäänkin triplaantuuneet.
Vuonna 1997 ruuhka-aikana pääsi valtatielle pitäjämme liittymästä ihan kohtuu hyvin vaikkei siinä ollut edes liikennevaloja.
Nykyään ko. tiellä on jatkuvat jonot.
Yöllä klo 12 - 04 on rauhallisempaa.

Kieltämättä hirviä ei näy täälläkään tiellä, kun ehkä kerran tai pari kuukaudessa. Peuroja, tai siis nykyään valkohäntäkauriita tai mitä lie kenguruita ovatkaan, pomppii tiellä tai sen vieressä lähes joka reissulla.

Viime yönä kotiin ajellessa yksi jänis lähti hetkeksi juoksemaan auton valoissa. Elikko paineli satakunta metriä GPS:n mukaan n. 50 km/h, ennenkuin älysi siirtyä metsään.

Hirvikolarikartta noudattaa aika hyvin liikennemääräkarttoja, moottoritiet on vähän turvallisempia kuin liikennemäärät antaisi olettaa, erityisesti tuoreemmat tiet kuten Lahden moottoritie. Tampereelta lounaaseen lähtevät tiet (9,12) näyttää olevan kovin hirvikolarialttiita verrattuna liikennemääriin?

Työkaveri ajoi juuri viime sunnuntaina hirvikolarin. Onneksi ei käynyt henkilövahinkoa. Auto on vasta 6 kk vanha. Mahdollisesti vielä korjataan, lopullista arviota ei vielä ole. Täytyy myöntää, että minulla EI ollut pokkaa esittää hänelle samoja mielipiteitä, mitä täällä esitin. Hän kun on minua vanhempi, todella mukava ja hyväntahtoinen ihminen.

Jännä kyllä ettei metsänhoidollisesti kiinnosta, puhutaan vain onnettomuuksien tuomista hinnoista. Metsien kasvattajat ovat jo niin kyllästyneet hirviin että vain kuusta istuttavat. Mänty on jäänyt täysin marginaaliseksi.

Metsästäjät taas ovat ihan kusessa kun ei nuorempia huolita juurikaan mukaan koska vanhat jäärät metsästyseuroissa äänestää muka demokraattisesti uusista tulokkaista mutta se vanhin joka ei itse enää jaksa asetta kantaa kieltää ottamasta nuorempia. Luulempa että 15-20 vuoden kuluttua hirviä ei enää ammuta ja Suomi on pelkkä kuusikko.

Huomasin että minua tuolla aiemmin jopa trolliksi määriteltiin. Valitettavasti 1970-luvun alussa Suomen susikanta oli 10-15 ja nyt noin 250, eli liioitteluni oli ihan kohdallaan Onko se korreloiva tän hetken metsästäjäkantaan? 70-luvun alussa metsästäjiä tais olla hurjasti enemmän kuin tänä pnä. En nyt jaksa googlettaa... Toisekseen ja kolmanneksi myös, susi ei pääsääntöisesti ja enimmäkseen napsi hirviä koska sen on helpompi napsia muuta lihaa jota on tarjolla.

