Joissain autoissa vitonen oli tavallaan lisätty nelivaihteiseen jatkopalalla. Jolloin öljy ei välttämättä kulkenut kovin hyvin, lisäksi vitosen rattaat saattoi olla muita heiveröisemmät.
Uudemmat on lienee alunperin suunniteltu 5-vaihteisiksi.
GSA:sta mm. taitaa tälläinen jatkokappale löytyä.

Onneks on automaagi

Juu. Nehän on tunnetusti huolettomia.

Kyllähän se selvä on että suurin vaihde kärsii mekaanisesti jos jurnutellaan pienellä vaihteella.
Tosin myös sylinterien lukumäärä vaikuttaa... Esim vääntävä 2-pyttyinen moottoripyörä syö vaihteistonsa paljon nopeammin jos sitä rasitetaan taajamanopeuksissa ylivaihteella. Näin täjhän verrattuna esim 6- ja 8-sylinterinen saa paljon siedettävämmät värähtelyt ja momentti-iskut vaihteistoon (kun mannuaalista puhe, ei koska automaagia)

Noi jopa litran ylitäytöt ei ole ihan viisaita sillä vaihteiston input akselin juuri saattaa alkaa oksentaa öljyä kytkinkopan puolella.

Eiköhän tästä termistä voitaisi hiljalleen opetella eroon kun tuo on peruja siltä ajalta kun vaihteistot oli sellaisia että toiseksi suurin vaihde oli "suora" eli voima ei kiertänyt apuakselin kautta. Nykyaikaisen auton vaihteisto on rakenteeltaan sellainen että voima kulkee kaikille vaihteille toisioakselin päästä ja tilankäytöllisistä syistä ykkösen ja suurimman vaihteen välityssuhdekin on liki sama, toisessa vaan toiseen suuntaan.

Otsikon kysymykseen voisin lyhentää jo aiemmin antamani vastauksen muotoon "tarua".

Suurimman vaihteen käyttämättä jättäminen niillä kierrosluvuilla joilla moottori jaksaa nätisti punnertaa on mielestäni yhtä suurta hulluutta kuin pysäköiminen auringonpaisteeseen ilman että peittää auton renkaita auringon kumia haurastuttavilta uv-säteiltä. Kukaan ei kiistä etteikö molemmista olisi haittaa mutta käytännössä kummastakaan ei toinna olla huolissaan.

Takavetoiset etumoottoriset autot ovat siis rakenteeltaan vanhanaikaisia.
Mitä nykyaikaisemmista ratkaisuista tiedän, niissäkin voima tulee kai useimmiten ensiöakselille.

Tositarina Etelä-Karjalasta:
Maatalon nuorempi isäntä oli neuvonut vanhempaa isäntää käyttämään traktorilla työskennellessä mahdollisimman suurta vaihdetta, jolloin pienemmillä kierroksilla suuremmalla kuormituksella olisi moottorin hyötysuhde parempi ja sitä kautta polttoaineen kulutus pienempi, säästö olisi muutamia prosentteja.
Vanhempi isäntä pyysi laskemaan, missä ajassa vaihteistoremontin kustannukset olisivat polttoainesäästöillä katettavissa.

Henkilöautoissa kuormitustasot ovat suurimman osan aikaa varsin matalat ja pääosin korkeammalla tasolla vain kiihdytettäessä ja silloinkin lyhytaikaisesti. Silloin ajotavan vaikutus kestoikään ei ole kovin merkittävä. Raskaammassa kalustossa asialla saattaa olla enemmän merkitystä, varsinkin jos tarkastelujaksoksi otetaan pidempi aika kuin kaksi vuotta.

Nykykieseissähän on opastimet sitä varten, että tietää pistää isompaa pesään. 1.6 hodari neuvoo laittamaan suurempaa jo heti 1500 rpm:n jälkeen.
Välillä se vähän toki kakoo, mutta kyllä insinööri on sen laskenut, että näin ajaen mennään taloudellisimmin ja laatikko kestää. Tosin hiukkasloukku pakkaa täyttymään

Ei tuo automaatti tuo autuutta. väännönkesto aislinin laatikolla vain 400Nm ja tehokkaammassa c5 dieselissä 380Nm eli ongelmia tiedossa takuuvarmasti tämän paketin omistajille.

Kyllä pitäisi kaksipyörävetoisella yleisessä liikenteessä 400 Nm riittää ihan hyvin, kun pitää kierrokset yli 4000 r/min, niin ehtii!

Tuossa oli pointti että maksimialueella vääntö ja kesto lähes sama.

Jos siulla on 400 Nm käytössä ja kierroksia sillä hetkellä 4000 rpm, niin siehän käytät tehoa silloin n. 168 kW. Jos nyt oletetaan tämän olevan käyttämäsi teho tasaisessa ajossa ja kiihdytyksissä kovempi, niin kyllä sie vaan taidat aika lujaa ajaa (olettaen että henkilöauton painoluokassa mennään).

Juuri tätä tarkoitin! Paitsi, että kyllä se 168 kW riittää kohtuullisen hyvin kiihdytykseenkin.
Vaihteisto kestää ihan hyvin, kunhan ei vaan vedätetä turhan pienillä kierroksilla ja suurilla vaihteilla. Kyllä kaiken saa rikki jos oikein yrittää, sitten voikin alkaa ruikuttaa, ettei nää mitään kestä.

Opastimella annetaan opasteita.

Hah, pakko tuohon Ealabin kommenttiin todeta... hain VR:ltä töitä. Naurattaa jo nyt kuollakseen, firma joka on AINA noloissa uutisotsikoissa. Peukkua pliis etten joudu vaihtaa alaa.

