Ostin halvalla varaajapallot, jotka vuosilta 2004 ja 2009. Pallot siis olleet hyllyssä kaupassa noin pitkään. Miten on, häipyykö paine palloista käyttämättöminä hyllyssä?

Ehkä. Olisi kiva päästä mittaamaan noin vanhan käyttämättömän pallon paine niin tietäisi ainakin sen yksilön kohdalta sitten. Missä majailet, Lappeenrannassa olisi mittari käytössä.

Teoriassa sen kaasun pitäisi poistua ihan samalla vauhdilla sieltä oli sitten pallo käytössä tahi ei mutta yhdenkään uuden pallon en ole havainnut vajuneen vaikka olisi muutaman vuoden ollutkin jo hyllyssä. Uskoakseni lämpötilan ja nestepaineen vaihtelut nopeuttaa tuota vajumista. Kalvohan tiivistyy pallon seinämiä vasten ja paineen ja lämpötilan muuttuessa siellä väkisinkin tapahtuu jotain muodonmuutosta jolloin kaasua pääsisi hyvin pieninä kuplina pakoon kun taas tasalämmössä ilman kuormaa säilytetty pallo vajuu vain diffuusion takia.

Laitoin pallot alle ja katsellaan miten alkavat toimimaan. Olen täällä Kainuussa, joten pallojen paineiden mittaus hankalaa.
Miten lie iso/kallis homma laittaa venttiilit vanhoihin palloihin ja mitä maksaa typpisäiliö mittareineen pallojen paineistamiseksi?

Venttiilien laittohan taitaa onnistua ihan pyöräyttämällä vaan ne tulpat irti ja venttiilit tilalle. Tarvitset siihen mittarin ja venttiilin välille kyllä vielä sen paineistuslaitteenkin. Toisaalta voihan ne paineistaa ilman venttiilejäkin, kuten on ollut puhetta.

Oman kokemuksen perusteella pallot ei menetä painetta juurikaan, jos ovat käyttämättä. Tämä kokemus siis sekä hyllyssä seisoneista palloista, ja autoista, jotka on seisoneet ajamatta pitkään.

Omistan yhä lukuisia jousipalloja -70- luvulta, joista osa on jopa uudelleenpaineistamattomia, ja silti on painetta sisällä

Minkä vuoksi sen pitää olla puhdasta typpeä jota pumpataan vihreisiin palloihin. Tuleeko typpi huonommin kumin lävitse LHM:n sekaan kuin joku muu kaasu? Vai pelkästään kuivaako pitää kaasun olla? Ilmassa on 78% typpeä ja loput muita kaasuja, ja vähän vettä kaasumaisessa oltilassa ainakin normaali-ilmanpaineessa. Voihan niitä palloja vaikka hieman ylitäyttää jos pelkää että muut kaasut ksrkaavat ennen aikojaan. Onko pelkoa jostain hapen tuottamasta ongelmasta nesteen seassa?

Ylitäyttö muuttaa myös pallon käyttäytymistä, eli pehmeyttä tulee lisää. Liiallinen pehmeys mahdollistaa laskeutumisen lentokenttään, eli alusta pohjaa helpommin. Jossain vaiheessa tulee myös pallon/venttiilin fyysiset rajat vastaan.

Typpi kaasuna on helposti saatavaa ja reaktiivisesti passiivista.

Ihan ensimmäisenä tulee vastaan se raja jossa pallon kaasunpaine ylittää öljyn paineen jousisylinterissä eli yhtäkkiä siirrytäänkin maksimaalisesta pehmeydestä totaaliseen kovuuteen kun auton paino ei enää jaksa puristaa kaasua enempää kasaan. Oikein tarkalla oltaessa auto on kuormattuna mukava kuin mikä mutta tyhjänä menee tönk-tönk. Venttiili ja pallo kyllä kestää sen 170 bar mitä yläasennossa pallossa on.

Ja jossain tapauksissa tulee myös aika äkkiä vastaan paine, missä saa vielä venttiilittömien pallojen täyttölaitteen tiivistymään vanhan pallon pintaa vasten.

