Talvi pääsi yllättämään CX:n ja kulettajan, nyt on hyvät (lämpimät) neuvot tarpeen:
Laitos hönkii kyllä lämmintä ilmaa keskikonsolin räppänöistä sekä vielä tuulilasillekin, mutta mistä hemmetistä saadaan lämmintä ilmaa jalkatilaan???

nimim. hankinko huopikkaat

En ole aivan varma, mutta omiin kokemuksiini pohjautuen: Ilmeisesti ranskalaiseen suunnittelufilosofiaan ei kuulu varpaiden lämmittäminen, vaan jalkoja tarvitsee lämmittää ainoastaan nilkan yläpuolelta

Ääni huopikkaille

Ei ole tullut Cx:llä ajettua varsinaisilla pakkaskeleillä, mutta olisin kyllä sitä mieltä, että ainakin syyskoleilla lämmintä omassa Cx:ssä tuli jaloille siinä missä tuuliklasillekin. Sen sijaan sivuklaseille on aina hönkinyt vain vilpoista. Liekö tämä sitten vika?
Taannoin oli sellainen vika, että se laitos joka kääntää kaiken ilman tuuliklasille oli rikki, minkä seurauksena jaloille ei tullut lainkaan puhallusta. Kylmällä ilmalla tämäkin tuntui varsin viileältä varpaille. Puhaltaako laitos sinun tapauksessa kuitenkin jotain ilmaa jalkatilaan vai meneekö kaikki puhallus muihin rööreihin?

Tuo lämmmityslaite on se tekijä, joka pitää hoitaa kuntoon, jos aikoo ajaa CX:llä lopun ikäänsä.

1. Matkustajanpuolinen keskikonsolin seinä irti ja tarkkailemaan, jotta
a) kaikki putket ovat paikoillaan lämmityslaitekompleksissa
b) CX:n hienot sähkökäyttöiset läpät toimivat kuten tehdas on aikoinaan tarkoittanut (kun tuulilasisymbolipainike on painamatta ja keskimmäinen säätörulla kiinni, pitäisi lämmitysilman tulla jalkatilaan; ei tosin ole kummoinen puhuri!)

2. Hankitaan kuparikenno (200€/kpl) esim. minulta.

3. Jyrsitään lämmitylaitteen muovikoteloon sopiva reikä ja vaihdetaan alkuperäinen, naurettava alumiinikenno kupariseen, teipataan kotelo umpeen, kiinnitetään keskikonsolin seinä ja ilmataan jäähdytysjärjestelmä.

4. Ajellaan lämpimällä CX:llä lopputalvi. Ja loput elämän talvet.

Alkuperäiseen kyssäriin olis kiva kuulla vuosimalli? Mikäli uudempi eli muovipuskurit niin ei ole muuta vaihtoehtoa kuin kuparikenno sillä se nostaa lämmitysilman lämpötilaa jopa 25 astetta. Kuparikennossa on yli 20 ripaa ja alukennossa noin 13 ripaa + alukenno johtaa huonosti lämpöä kupariin verrattuna.

Kyseessä vm -86, siis muovipuskurillinen. Kuparikenno on jo, seuraavaksi täytynee tsekata ne putket ja läpät.

aivan ensimmäiseksi keskisuuttimet kiinni. samoin puhallus takajalkatilaan. kakkos-sarjalaisen CX:n lämppäri on huonosti toteutettu, kun ei ole säätöjä kun ne kaksi valmiiksi asetettua. Jos ei lämpöä tule, niin sitten ei auta kuin laittaa kiertovesipumppu. keskisuuttimia en talvella käytä missään autossa, koska muu puhallus kärsii.

Mitä muuten tarkoitat kiertovesipumpun asennuksella CX:ssä? CX:n lämmityskennoon tulee todella lujaa vettä koko ajan joten lisäpumpulla ei tee mitään. Jos vehje on vanha ja lämppärin kennokin ollut vuosia kiinni (vaikka onkin kuparia) niin se tulis huuhdella kunnolla. Itse kokeilin joskus pesua niin että irroitin sen niin karstaa ja kattilakiveä tuli liki loputtomiin. Se edellyyttää myös koneen vesisysteemin huuhtomista. CX:n kenno on niin alhaalla jäähyjärjestelmässä että se kerää PALJON sedimenttiä sisäänsä. Kennon ssaa irti kun avaa apukuskin sivuseinän keskikonsolista ja tuhoaa sen takana olevaa muoviseinää varovasti.

Cikatti ei tiedä paskaakaan autoista...

Oletko varma...mitenkä olet mitannut...jotkut ajaneet vuosikymmeniä eikä mitään ongelmia...minkäs sortin teknikko olet...cx lämmin talvella...mitään et tiedät lämmönjohtavuudesta

Täässä voorumin viisain mies...paskaa jauhaa ilman perusteluja

CX turbo 2 et ole liiemmin ajellut...huoltomies tietää oikeasti jotain

Perinteisesti paskanjauhamiseen eivät perustelut ole kuuluneet.

Kappas, olen tainnut useamman CX Tbo kakkosen ja myös ykkösen omistaa.

Huoltomiehen tunnen henkilökohtaisesti yli 20 vuoden ajalta ja voin kertoa samaa eli CX lämppäriin kannattaa laittaa kiertovesipumppu jos haluaa ajaa talvella, lämpötila nousee ainakin 10 astetta hytissä. Sama huomio tehtiin tänä talvena Jumpyissä.. kehitys kehittyy.