Tässä yhden muutaman vuotta metsästäneen näkemys aiheesta:
Luin artikkelin jossa todettiin, että hirvikannan määrän ollessa 70000kpl on hirvikanta vielä geneettisesti "terve", tarpeeksi vahva ja elinvoimainen. Eli hirvien säilymisen kannalta tuo määrä riittää. Kaikki sen yli olevat hirvet siis voisi periaatteessa metsästää pois.
2009-2011 hirvilupia annettiin esim. Etelä-Lapin yhteislupa-alueilla "paljon" ja likimain kaikki mitä annettiin myös ammuttiin pois. 2012 tapahtui hirvilupien määrissä suuri muutos alaspäin, esim. Etelä-Lapissa lupamäärät putosivat noin kahteen kymmeneen prosenttiin 2011 määristä. Melkein samassa suhteessa romahti hirvilupien määrä uudellamaallakin. Talven 2011-2012 hirvikantalaskennoissa saattoi osaltaan vaikuttaa se, että lunta oli metrin verran, mikä vaikeutti hirvien liikehdintää, ne pysyivät usein metsäsaarekkeissa syömässä ja lämpimässä ja välttivät turhaa liikkumista. Tästä syystä ei välttämättä havaittu hirvilaskennassa eläimiä kuten "normaalisti". Hirvet olivat ainakin osissa paikkoja laumoissa jossain metsässä eli puuttuivat sitten sieltä, missä ehkä vähemmän lumen aikana olisivat olleet.
Vakuutusyhtiöiden kannalta ja ihmisten terveyden kannalta olisi hyvä, että hirviä olisi sopiva määrä, mutta ei liikaa. Tämä siis tieliikenneturvallisuuden näkökulmasta. Mitä tulee taimikkotuhoihin niin niitä ei voi kokonaan estää. Suuret taimikkotuhot johtuvat osittain myös siitä, että on alettu kasvattamaan puita, jotka kelpaavat hyvin hirville ruuaksi, aiemmin metsien laatu ja tyypit olivat enemmän havupuu painotteisia. Hirviä ei niin paljoa enempää ole, että niiden syyksi voisi kaikki taimikkotuhot laittaa. Metsänomistaminen on yrittämistä ja yrittämiseen liittyy aina riski(taimikkotuho). Riskien varalta voi omaisuutensa vapaaehtoisesti vakuuttaa. Taimikkotuhoja voi torjua erilaisin nauhoin tai hajustein, joka vähentää hirvien kiinnostusta tai jopa estää hirvien pääsyn taimikkoon.
Eettisesti, hillitysti ja lupaehtoja noudattaen metsästämällä "kaikki" hirvet pois metsistä minkä vain riistakeskus sallii. Välillä lupamäärät ovat suuria ja välillä niitä supistetaan hirvikannan turvaamiseksi.

Sic

2012 havainnot hirvikannasta Etelä-Lapin yhteislupa-alueilla ja uudellamaalla ovat, että esim. Lapissa annetut lupamäärät vaikka putosivat 80% niin silti osa hirvistä jäi ampumatta--> eläimiä on vähemmän kuin kolmena edellisenä vuonna. Esim. marraskuun reissulla hirviä ei näkynyt yhtään kolmen päivän aikana, olivat menneet jo talvilautumille päin? Uudellamaalla myös havaittu, että hirviä on paikoittain "paljon", jossain päin ei ollenkaan ja niiden muutamien hirvienkin saaminen oli kovan työn takana.
Samoin ärsyttää tuo "metsästäjät janoavat vain lihaa"-ajattelutapa. Tuo väite pitää osittain paikkansa, sillä monet vanhemmat hirvimiehet ovat juuri tuolla asenteella liikkeellä, ei vaivauduta harjoittelemaan ampumista etukäteen ennen metsästyskautta, sitten toisaalta metsästyskaudella ammutaan likimain kaikkia hirviä mitä liikkuu(pitäähän lihaa saada) ja ammutaan likimain aina ohi.
"ahneilla" on usein kalustona vanhoja sotakivääreitä taikka huonosti pidettyjä aseita ja tähtäimet ovat myös "finaalissa" eli huonoja.
Panokset voivat olla 25v vanhoja. Kun lasketaan yhteen harjoittelemattomuus, huonot aseet ja tähtäimet ja huonot panokset, on melko todennäköistä, että ampuu ohi
Uudemman sukupolven metsästäjät eli sellaset alle 55v ja 18-35v taas näkevät asian enemmän kokonaisuutena ja harrastuksena, hienona mahdollisuutena: Panostetaan kalustoon 1000-4000eur ja käydään harjoittelemassa vähintäänkin kohtuullisesti ennen metsästyskautta. Pysytään nöyränä metsässäkin ja ammutaan vain, jos on tuntuma, että voi osua(etäisyys sopiva ja varma laukaus). Itsellä kolme metsästyslaukausta ja kolme hirveä nurin. Kymmenen hirveä jotka olisi voinut noiden lisäksi ampua jätin ampumatta metsästysohjeiden ja oman perstuntuman vuoksi. Kaikkea ei tarvitse ampua, kohtuudellakin riittää.