Ossako kukaan selittää minulle miten kuparitahna toimii autossa eri tavalla kuin esim. peltikatossa. Sinne ei missään tapauksessa saa laittaa kuparinaulaa tai pelti ympäriltä katoaa. Miten autoihin voi surutta laitella sitä töhnää ettei se syövytä ympäriltä kaikkea raudasta valmistettua.
Täällä kun on kaikenlaisia taitajia niin varmaan tähänkin on olemassa järkeenkäypä vastaus. Kuparitahnaa kun on laitettu muiden jäljiltä jopa pyörän pultteihin joten se ei ole siinä ainakaan lämmönkesto asia.

on samanlainen mysteeri tai vaikutus kuin piitahnalla proffan ja jäähdytys siilin välissä.

Kupari ja pelti muodostaa sähköisen parin ja rauta (tai sinkitys peltikatolla) epäjalompana antautuu. Kuparitahnassa on rasvaa ja kuparia sekä rautaa on ympärillä paksusti. Sähköistä paria ei niin vaan muodostukaan pultinkierteisiin, kun ei sinne pääse vettä kovin helpolla.

Piitahna tasoittaa pinnan mikroskooppisen pienet epätasaisuudet, joten syntyy paremmin lämpöä johtava liitos jäähdytyssiilin ja prosessorin välille. Piitahnaa löytyy muuten ainakin beksin sytkävahvistimen alta, joten toimii se sielläkin.

Piitahnalla onkin oikeasti merkitystä. Ilma on älyttömän hyvä lämmöneriste ja käytännössä on tosi vaikea saada pelkillä metallipinnoilla tiivistä kontaktia. Etenkin kun niiden lämpötilat vaihtelevat paljon ja pistemäisesti eli lämpölaajeneminen saa pinnat kiemurtelemaan. Piitahna tosiaan muodostaa tiiviin, lämpöäjohtavan liitoksen ja joustaa lämpöliikkeiden mukana. Semmoisia lämpöä johtavia "tyynyjäkin" on näkynyt.

Kuparitahnasta en tiedä mitään muuta kuin sen, että laitan sitä tulppien ja rengaspulttien kierteisiin sekä jarruosien liukupintoihin.

En laittaisi mihinkään missä se joutuu alumiinin kanssa kosketuksiin.

helkkarin hyvin tuo on toiminu esim. beksin sun muitten samanlaisilla virityksillä varustetuissa vimpaimissa , myös niissä pyöräpulteissa.

Piitahnasta yksistään en tiedä mitään, mutta yleisesti lämmönjohtotahna (mie oon yleisimmin sinkkioksidia laittanut) puolijohdekomponenttien ja jäähdytysrivan välissä kyllä on siellä ihan syystä. Ja syy on se, että komponentin kotelon pinnasta ja jähädytysrivan pinnasta ei saada tehtyä absoluuttisen suoria, jolloin saavutettaisiin hyvä lämmönjohtavuus. Lämmönjohtotahnan kanssa saadaan sitten aikaiseksi edes kohtalainen lämmönjohtavuus.

Kuparitahnaa on tullut laitettua pakosarjan ja pakoputken alkupätkän kiinnityspultteihin, koska se kestää kohtalaisen hyvin lämpöä. Muihin kierteisiin ennemmin parempia aineita.

Kuparitahna ei kyllä sovellu autossa mihinkään muualle kun pakoputken alkuun. Jarruissa se rasva turvottaa kumiosat ja ne jumittuu - liukupinnat mihin pääsee vettä syöpyvät kuparin vaikutuksesta ym. En ymmärrä kyllä miksi sitä jotkut jarruihin laittavat ja vielä liukupintoihin missä on kumi toisella puolella. Alumiinitahna on tuonne auton kosteisiin osiin paljon parempi aine ja jarruihin on omat rasvansa kumiosien kanssa.

eihän tässä kumiosiin sitä tungetakkaan , sitä varten on omat liukasteensa.

