Ajattelin just samoin kun tämä alkoi ja tulihan siitä

Mulla on ollut raskaassa Amöriikan ihmeessa kitkat ja ei tulis mieleenkään ajaa sillä nastojen kanssa. Tosin kevyessä CX:ssä mä käytän mielelläni vain nastoja. Mutta tällaiset keskustelut (öljyt mukaan lukien) on kuin pyllyreikä, meillä jokaiselle on sellainen

Nastat on ainoa vaihtoehto, kun asuu korvessa. Mulla n. kilometrin pätkä yksityistietä jota hoidetaan kun keretään ja on täynnä mäkiä ja mutkia. Pari kertaa on muut ajelleet erään alamäen jälkeisen mutkan suoraksi ja auto päätynyt järven jäälle. Sitä en tiedä oliko syynä nastattomat talvirenkaat vai tuore ajokortti ja tilannenopeus. Itse ajan samanpaikan pahimmilla nilpuilla niin, että pysäytän mäen päälle ja moottorijarrutuksella alas. Nastat on hyvä keksintö.

Alkaisikohan 13 tai 14 talvi ilman nastoja Mutta kuitenkin, noina vuosina on ollut ehkä pari korkeintaan viisi päivää per vuosi kun olisi kaivannut niitä nastoja. Kyllä kitkoillakin pärjää kun vain "unohtaa" niiden kolmikirjaisten lyhenteiden olemassaolon Sierra oli eka kerta kun ajelin ilman nastoja joskus ennen vuosituhannen vaihtumista...

Täällä kanssa ajettiin viime talvena kitkoilla niitä samaisia kehäteitä,viime talvi oli kolmas samoilla kitkoilla. Päivässä kehä1.stä yht.26km ja hml väylää yht 52km. Hyvin pärjäsi eikä kertaakaan kaivannut nastoja eikä tarvinnut tutustua edelläajavien peräluukkuihin

Onko kitkarenkaalla joku yleinen merkintäkoodi? Miten erotan nastarenkaan, ja nastoitettavan kitkarenkaan toisistaan?

Edit. Koodi M+S, tarkoittaako yleensä vain talvitengasta, vai jotain muuta?

jahas ,,,,nyt sitten mennäänkin näpertelyn puolelle

Meillä oli vaimolla aikaa sitten chevy lumina apv, sellanen rikkaimurin näköinen tila-auto. Siinä oli alla tuollaiset nastoilla http://www.rengaskontti.fi/auton-renkaat/29142344469 pito oli jotain aivan käsittämätöntä, nimittäin ihan järjettömän hyvä pito jäällä. Tosin nastoilla oli oma vaikutuksensa.....

Nastat mulla on jokaisessa raskaassa autossa ollut. Olds CC piilofarkku meni lukottomallakin perällä talvella hyvin, kunnon nastoilla. Samoin caprice farkku nastoilla + lukkoperällä. Tosin niillä pääsi nastoilla sellaiseen paikkaan jumiin johon ei nastattomilla olisi edes viitsinyt yrittää. Jeep cherokeita 2 kpl ollut kanssa talvella, molemmissa nastat alla ja hyvin etenivät. Chevy vani lukottomalla perällä, nastagummeilla pääsi ihan riittävän hyvin eteenpäin.

Nastattomista sen verran kokemusta että pitivät uutena xantian alla ihan hyvin, ei ollut ongelmia. Mutta kun etuset olivat ensimmäisen talven jälkeen menettäneet pitonsa totaalisesti....

Busted

Ajan talvisin täysin metsäautotietä kun vien lapset koulun liki luotani parin kilsan päähän josta taksi noutaa ja vie loput... Täysin auraamatonta tietä jossa on paikoin peltoakin eli tie katoaa jos ei olis aurausmerkkejä. Ei siinä nastoilla mitään tee. Ja voin kertoa että viime talvet ovat olleet melko lumisia etelästä pohjoiseen. Olen itse ollut joskus tätä porukka joka nastoihin vannoo mutta totuus on hyvin moniselkoinen. Jos keulassa on tonni painoa ja vetävät pyörät siinä niin kyllä kitkoilla mennään.