CX alukennolla mitannut keskikonsolista noin 0-kelillä (käytin tantaalikondensaaattoria mittaamiseen) ja tulos 45 astetta. Kuparikennolla sama mittaustilanne: yli 70 astetta vastaavassa ulkoilman lämmössä.

CX alukennolla mitannut keskikonsolista noin 0-kelillä (käytin tantaalikondensaaattoria mittaamiseen) ja tulos 45 astetta. Kuparikennolla sama mittaustilanne: yli 70 astetta vastaavassa ulkoilman lämmössä.

Lämmityslaitteen vesikiertoon vaikuttaa jopa ajotapakin, pienemmillä kierroksilla vesipumpun tuotto ei välttämättä riitä, mutta isommilla asia muuttuu.

No jos oot verrannut vanhaa alukennoa jonka päädystä kumitiiviste pettänyt uuteen kuparikennoon niin noin käy. Tyypillistä foorumishaissea.. Onko pakko hakata päätään seinään.. Minä olen peruuttanut CX:llä enemmän kuin moni teistä eteenpäin. Loimaalta löytyy tuo huoltomies jolle en pärjää.

Vaikka tähän ei tekis mieli ottaa kantaa, mutta ehkä silti on pakko? eli Cikatti taitaa olla ajanut CX:llä vähintään saman verran kuin minäkin, eli reilusti yli 200 tkm, ellei enempikin, niin puoskari olis siten kyllä maailman eniten peruuttanut CX-kuski?

Kiertovesipumpun tarvetta en itsekään ymmärrä, kuparikennon kylläkin, se oikeesti auttaa, ja isosti, sen tietää kaikki

Kiertovesipumppu

Ja en ivaa ketään ja koitan olla pahoittamatta kenenkään mieltä, taas kerran kun en nähtävästi osaa kirjoittaa

Kiitos Croisette, lienen ajanut noin 300 000 km CX:illä ja ne ovat kaikki olleet jo minimissään 170 000 km ajettuja. Kaikilla noin kuudella kappaleella CX:iä lapsetkin tarkenivat autossani naisesta puhumattakaan.
Hmm, ajatella, pitikö käyttää 6 kappaletta CX:iä 300 000 km ajamiseen
...piti, koska se kokemus ei katoa kankuistani koskaan. Alusta on tuossa mitä mahtavin.

Johan pomppasi. Onneksi minä en tiedä asioista paljoakaan, ainoastaan sen, että kuparikenno pelastaa sekä pelti- että muovipuskurisessa. Minulle on opetettu myös suuttimien käyttö, joten lämmintä on ollut. Muuta en ole tehnyt. Ensimmäinen kuparikenno oli minulla peltipuskuri breikissä eikä kylmä ollut, vaikka ajelinkin sillä keskisuomessa, eli Kainuussa. Sittemmin hankin Juusolta ensimmäisen muovipuskimen, eli juurikin sen T2n ja kuparikenno siihen. Ei palellut. Ikkunat ei tosin pysyneet sulana aina talvella, mutta se ei haitannut.

Vaikka kuparin lämmönjohtavuus on lähes kaksinkertainen alumiiniin verrattuna se ei ratkaise tuota kokonaislämmönsiirtymää nesteestä ilmaan, vaan suurempi tekijä tuossa lienee tuo jäähdyttävän pinta-alan suuruus.
Puhallusilman lämpötila on suunnilleen kennoon saapuvan ja siitä poistuvan nestevirtauksen keskiarvo. Jos kuparikennon lämmönsiirto on kovin tehokas nestevirtaukseen nähden, alenee poistuvan nesteen lämpötila ja siten myös puhallusilman lämpötila. Tällöin pumpun lisäyksestä voi olla hyötyä.
Huonokin alukenno tuottaa yhtä kuumaa ilmaa kuin moottorin veden lämpö jos puhaltimen virtaus äärettömän alhainen. Kuparikennon puhallusllämön nousukin voi olla osin seurausta tiheämmän kennon ilmavirtusta vastustavasta vaikutuksesta? Tiheämpi kenno on myös herkempi tukkeutumaan.

Tuo ero pitäisi mitata vakio kierrosnopeudella ja ulkolämmöllä nestekierron lämpötilan muutoksesta sisäkennon yli. Tällöin saataisiin lämmitysteho.
Toisaalta suurempi lämmitystehokaan ei lohduta jos on tukka putkella kun suuttimista tulee -20 asteista ilmaa ja ulkona -30C, verrattuna 80 asteiseen lehmänhenkäykseen.

Olen Cx:llä ajanut puolisen miljoonaa mutta en ole kennoja vaihdellut. Ykkösarjaisessa muistaakseni puhallin oli hieman kesy, 1,5 sarjalainen ok, kakkonen ok mutta kylmä alkoi tulla -30:ssä. Uskon että kupari olisi siinä tehnyt gutaa. Yksilöeroja ristiin rastiin ollut näissä myös termareissa, puhaltmen ja säätimen kunnossa ja varmaan myös tukkeumissa kennon sisä- ja ulkopuolella...

Täässä voorumin viisain mies...paskaa jauhaa ilman perusteluja[/quote]

Kiitos, kun ilmoittauduit. Olis voinut vaikka jäädä huomaamatta