Itse tungen kuparitahnaa jokapaikkaan, missä havaitsen jenkoja

toki jos sattuu olemaan alumiinitahnaa käsillä, suosin sitä alumiinisiin paikkoihin, tosin 19v. aikana ei kuparitahna ole CX:n alumiini(seos)pinnoilla reagoinu haitallisesti...

Jengoissa olen siirtynyt kierretervaan.

Tuskin on yhtä selitystä, mutta ainakin jumiestotahnat sisältävät kuparin tms. lisäksi myös rasvaa ja korroosionestoaineita, eli todennäkoisesti kuparitahnattu pakoputkenkiristimen pultti kestää pidempään kuin tahnaton.

(itse en ole ikinä törmännyt kuparitahnan aiheuttamaksi epäilemääni korroosioon - muuten ruostuneita pultteja olen aukonut aivan liikaakin )

Ja jos veikata pitäisi, voi olla että korrosionestoaineiden lisäksi tahna ei johda sähköä, eikä siten sähkökemiallista paria ja sähkökorroosiota pääse muodostumaan. (joku tietävämpi voinee kertoa tai testata yleismittarilla miten käyttäytyy, minun tahna taitaa ollakin mökillä)

Sama koskee myös rautapulttia alumiinissa, minä veikkaan että tahnalla on pidempi-ikäinen kuin ilman.

Vaikuttaa siltä että kupari ei tahnan muodossa syövytä ympäristöä. Olen varmuuden vuoksi käyttänyt ei-kuumenevissa paikoissa alutahnaa. Tulihan tähän paljon kommentteja jotka valaisi asiaa

Pinco Atlas on kyllä toiminut citikoiden lisäksi myös mm. jätevesilaitoksen ilmastusaltaan pohjassa olevien ilmastimien kierteissä yms

Kuparitahnaa olen reilusti laittanut miltei kaikkiin paikkoihin (en jarrumäntiin) autoissa. Hyvin on toiminut ja kuten täälläkin on jo monesti todettu, ei sillä ole ongelmia juurikaan tullut. Enempi on ongelmia niissä paikoissa, joissa ei tahnaa ole ollut.
Kuparitahna on erityisen hyvää esim. hydeputkien nippeleihin kun se pysyy hyvin kiinni pinnoissa ja estää kosteuden pääsyn putkiliitoksiin ja kierteisiin, ja siten estää putkien ruostumisen junttureihin kiinni.
Takajarrusatulan ja kynkän välissäkin toimii ihan hyvin.

Juu kuparitahnaa tulee laitettua moneen paikkaan, ja ei ole merkitystä onko osa alumiinia, rautaa vai mitä, ei se syövytä yhtään mitään, se on kuitenkin siis rasvaa. Alumiinitahna jne. ajaa saman asian, ja siis tämä siis kun puhutaan normaaleista autoissa olevista käyttökohteista, eli esim jarrupalojen liukupinnat, jarrulevyn ja navan väli, jne. Ja pyöränpultien kierteet yleensä myös rasvaan moisella.

Nykyisin monet kuparitahnat ovat ikävän löysiä koostumukseltaan, eli se on joskus ollut itsellä syy siirtyä esim. alumiinitahnaan, saman asian ne kumpikin ajavat, mutta laatueroja eri merkkien väleillä on.

Itse olen pää-asiassa käytän Kentin Ceramicia . Keraaminen voiteluaine pysyy huomattavasti paremmin esim. pakosarjan pulteissa.Samoin jarrujen liukupinnoissa se pysyy huomattavasti paremmin.