Luulen, että 100 bar paineessa happi on aika aktiivista tuota kumikalvoa kohtaan, mutta esim. Mig-suojakaasu voisi myös olla passiivinen, kemiallisia reaktioita välttelevä kaasuseos. Ja löytyy sopivan paineisena monesta pikkupajastakin.
Viisaammat ampukoot väitteeni alas. Jos osuvat.

Verrattuna ilmaan typpi pysyy, pysyy ja pysyy, kuten entisessä huulipunamainoksessa kerrottiin ja typpeen ei vaikuta lämpötilat. Taidetaan ka-renkaitakin täytellä typellä, paine ei muuttuile lämpötilan mukana.

Aihetta hiukan sivuten, mitä tehdä vanhoille varaajapalloille?
Takakontissa pyörii pari palloa, pistänkö roskiin vai aiheutanko pommihälytyksen pudottamalla ne mannerheimintielle?

Olen vienyt ne kaatopaikalle metallinkeräyslaariin.

Laita niihin vaikka 62 bar typpeä.

Vaatii varmaankin jotain muutakin kuin pelkkää tahtoa?
Kukahan täälläpäin niitä paineistaa?

Muistutettakoon, että tyhjiin, jo paineettomiin palloihin ei enää kannata laittaa mitään.

Mistään tarkistamatta heitän väitteen, että myös typpikaasu käyttäytyy yleisten "kaasulakien" mukaan, eli p x V :T =vakio. Ei se paljoa tästä poikkea. Kyllä typellä täytetyssä renkaassa lämpötilan noustessa myös paine nousee LÄHES samoin kuin ilmatäytteisessä. Tämä siis MUTUna.

Merkittävävin ero paineenvaihteluissa ihannekaasuun tulee ilmeisesti paineilman sisältämästä kosteudesta, kompuroista tiivistyy vettä ja vesi hoyrystyessään voi nostaa painetta reilumminkin, ainakin yksi syy miksi formuloissa tms. käytetään kuivaa typpeä, kosteus aiheuttaa muutenkin kiusaa ainakin vanteelle (mutta eipä ole merkittävää haittaa ollut itsellä).

Typen käyttö ei poista lämpötilan aiheuttamia paineen muutoksia renkaissa (esim. talvi vs. kesä) ja samaa koskee palluroita:
jos kesällä täyttää 25 °C varaajapallon 62 bar, on -20 °C pakkasella saman pallon paine vaikkapa 52 bar (ja samoin jousipallot - eli talvella hydejouset on jäykemmät -pienempi paine ja iskunvaimennus jämerämpi -suuremman viskositeetin johdosta)

Happea on suurin osa ilman lopuista kaasuista ja se hieman pienempänä molekyylinä poistuu hieman nopeammin renkaasta - mutta rengasvalmistajien mukaan ei kauhean merkittävää eroa siinäkään, taitaa raudan ja kumin hapettuminen olla suurempi riesa hapesta.
http://www.conti-online.com/generator/w ... to_fi.html

Minkälaisessa paineessa täyttöventtiilin asennus tehdään?

Eiköhän nyt kyse ole kuitenkin siitä, kuinka nopeasti se typpi tai joku muu kaasu tulee sen kalvon läpi, ei ideaalikaasun tilanyhtälön kumoamisesta.

Eiköhän nyt kyse ole kuitenkin siitä, kuinka nopeasti se typpi tai joku muu kaasu tulee sen kalvon läpi, ei ideaalikaasun tilanyhtälön kumoamisesta.[/quote]

Miten tuon ealab:n lauseen tulkitsee. Minä tulkitsin ainakin viimeisen lauseen niin, että halusin kommentoida asiaa.

Mutta mitä mieltä olette MIG-suojakaasun käytöstä (SK 18 Woikoski) jousipalloissa? Ainakin tuo pitäisi olla kemiallisesti passiivista CO2 ja Ar seos. Etuna ainakin minulla edullinen, koska on jo pullo olemassa, odottaa vaan jousipalloa...

Tarkoitetaan tyhjäksi-, loppuunajettuun.....