Näin. Asioiden kieltäminen on fasismia, mutta hinnoittelulla voisi vaikuttaa ostopäätöksiin. Nastojen rapinasta statussymboli! Yksi rapinaattorien vakioperusteluista on nastojen karhentava vaikutus risteysalueilla. Tähän voisi kehittää uusia ratkaisuja, uudenlainen päällyste risteysalueella, karhennuskoneet, hiekoitus, suolaus (hyi) yms. Suolaus pitäisi kyllä lopettaa.

Ei pidä jumahtaa paikoilleen, aina voi kehittää uusia ratkaisuja! Se on mahdoton yhtälö että suomessa teiden uusimistarve on 3-5 vuoden välein (euroopassa n.15) ja määrärahat kunnostukseen pienenevät pienenemistään.

just laitoin kitkat , jotka kelpaavat tuollaisiksi " välikelin " renkaiksi, myöhemmin pitää laittaa semmoset joissa on pintaa paljon enemmän.
mainittakoon ,että molemmat sarjat ovat paljon nuorempia kuin minä.

Jos joku ihmettelee et miksi asfaltti on niin kehnoa suomessa,äänekästä,niin syy löytyy hyvin pitkälti nastoista. Nastat kuluttavat tehokkaasti bitumin kiviaineksen ympäriltä jolloin kivi pääsee pinnalle ja siitähän se ääni syntyy. Suomessa joudutaan käyttämään isohkoa kiviainesta juurikin nastojen kulutusta hillitsemään,mutta loppujen lopuksi kaikki joutuu tässä hommassa maksajilksi. Kesärenkaat kuluvat nopeammin nastojen raiskaamalla asfaltilla,rengasmelusta saamme kaikki nauttia,puhumattakaan asfalttipölystä sekä teiden korjauskuluista.
Kyllä tässä saisi viisaat keksiä uusia ratkaisuja jotta ihmiset siirtyisivät enemmän kitkojen käyttäjiksi. Tietysti turvallisuuskysymykset eivät ole niitä helpompia puhumattakaan ajokulttuurista. Vaikka nastarenkaat kehittyvätkin ja ovat kehittyneet mutta silti kulutus on todella suurta verrattuna nastattomiin. Hintojen viilaus voisi olla hyvä alku,nastoille reilusti lisää ja kitkoille alaspäin,vaikka verotuksen muodossa.

Tai sitten lopetettaisiin suolaaminen ja ruvettaisiin auraamaan. Maailma pelastuu

Sen auraamisenkin ja roudan luulisi vaikuttavan siihen, minkä kokoista kiveä sinne asfalttiin kannattaa laittaa. Helposti unohtuu, että monet maat, joissa on sitä sileämpää asfalttia ovat myös etelämpänä ja ilmastokin vähän erilainen.

Haluaisin nähdä tiet kun on normaali talvikeli ja ajettaisiin pelkästään nastattomilla...

Mikään hiekka/suolaus/aurausmäärä ei riittäisi pitämään teitä ajokuntoisina, nastarenkaat kun kuluttaa myös sen jään tehokkaasti pois tien pinnasta ja myös kuluttaa sen kovan jäänkin karheaksi. Voi vaan kuvitella minkämoisia luistinratoja nuo tiet sen jälkeen olisi Tästähän on joskus tehty tutkimuksiakin, ja muistaakseni jos nastallisten määrä menee alle 50% niin alkaa pahat ongelmat.

nastauskovaisten propagandaa nuo

Aika monessa paikassa vaan ajetaan, tuosta kun etelämpään päin lähdetään niin Tanskaa ja Liettuaa pidemmälle ei taida nastoilla päästä, kelit voi silti olla hyvinkin talvisia.

Tarviiko sitä nyt sentään ihan noin kohtelias olla jalankulkijoita ja pyöräilijöitä kohtaan? Eihän se nastojen ropina sinne autoon sisälle kuitenkaan kuulu.Jokusen kerran minäkin olen niillä, käsittääkseni samoilla kehäteillä ajellut ja hyvin siellä on voinut ihan reiluja turvavälejä pitää.

Ok. Hiukan provosin, mutta ovat herkkiä aiheita nämä rengastukset, kuten vaikkapa oikea saunan korvausilmaventtiilin paikka.

Omissa maastureissani, nelvetoisessa pickupissa ja 4,5 tn kevytkuormurissa olen käyttänyt m+s palarenkaita ilman nastoja. Nastattomilla pärjää perustalvikelissä, mutta kuten rengas testit ovat osoittaneet niin jäällä pito on merkittävästi nastallista heikompi.