Kuparitahnaa olen minäkin käyttänyt työssäni raskaan kuljetuskaluston jarrukenkien rullissa ja ankkuritapeissa, pyöränpultteihin spraytervaa mutta henkilöauton pulttehin laitan Dinitrol kotelosuojasprayta, sama aine on aivan ehdoton KAIKISSA säköliittimissä ja lampunkannoissa.
Dinitrolia kannattaa suihkutella kaikkiin ruuveihin ja muttereihin citikan hydr.putkiin ym:lle.

niinpä, kyllä noi metalliset tahnat saa jo unohtaa kun keraaminen tuli. Ei isoa hintaeroa mutta kestää paremmin eikä ole ongelmia metallien kanssa. Kuparitahnaahan ei saa käyttää kevytmetallien kanssa vaan alutahnaa niihin. Ja metallisissa tahnoissa on liukupinnoilla hiontariski. Ja keraamistahan on esim CRCeelläkin jota saa ns mistä vaan.

juu ja tuolla ajattelulla liene selvää ,ettei autovahaakaan saa levittää tuulilasille. juttu tuosta kuparista alkaa mennä taas samalle tasolle kuin nuo öljy/kynttilä kinastelut . niistä ei löydy kuitenkaan yht.ymmärrystä , lienee viisäinta kun jokainen käyttää sitä minkä on hyväksi havainnu omassa käytössään.
joten käytän edelleen kupari tai mitä nyt sattuukin olemaaan käsillä , estääkseni ryytymiset ja myöhemmät tappelut juuttuneitten palikoitten kanssa.

Jarrujen liukuripinnoissa oli mikä pasha tahansa kehittelee kuitenkin semmosen mömmön jarrupölyn kaa
etta ahistaa ennemmin tai myöhemmin. Eikä ees kupari semmonen ehdi syövytteleen mitään ennenkuin ne kumminkin tarvii puhdistusta.

Kuparitahna on jäänyt täälläkin kovin vähälle käytölle ja keraaminen tahna on korvannut sen täysin kierre/jarru (pl. kumiosien kanssa kosketuksiin tulevat osat)hommissa. Sähköliittimiin tulee laitettua sitä rasvaa mitä sattuu käteen osumaan, hyvä olisi tietysti katsoa ettei ole jotain vettäimevää/saippuapohjaista mutta parempi sekin kuin ilman. Junttureihin sitten keraaminen tahna väliin ja päälle kotelosuojaa, samoin kuin kiinnivedettyjen koiranluiden/alapallojen jne näkyviin jääviä kierteitä suojaamaan.

Mutta alkuperäiseen kysymykseen palatakseni (OnTopic-varoitus!! ): Se rasva on se mikä eron tekee, jos suoraan laitetaan kuparia kiinni peltiin tai alumiiniin niin varmasti käy kuten peltikatolla, ja vielä nopeammin (vai suolaako joku peltikattoaan..). Ja ei, kuparitahna ei sinällään pienjännitteillä johda sähköä yleismittarilla kokeiltuna, joku (Laakeri?) voisi kokeilla mitä eristysvastusmittari sanoo esim. 2mm erotuksella? Mahdollinen yhtälöön lisättävä vesi/kosteus kyllä varmasti muuttaa tuotakin tulosta jonkunverran ajanmittaan.

Tuo Kaapelimiehen ohje juntureihin on aikas hyvä. Olispa Sitikan tehtaalla jo laitettu juntturit tolleen voidellen kiinni niin kyllä olisi onnellisia vanhojen sitikoiden omistajia. Vanhojen mehumaijojen omistajille juntturit on painajaista, onneksi en vielä ole yöllä unissa huutanut hullun lailla "ei se saatanan juntturi aukea". 8 mm kanta 8mm kierteellä olevalle juntturille on pirullisen pieni eli susi.

Ihan jokainen sitikan omistaja olisi onnellinen, kun käyttäisi edes jotain rasvaa huoltotöitään tehdessään. Ihan pyöränpulteista lähtien voisi helpottaa elämäänsä Totta sekin, että jo tehtaalla olisivat voineet tämän huomioida.

eihän ne kasauspajalla viitsi sotkea kasiään . pysyy kynnet ja näpit paremmin calvados lasissa kiinni.