Mjoo, harva peli laukeaa loikkarin, ylivaihteen käyttöön.... Ihan sama, jotkut ajavat myös kolmonen pesässä 20 km/h tai kakkonen pesässä 10 km/h. Isäni on elävä kuollut esimerkki siitä ja hän sentään sai kortin uusittua mutta ei pysty edes nousemaan autoon hurraa Ulvilan terveyskeskus ja sen lekuripalvelut!!!

Hän on VIELÄ elävä esimerkki siitä miten autolla EI ajeta. Risteyksestä lähtiessään aina tietty ykkösellä mutta kun auto liikahti niin jo oli kakkonen pesässä (näin siis 25 vuotta sitten kun jopa minä teinarina kauhistelin hänen ajotapaansa). No siinäkin vaihdeltiin lopulta vain vähän aiemmin kytkimiä mutta ei lootat hajonneet. Mutta jos aletaan tutkimaan noita lootia tarkkaan niin kylläpä niistä löytyy hampaistosta harmaa pinta kirkkaan sijasta, mutta sou not, todellinen ongelma se ei ole. Ongelmaksi se muodostuu jo ennalta mainitsemissani, esim V2 prätkissä joissa vaihteistoon tulee ihan oikea rytke hitaasti ajaessa.

Kyllä, takavetoiset autot ovat sitä viime vuosisadan alkupuolen tekniikaa.

Hieman hapuilevaa näkyy olleen tuo lauseenmuodostamiseni. Selvempää olisi ollut sanoa että "voima kulkee tasauspyörästölle kaikillA vaihteillA toisioakselin päästä."


Mikä oli laskelman tulos ja missä iässä tuo vaihteistoremontti iskisi päälle? Omalla työpaikallani menee polttoöljyä 200000 litraa vuodessa joten 5 % säästöllä kuittaisi traktorin vaihteistoremontin vaikka joka vuosi. Lisäksi maatalouskoneita olisi hyvä pyrkiä uusimaan aika ajoin eikä se vaikuta käytetyn traktorin vaihtoarvoon millään tapaa että sitä on käytetty ei-polttoainetaloudellisesti sen ensivuosien aikana.

Citikoihin tuo viimeinen lauseeni voidaan soveltaa niin ettei kaikkia autoja voida kuvitella säästettävän museoautoikään saakka vaan hyvinkin voidaan sallia että 500 tkm ajettu teini-ikään päässyt auto on jo ylittänyt sen pisteen ettei kalliita remontteja kannata tehdä, mikäli esimerkiksi 200 tkm ajetusta ruttuautosta otetun laatikon vaihtamista kalliina remonttina haluaa pitää.

Ja Cikatti, harkitsin kahdesti lainaanko tuota käyttämääsi lausetta ollenkaan kun ei tuo ylivaihdeasia nyt sinällään tähän ketjuun edes liittynyt mutta luotin arvostelukykyysi ja uskoin ettet ottaisi tätä henkilökohtaisena hyökkäyksenä. Nähdäkseni olin oikeassa ainakin siinä kohdassa.

Mikäs ny...?

Tehokkaimmassa C5 dieselissä on 450Nm ja siinä on Aisinin laatikko.

Helsingin rautatieasemalta oli useita tunteja sähköt poikki, nyt syykin selvisi: Cikatti työhaastattelussa

On varmaankin laittanut valmistajan hyväksymätöntä sähköä aseman sähköjohtoihin...

Tai ehkä on suoritettu järjestelmän puhdistus päästämällä ensin kaikki vanha tummunut sähkö pois ja sitten huuhtelun jälkeen uutta ja puhdasta tilalle. Ties vaikka olisivat siirtyneet käyttämään synteettistä sähköä.

Laskelmaa lienee vaikea tehdä puutteellisten lähtötietojen takia, vaihteiston kestosta tutkittua tietoa on yleensä valmistajalla, muttei sitä yleensä ole tarpeellista ulkopuolisillle luovuttaa.
Mutta jos moottorista otetaan sama teho 30% suuremmilla kierroksilla, vähenee vääntömomentti vastaavasti ja todennäköisesti vaihteiston kestoikä moninkertaistuu.
Muutaman tuhannen litran vuotuisesta kulutuksesta on vaikea saada sellaisia säästöjä aikaan, että niillä kustannettaisiin mitään lisääntynyttä korjaustarvetta.
En kyllä ymmärrä miksi kalustoa pitäisi pyrkiä uusimaan (paitsi ehkä konekauppiaan kannalta) muuten kuin kustannustehokkuuden parantamiseksi.
Käytettyjen koneiden hinta ei ole suoraan yhteydessä niiden kuntoon, mutta luulen että on sitä edullisempaa, mitä pitempään samaa laitetta pystyy käyttämään ilman korjaustarpeen kasvamista. Korkealla käyttöasteella (mitä käsittääkseni ei juuri suomalaisessa maataloudessa ole urakointia lukuunottamatta esiintynyt) energiankulutuksen ja toimintavarmuuden merkitys kasvavat olennaisesti.

Etuvetoiset autot sekä etumoottoriset takavetoiset autot ovat itseasiassa molemmat 1800-luvun lopun tekniikkaa ja jopa niin samalta ajalta, että lienee vaikea todistaa toista vanhemmaksi.
Käyttötarkoitus ja toivotut ominaisuudet vaikuttavat monen teknisen ratkaisun paremmuuteen, hankintäpäätökseen sitten vaikuttavatkin enemmän henkilökohtaiset mieltymykset.

Tästä on pakko olla eri mieltä. Mahdollisesti vaihteiston kestoikä moninkertaituu olisi totta. Väsyminen kun on niin hassu ilmiö että ennen kuin tietty rasitustaso ylitetään, ei sitä tapahdu.

Hajoo käyttötavasta huolimatta, niin ei tarvii välittää