Notta tollanen on ollut hommattuna jo viime syksystä. Meinasin ruveta siitä kirjoittamaan, jotta aremmat ja kainommat sitikkamiehet saisi siitä innoitusta.

Siitä oli ECU pimentynyt, ihmeen onnekkasti sain homman liikkeelle. Asiasta on ostetaan-palstalla viime syksyltä juttua "Ostetaan Magneti Marelli ECU...."

Lisää taistelukertomusta tulossa. Ja ilmeisesti alapallonivel Kokkolasta.

Tekiskö...vai eikö tekis...tai sittenkin...tai antais pois. Vai mitämänyttekisin sen Xantun kanssa?

No teet tietenkin, nuo kun alkavat olla harvassa. Jaksa jaksa. Kirjoita välillä, niin helpottaa, saattaa saada vaikka apuakin.

Oot oikeassa. Nyt kun santun päälle satoi vielä lunta, niin se alkoi taas näyttämään niin ihkalta kotiin nilkuttavalta Lassielta; "Tuu isukin syliin, kyllä tämä tästä...."

Pörryyttelin autoa viime viikonloppuna. Lähtee aina kuin palmun alta. Löysin siihen tuhkakupin aarrekammiostani ja alapallonivelen Kokkolasta. Lämppärin kennon vaihtoon pääsee kahden muun auton katsatuksen jälkeen.

Sitikasta tulee opiskelijan kulkuneuvo syksyllä. Siihen mennessä on varmaan muutama rivi raporttia tuossa.

ECU siis löytyi Liettuasta, Vilnan lentoaseman vierestä romikselta. Lämppärin kenno ja alapallonivel vaihdettu viime viikonloppuna. Eli kaksi kaikkein kivointa hommaa takana. Naapuri vei leimamiehelle; lambda-anturi 0,95, muuten pirssi on leimakunnossa. Anturi sai kipeetä rikkinäisen ECU:n vuoksi viime kesänä. Bensaa tuli silloin solkenaan joka suuttimesta, kampiakmmio ja pakoputkisto täyttyi polttoaineesta.

Perä ei nouse viikon ajelun jälkeen enää asianmukaisesti eikä pysy ylhällä. Luin ohjeet korkeussäätimen puhdistamisesta, sinänsä pikkuhomma, vaatii vaan ryhtymisen riemua, mitä ei enää viime aikoina ole ollut edes omaksi tarpeeksi.

Nopeusmittari pätkii, tsekkaan ensin anturin liitokset. Alkaa näyttää jo ihan kelvolliselta rojektilta.

Talvirenkaita ollaan vailla.

Hienoa! Mukava juttu, että olet tehnyt jo tuon verran harvinaisemman pään santun elvyttämiseksi. Tuosta ei olekaan enää pitkä matka ajoon.

Korkeudensäädin on puhdistettu 2010. Sen vipujen kiinnityksessä on tilapäisvirityksiä. Saattaa olla irti. Nopeumittarin anturin liittimet on uusittu 2010. Vika on itse mittarissa.
Terv.
Edellinen omistaja

Kiitos tiedoista! Peräpää alkoi taas pelittää normaalisti.

Nopeusmittari lähti toimimaan vaihteiston pään nitkuttelulla. Jäähdyttäjän puhallin kirskahti viimeisen huutonsa maanantaina. Takasumuvalon kytkimelle ei tullut sähköä neljään vuoteen enkä saanut sähkökytkimestä tolkkua - vaihdoin paikalle keinuvipukytkimen. Hommani on palkittu muutamalla todella sumuisella aamulla, kiva naksutella uutta sähkökytkintä!

Raidetangon kumit ja kässärin vaijerin kun vielä vaihtaa, niin tulee patonkiluokan auto.

Leimaan tarvitaan enää siis päästölappu.

Valmista tuli monella tapaa; saatiin leima ja auto työmatka-ajoon. Hianoo kyytiä, kuten pitää. Ja jouluksi kotiin; "Ostetaan" osiossa on kuva kuskin puoleisesta keulasta, meni kiharalle kuorma-auton takapuskuria vasten.

