Automalli xsara picasso 1.6 diesel vm. 07.

Oikea etuvilkku pimeni ja se tulisi vaihtaa, mutta kanta ei lähde millään ulos kuvusta, siinä on heti piuhamytty ja koteloa tiellä vaikka kuinka.

Onko kellään antaa vinkkiä miten polttimon saa vaihdettua? Kupu irti? Joku kikka kolmonen? Jos kupu pitää irrottaa, miten se tehdään?

Vilkun polttimo vaihdettu. Ihan hirveä hässäkkä.

Ahh, ranskalainen libertee-suunnittelu pienessä punaviinissä...

Voisitko kertoa meille muillekin miten tuo onnistui, kiitos.
Yksi tällaisen palstan olemassaolon ideoista on se että täältä voi löytää vastauksia kysymyksiin. Vaikka sinulle ei kukaan osannut vastauksia eikä vinkkejä antaa, niin vastaisuudessa jollain saattaa tulla eteen sama ongelma ja hatuttaa aika h..sti, jos kommentoidaan ketjun vain että onnistu ja homma tehty... muttei anneta vinkkiäkään miten...

Mun johtopäätökset Sitruunapatongista ovat hieman erilaiset:
Voit kysyä mitä tahansa, joten vastaus on loogisesti mitä tahansa, ei kuitenkaan useimmiten vastaus esittämääsi kysymykseen.
Jos haluat myydä jotain, ilmoituksestasi seuraa melkoisella todennäköisyydellä jotakin, ei välttämättä kuitenkaan kauppoja.
Jos haluat ostaa jotain, saat lukuisia tarjouksia kaikesta muusta kuin haluamastasi asiasta. Lisäksi muutama kommentti siitä, että kaikillahan kuuluisi tuollainen jo olla.

Eiks tää ole joka foorumin "ongelma"
Kerrotaan että: "no onnistui" ja syynä on se että sen kauheen roinan korjas naapurin Rape tai osaava/vähemmän paja tai sitten se korjattiin itse mutta sivussa syntyi ihan kauheita muita vaurioita joita ei uskalleta paljastaa koska tapa oli niin hirveän krouvi. Saattaa myös olla ettei vilkun vaihdossa käytetty riittävästi LHM:ää

Joo, olen täysin samaa mieltä että tuosta että on kiva kun ratkaisuja esitetään joiden kanssa on vastoinkäymisiä ollut.

Ja yleensähän se on sitten niin, että kun ongelma on poistunut, niin alkuperäistä ongelmanhaltijaa
ei vois vähempää kiinnostaa asia enää saatikka käydä lukemassa samaa aihetta.

Mua ihmetyttää kun Xantian oikea etuvilkku ei toimi välillä. Ja ennen kuin joku valopää huomauttaa että niin sen kuuluukin olla, en tarkoita toimii-ei toimi-toimii -ominaisuutta, vaan sitä ettei se vilku aina samaan tahtiin muiden oikeanpuolen vilkkujen kanssa, ollen pidempiä aikoja virransäästötilassa.

Se on sitä normaalia itsekkyyttä jonka arvioiminen itse henkilöltä jää tahattomasti huomaamatta

Mutta onneksi täällä riittää persoonia, jotka ovat valmiita kommentoimaan mitä tahansa aihetta

Eivätkä ne ongelmat ole minnekään poistuneet, ne eivät vaan juuri nyt ole näkyvissä

Epäkesko vei jalat suustani ...täysin turhaa jaarittelua. Tosi mode antas meille 24 kk porttikieltoa. Saako pyytää ja saa suorittaa!? Ok ei onnistu joten palaan asiaan vasta noin helmikuussa 2013.

Toisaalta on todella hyvä, että voi purkaa turhautumansa kirjoittamalla tänne mitä mieleen juolahtaa, niin ei tarvitse käyttäytyä aggressiivisesti liikenteessä.

Sen sijaan voi lipua mukavasti rennon ylimielinen virne naamallaan Sitikalla

Ihmettelen hieman noita "kuvauksia" itsestäni, olihan tässä joulu välissä, en pidä järin suurena itsekkyytenä sitä, että pidän konetta kiinni joulunpyhien ajan enkä ajattele autoasioita vaan keskityn olemaan perheen kanssa. Tunnistan kyllä keskustelufoorumien yleisen ongelman siitä, että ketjun aloittaja palaa asiaan viiveellä, mutta itselleni ei ole koskaan käynyt niin, etten olisi saanut selvennystä johonkin minkä tahansa palstan threadissa olleeseen pulmaan. Onhan jokaisella ihmisellä omat menonsa, en oleta kenenkään olevan keskustelualueella 24/7.

Ratkaisu vilkunvaihdossa nyt ei ollut mitenkään kummoinen. Piuhamytty vilkun kannan tieltä piti kammeta sivuun väkisin, mikä oli vähän jännittävä homma sinänsä kun oli paljon pakkasta ja piuhat olivat jäässä. Sama koski myöhemmin sormia. Ja sormiin. Joka tapauksessa etsin kannalle vaan sopivan poistumiskulman, se löytyi vähän yllättäen alavasemmalta eikä silleen luonnollisesti itseen päin vetämällä (vilkku siis kuskin pukilta katsoen oikeanpuoleinen etuvilkku). Voimaa piti käyttää aika tavalla.

Noin yleensä ottaen on tosiaan vähän outoa laittaa välittömästi vilkun kannan taakse älytön kotelointi ja piuhamöykky, mutta yhden ZX:n jälkeen citikoissa on tottunut kyllä jo melkein kaikkeen.

Mää kyllä tiedän kaiken enkä sitä kauheesti ole salannut. Sitä, mitä en tiedä, oon kysynyt nöyrästi ja sellaiset jutut, mitkä tiedän oikein yyberhyvin, kirjoitan kernaasti enemmänkin.

Mulle "me" on ne, kun kommentoi kaikkea. Mun juttuni. Net, kekä heittää läppää, on mun mielestä tän foorumin sydän. Kun niillä on kuitenkin asennetta ja osaamista sitikoiden roplaamisessa...eikä hiljainen tieto jää hiljaiseksi ja arvottomaksi, vaan kultahiput soljuu innokkaan säiepuron lukijan vaskooliin tuotapikaa.

Kun joku myy sitikkaansa, on kiva, kun saa vertaistukea luopumisen tuskaansa, ristiriitaisessa luopiotilanteessa; kui mää tollattiis käyn hylkäämään sitikan, jenkhinpetturi, kun se ranskanpahvi on kuitenkin melkein kuin oma veli, kuin lumipyryssä vaihdettu laturin pinnapultti olisi takinliepeestä ikiajoiksi kiinni, ympäri pyörivän lukkopesän muisto kierii jossain sydämen ja sapen välimaastossa. Pari ymmärtävää kommenttia ja silmäkulmat alkaa pysyä kuivempina, eikä kännykän sointi salpaa hengitystä.

Niinpä - sitikoiden ymmärtäminen, hoito ja huolto tehdään tunteella ja kiintymyksellä. Notta meitä sitikoiden elämänkumppaneita kuuluu kohdella patonkivoorumilla kuin rakkaussivuston romantikkoja. Jos joku sanoo, että on menossa ensitreffeille (siis vaikka vaihtamaan sitä lamppua Picassoon), kuuluu ehdottomasti kertoa, millainen ilta oli. Muutoin tuntuu siltä, kuin kirjoittaja ei olisikaan polviaan myöten meidän sitikkapallokentällä, baskerinlippa samalla niveaulla.