Samperin pimeyden puolella oleva eli repsikan puolinen lyhty pimeni ja aiheutti luonnollisen vaihtotarpeen. Niistä sumareistakaan ole niin paljon apua että viitsis syksyn pimeydessä keinotekoisesti siirtää sitä vaihtoa.
Puolitoista tuntia siihen ensimäisellä kerralla meni, toinen sujuu vartissa sisältäen kahvi- ja tupakkitauot. Appiukko joka työelämässään oli autonasentajana mm Niittykummun Essolla, näyttää kehittäneen mainion määrän erinomaisia spesiaalityökaluja mitä hankalimpiin paikoihin

, tarkastelin yhtä hänen pakeistaan ja sellainen nysämeisseli tasakärkinen johon hän on viilannut V-mallin keulan, on oiva apu tuon elämäänsä kyllästyneen jousenkehittelijän kisällityötä vastaan. Sormellahan sitä et paina sieltä avoimeksi, mutta tällainenkin norsun kärsän paksuinen käsivävarsi yhdistettynä nippuun raakoja banaaneja toimi ahtaassa paikassa mainosti tuon apuvälineen eteenpäin viemänä.
Tosin irroitin alkuun sen jousen alapäästäänkin - ei se muuten vaikea ole paikalleen laittaa kun ottaa Nokian älypuhelimella kuvan umpion takatiloista ja käyttää näkemiseen lisävarusteena puhelimessa olevaa taskulamppua. Laitoin sen kahteenkin kertaan koska ensin ihan vaan koemielessä

tulin asentaneeksi sen väärinpäin jolloin sen a toiminta b yläkaarteen asentaminen koloonsa kävi kovin hankalan tuntoiseksi.
Jos minulta olisi kysytty tuota autoa suunniteltaessa, olisin kyllä yrittänyt a kehittää toisenmallisen jousen b jättänyt noin tuuman verran lisää tilaa siihen umpion taakse vaikka modaamalla hydesäiliötä siinä määrin eri muotoiseksi. Vaan eivätpä kysyneet...