Osat hommattu, bensansyöttö ilmeisesti vielä kateissa. Kohtuupitkässä narussa on projekti, pakkasessa pystyy kyllä osia vaihtamaan, maalaustyöt jää kesään.

Kiitos vielä kerran osista ysitien varrelle! 12 tunnin jumppa ja Xantia on taas ajossa. Kipinä ja bensansyöttö palasivat, kun löysin kaksi kärähtänyttä 5A sulaketta, yhden konehuoneesta ja toisen ohjaamosta. Lisäksi, yksi kolmisäikeinen johto oli poikki peltien rypyissä.

Korkeudensäädössä ongelmaa. Otin pois nippusidevirityksen ja pujotin takasäätötangon hahlon säätimen jousikoukkujen väliin. Menikö oikein? Parin kymmenen kilsan ajon jälkeen keula nousi yläasentoon ja jäi sinne. Takatangon pään tilannetta en ole vielä kurkannut, jospa se olisi jotenkin luiskahtanut?

Se on roonista, tämä sitikkavaiva. Ei tässä montaakaan kuukautta oltu ilman. Sitikkaa. Sovin kaupat -98 santtufarmarista pääkaupunkiseudulle. Huomenna haen siirtokilvet Valkeakosken Suurimmalta Pudottajalta ja lauantaina näen kauno-ranska-ttaren ensi kertaa livenä. Pitäisi olla ihan hyvä, kuulemma perheenjäsenen auto ja katsastus jätetty kesken huoltoliikkeen arvioitua korjauskustannukset liian isoiksi. Netti-ilmoitusta lukiessa korvienvälinen löhmivalo tuikahti senverran himmeästi, että päätin ostaa.

Kaupat on sovittu ja minua uskottu, että mie ilmestyn rahatukon kanssa, auto on siellä odottamassa, sellainen kuin ilmoituksessa ja vien auton varmasti pois. Näin oli ennenvanhaan. Rakkaat toverit ja hyvät lukijat; hommahan on yhä ohenevan yleisen moraalin hiuskarvan varassa; saa nähdä, kuis äijän käy? Meneekö, niinkuin Ratulassa vai päivittyykö meikäläisen muumilaaksomainen maailmankuva kevyellä näpäytyksellä hyväuskoisuuden nenänpäähän?

Tämän jutun jakamisessa jälkeenpäin ei olisi oikein sitä lukijoiden empaattisuuden nostetta, kuin nyt. Eikös tulekin mieleen omat toiveikkaat seikkailut autonhakureissuilta? Kuis meikäläisen käy? Katotaan yhdessä, mää kyllä kerron ihan kaiken vaihe vaiheelta. Tässä on kunnolla patonkimeininkiä, satoja kilometrejä luovarista leimaan.

Auto haettu, kaikki oli niinkuin sovittiin. Taidanpa avata uuden Projektit-säikeen tälle ostokselle!

Rakkaat lukijat ja toverit! Tämä on se ennen niin siisti 90 euron Xanttu, rapiat yli 200 tuhatta ajettu 1,6 Xantia 1996 sedan, jonka korjasin ajoautokseni ja uudellen peräänajon jälkeen ajokuntoon jotta leiman saisi ajeltua loppuun. Nyt en tiedä, pistänkö lihoiksi vai korjaanko, kori on muuten ihan virheetön ja sisusta varsin siisti.

Tarviitteko osia ihan aseveli-kärsäkönsikäs-halvalla? Auto on ajokunnossa, leima loppu, seisonnassa, vaatii siirtoluvan ja -vakuutuksen jos sen ajamalla vie. Olisiko jollakulla teistä kiinnostusta osille tai koko autoon? Autosta vaihdoin viime syksynä lämppärin kennon ja siihen on muutenkin tehty hydehuoltoa; takasäädin puhdistettu ja löhmit vaihdettu.