Koskapa tilanne on se että vaikka 85% meistä pitää itseään keskimääräistä parempana autoilijana ja kukaan ei hakemalla hae onnettomuuksia, pitää kuitenkin muistaa että emme ole liikenteessä yksin ja niitä yllättäviä tilanteita tulee kohdalle - ja silloin ei voi enää vaihtaa renkaita.

Esimerkkinä tämmöisestä yllättävästä tilanteesta on vaikkapa hirvieläimen väistötilanne. Monasti enemmän vahinkoa aiheutuu siitä kun auton hallinta menetetään väistön jälkeisessä luistossa kun ollaan palaamassa omalle kaistalle. Olen käynyt muutaman kerran radalla kokeilemassa taitojani erilaisella rengastuksella espillä varustetulla autolla Kun hyvällä rengastuksella paluu onnistui keiloja kaatamatta vielä 80km/h nopeudella, eivät ne kitkoilla pysyneet pystyssä edes 50 lähtövauhdista.

Olen siis vapaaehtoisena ilmoittautunut siihen 15% ryhmään, kun siellä on muuten niin hiljaista. Ja sen vuoksi käytän perheautossa kaikkia sallittuja turvavälineitä.

oli muuten todella hyvä vihjaus uuteen keskustelu-aiheeseen tuo saunan korvaus-ilma venttiilin paikka. ei tosin kuulu tuon otsikon alle , mutta kun vauhtiin päästään niin otsikolla alkaa olla vähän merkitystä
tähän asti saunojen ( ei asiantuntijat , eikä kokemukseen perustuneet ) venttilit ovat sijoitettu päin helv....kiukaan taakse tai viereen.
ei ole ihme ,että ikivanhat lahot savusaunat ovat helkkarin paljon parempia kuin yksikään ns: nykyaikainen saunan nimityksellä kulkeva kuuma koppi.
parhaat vinkit ja ohjeet saa tuolta Suomalaisen saunaseuran sivuilta.

Sauna? Mitä ihmettä nyt? Sauna on ihan tarpeellinen vaikkapa ylimääräisen romun varastointipaikkana, siellähän on valmiit hylllytkin, mutta mitään muuta hyötyä siitä sitten olekaaan.

Yksi poitti tähän nasta-kitka keskusteluun on ne keties yli 100 000 tuulilasia vuosittain, jotka nastan osuttua menevät vaihtoon. Mikä lie keskihinta tuulilasille, on varmaan toista tuhatta.

^Edellä ajavan hanuria ei ole pakko nuuskia ja kyllä kitkoistakin taitaa kiviä lennellä.

Osuispa munkin tuulilasiin kivi, vanha alkaa olemaan jo aika skraaduilla.

Ohoh!
Lähes 300 tuulilasia/vrk. Ja jos nastan irtoamisesta kyse, niin sehän rajoittuu näihin muutamiin talvikuukausiin. Mitähän siitä sitten tulee luvuksi? 500 - 600 tuulilasia/vrk. Joten hurjalta tuntuu. Kivien lentelyt vielä tuohon päälle. Liekö tottakaan?

Satasista puhutaan, ei tuhansista.

Juu, hatusta heitetty luku, pelkkää arvausta. Ajattelin näin: Suomessa on käytössä toista miljoonaa yli 12 vuotta vanhaa autoa, joista lähes jokaisessa on jo toinen tai kolmas tuulilasi. Yli miljoona autoa on alle 12 vuotta vanhoja, joista ehkä 30-40%:ssa on jo kerran vaihdettu tuulilasi. Tuosta saadaan suomen autokantaan vähintään 1,3 miljoonaa vaihtolasia, todellisuus voi olla paljon enemmän. Jos joka toinen lasinvaihto on nastan aiheuttama, niin isosta määrästä puhutaan joka tapauksessa.
Jos joku tietää oikeita lukuja minun arvailujen sijaan, niin kiitollisuudella otetaan vastaan.

Ja tulee niitä nastoja lasiin kesäkuussakin. nimim. kokemusta on.

Käsittääkseni halvimmat lasit liikkeessä vaihdettuna maksavat n.450. Mitä ne maksavat uusiin, entistä isompiin autoihin, en todellakaan tiedä. Enemmän kuitenkin kuin XM:ään.