Runkoaisa on virheetön, mutta sisälokasuojan kiinnike ja akkuteline jäi korjauksen jälkeen kiharalle. Auto on muuten siisti, paitsi etupuskuri ja etulokasuoja ovat nykyään tummansiniset. Minulla on kokonainen samanpunainen runkoaisa irrallaan jossa tarvittavat peltiosat. Kun korjasin auton, vaihdoin etulampun, vilkun, etupuskurin ja etulokasuojan. Kaikki osat meni heittämällä paikalleen, kuvassa ryppy on hurjan näköinen, kun etulokari on rypistynyt. Vaurio on siis peräänajo kuorma-auton alleajoraudan päähän, 5 cm ohi ja olisi selvitty pelkällä lokarin vekillä.

Xantun osia on näköjään mennyt muiden "puretaan" ilmoituksella. Renkaista ei ole mihinkään, 14" vanteita on pari hyvää irrallaan, alla 15" sekalaisia nypittyjä varastointiauton kiekkoja. Auto on Akaassa, vesi- rauta- ja maantiereittien risteyksessä, Kaupan ja kehityksen solmukohdassa, kuntaliitosten kyntämällä Pirkanmaalla.

Tämän kaiken saisi melkein samalla rahalla, minkä romuttamo siitä maksaisi. Sääli pistää paaliin, kun kone ja muutkin heebelit on erinomaisessa kunnossa.

Kysymys hukkakipinäpuolan tulpanjohtojen sijoittelusta. Xantia 1,6, -96: Löysin yhden kaavion, muttei vieläkään käy kaikilla pytyillä. Autoa on roplannut kiltti korjaajapoika askarrellessaan toista autoa, moottoria ei ole käytetty kesän jälkeen. Mitä sanoo raati; kun aikani käynnistelin, lähti käyntiin, yksi pytty ainakin pois pelistä. Lisäksi, ohjaamon puhallin heräsi vasta jonkin ajan kuluttua. Välillä bensapumppu ei surahtanut virtoja kytkiessä. Tuo taas palautui akkukengän irroituksela. Virtalukon pohja?

Tässä tulpanjohtojen kytkentäni;
1 - 3
2 - 4
(liitin)

eikä. 1-4 ja 2-3 jos kyseessä on tulpanjohdot niinkun oletan. ja kyseessä ei ole jakajallinen malli. eli ns.jakajan paikalla on puolamötikkä.

Huomenta ja kiitos! On siis puolamötikkä jakajan paikalla, kuten kirjoitat; "eli ns. jakajan paikalla on puolamötikkä." 3 ja 4 vaihtaa siis paikkaa. Asian vierestä - matkantunnilla opetettiin, että vaihtoehtoja olisi 4:n kertoma, 1x2x3x4. Vai mitenseoli?

Akku latauksessa, kohta pääsee kokeilemaan. Pistän netistä löytämäni kuvan millainen puola.

Joo, kipinä samaan aikaan 1 ja 4 sekä 2 ja 3 eli puolasta ne 2 korkeajännitelähtöä joiden välistä löytyy äärellinen vastus on parit. Kumpi pari tulee kumpaan ja kumpi toiseen löytyy kokeilemalla, vaihtoehtoja kun ei ole kuin nämä kaksi.

Jonkin vastaavan selostuksen näin googlettamalla. Siellä taas piirsivät BOSCH:in parien olevan liittimen kahta puolen, kirjoitan sen heidän kaavion A ja B (vasen pari ja oikea pari), johon tulevat tulpanjohdot sylintereihin 1/4 JA 3/2. Näistä ei ollut merkintää, tuleeko 1/4 A:han vai B:hen, sinänsä yksinkertainen kokeilu - kaksi vaihtoehtoa mittauksen jälkeen. Tässä se ulkomaan ihmeen piirroskaavio, mielenkiintoista mitata, pitääkö parit paikkansa;

A B
A B
(liitin)

Ymmärsinhän oikein, että lähtöjen A-A (=pari, voi olla mikä tahansa puolasta ja valmistajasta riippuen) välinen vastus on ääretön, samoin B-B, kaikki muut tietenkin jotain satoja tai jopa kilo-ohmeja?

Puola on mitattu;

A - 663 kOhm -B
C - 663 kOhm -D
(liitin)

Muista väleistä en saanut vastuslukemia, eli ääretön. Puuttuuko multa vielä yksi painesäädin tms. Liitin katkaistun bensaletkun kahdella klemmarilla (hammashihnakotelon päällä). Ruiskujen jakotukissa on yksi painerasia (säädin?).

Luin RPekan vastauksen vielä kerran, Ne josta löytyy äärellinen vastus on parit. Eli AB on par ja CD on pari?

A B (eli tähän 1 ja 4 tai 2 ja 3)
C D (vastaavasti 2 ja 3 tai 1 ja 4)
(Liitin)

Näin se kai sitten on....?

Sillälailla! Kokemnjelle Ranskan Guayanan isoimman papukaijan sytkämerkki! Ja RPekalle kans! Ei mulla oo niitä, eikä edes mandaattia sulkaniekoilta. Mut sillai, toverit ja ystävät, rakkaat lukijat, kiitti näille ystävällisille ... veljille! Nyt käy; ylärivi oli pari, kun kerran niiden välillä oli iso 663 kOhmin vastus, samoin alarivi. Nyt käy! Kui mää nyt olisin? Käääääyyyy! Surr....surrr... prrrrprrrrprrr...! Ulkona on siis ihanan romanttinen, sumuinen sää, kuin luotu iltakävelylle koiran kanssa. Eikä mikään v..n sade, sitikansepittäjän pintakarkaisukeli.

Mutta huonosti, se ilkeän nopealiikeinen nuorimies oli korjannut omaansa kesäsateessa ja tulpankuilut oli eilen vettä täynnä. Tulpat ja johdot (Bougicord) kuivasin irrallaan kuumailmapuhaltimella, samoin pyöritin sitikantulpankuilunvedenpoistokepillä ja rätillä kaiken ihan putipuhtaaksi. Tästä huolimatta tänään kaksi tulppaa piti vaihtaa ja silti pikku nypytys hävisi vasta jonkin ajan kuluttua. Näki selvästi, kuinka moottorin nykäistessä lämmityskäytön alkuvaiheessa pienenpieni kipinä tuikahti nelostulpan hatun kyljessä. Vaihtoon kaikki!

Mitä tästä opimme? Jos nypyttää, ei starttaa, on vaikeeta??? Jos ei itse ole jo vaihtanut uusia johtoja ja tulppia; VAIHDA TULPAT JA JOHDOT. Ai mitä muuta? Että kun lounaan jälkeen miettii sohvalla selällään, että miksei kukaan soita? Miksei kukaan vapauta mua tästä saatanallisesta rakkineesta? Eihän tästä kehtaa kertoa kenellekään. Ei edes patonkisivulla - sielläkin puhuvat vessasta, paalista, raadosta ja varovasti tuomitsevat ikityhmäksi tällaiset rojektit. Ai kamalaa! Voiko tästä enää nousta? Voiko tästä seurata mitään hyvää, mitään uutta? Kun se nöösipoika on sen pilannut ... nii sitten; saakeli! Mua ei nöösipojat ripeltämisellään kyykytä! Mä mene ja koetan selkein ajatuksin vielä kerran. Laitan ne johdot niinkuin neuvottiin. Ja kannullisen bensaa tankkiin. Mene ja tiedä, mikä tässä oli se ratkaiseva räpylänliike.

Kesärenkaat hommattu. Auto on vielä ihan rikki. Päivä lyhenee, projekti pitenee.

Voi perse, ei kelpaa kenellekään. Korjaan ja laitan koulun myyjäisiin arpajaispalkinnoksi.