http://yle.fi/uutiset/jakohihnakohun_puinti_etenee_-_oulun_teista_porattiin_naytteita/6932204
Aika hurjaa jos asfaltin ainesosat vaikuttaisivat ko. asiaan...?!
Ettei vaan olis tilastoharha joka johtuu siitä että tavallista useampi Oulun seudulla on hankkinut itselleen Kian?
..tai tilastoharha joka johtuu siitä että tavallsita useampi Oulun seudulla on työttömänä eikä ole rahaa vaihdattaa jakohihnaa ajoissa...

Mutta uutisointi on vaan väärinpäin, kuten yleensäkin hihnakäyttöisen jakopään kanssa.
Ei se ole hihna, joka kuluu, vaan hihnaPYÖRÄT. Ja kun pyörät on sitten riittävän huonossa kunnissa, menee kyllä lopuksi se hihnakin. Mutta se on vain seuraus, päävika on METALLIn vaurioituminen.

Olikohan muuallakin kuin Pörhöllä vaihdettuja hihnoja koskeva ongelma..?

Viesti Lähetetty: 14.11.2013 10:20
Mutta uutisointi on vaan väärinpäin, kuten yleensäkin hihnakäyttöisen jakopään kanssa.
Ei se ole hihna, joka kuluu, vaan hihnaPYÖRÄT. Ja kun pyörät on sitten riittävän huonossa kunnissa, menee kyllä lopuksi se hihnakin. Mutta se on vain seuraus, päävika on METALLIn vaurioituminen.

ELI ei enää hihnaa vaan vaihtakaa rattaat

Tämä oktomurske ilmeisesti sisältää jonkun verran kromia, joka kovana metallina on järkeenkäypä syy tuolle kulumiselle... Oli niin tai näin niin itseäni kiinnostaa enemmän se, että kuka ottaa ensimmäisenä tilastot esiin noiden alueiden syöpäkuolemista. Jos tuollainen oktomurske on hienona pölynä vaaraksi jakopäälle niin mitä tämä syöpävaarallinen kromi tekee elimistössä? Löytyykö mahdollisesti korrelaatio oktomurskeen käytön aloittamiselle ja esimerkiksi keuhkosyövän lisääntymiselle oulun seudulla? (Okei, korrelaatio nyt löydetään vaikka salkkareiden loppumiselle ja vessassa käymiselle, mutta silti yo. asia on mielestäni ihan huomionarvoinen juttu...)

Hienoa rahankäyttöä, eikös sille olis parempikin osoite, kun tutkia jakohihnojen poikkeamisia?
Syyhän voi olla tehtaassa asti, huh huh, kyllä taas ois kirveellä töitä.

Muistaakseni kaiken lisäksi Ely-keskukset on verorahotteisia, prkl....

Mites henkilöstö kemissä ja varsinkin kaivosella josta se kromi louhitaan??????

Hauskaahan tässä on se että luin jostain että tuota ainetta ei ole löytynyt ilmansuodattimista. On se fiksua metallia ku osaa mennä jakopäähän mutta välttelee ilmansuodatinta

Ja tuo kyllä tiedettiin jo aiemminkin, koska esim Hiacen jakopään rattaista on kanssa löytynyt vastaavia oireita. Ja sinne ei "roisku" mitään. Eli se on pientä partikkeliä, ehkä kemikaalia, joka kulkeutuu ilman mukana? Mutta mikä saa metallin syöpymään, mutta ei tapa ihmisiä?
Eikä tosiaan ole vain yhden liikkeen, saati edes yhden merkin ongelma. Noita on tullut vastaan myös etelämpänä, autoissa joilla on ajettu pidempiä aikoja ko seudulla.

pitäisikö järjestää äänestys siitä, kuinka moni uskoo tuohon juttuun...

Tietääkseni tuohon uskoo ainakin sellanen hihnavalmistaja kuin Gates, ja Suomessa myös VTT osallistuu tutkintaan. Sellasenki kuulin jotta Volkkareissa ois tuolla seudulla lyhysemmät hihnanvaihtovälit.

Eikä olis edes ainoa alue Euroopassa, jossa tapahtuu selittämättömiä hihnavaurioita ennen niille määriteltyjen kestoiän loppua.

Sitä en sitten tiedä miten tällaisiin juttuihin suhtautua pitäisi, mutta jos kerran auton- ja osavalmistajaa kiinnostaa niin tuskin ihan aprillipilan tasoisesta jutusta on kyse..?

Ihmisissä vauriot pysyvät piilevinä ja paljastuvat vasta vuosikymmenten kuluttua.

Asbestin tavoin. Tiedetään myös mm. kromin, myös nikkelin aiheuttavan ihon allergiaoireita. Tämä tuli esille jo 70-luvulla konduktöörien leimauspihtien taholta. Aluksi, kauan, niiden kahvoja teippailtiin...Kromia löytyy kyllä ns. luontaistuotepillereistä.....Suot siellä, vetelät täällä.

Mutta tiedetäänkö, mistä maasta tylevat nykyisin VW:n hammashihnapyörät? Onko niissä materiaalin laatu varmasti kohdallaan? Täysin asiasta tietämättä tulee mieleen, että Kiinassakin on nykyisin autotehtaita. ja osavalmistajia.

C5:en lähti juuri neljännelle nokkahihnan pyörimissessiolle (3x140tkm), eikä hihnapyörien kunnossa ollut silmin nähtävissä mitään erikoista. Mutta tällä autolla ei olekaan ajettu Oulun läpi kuin ehkä pari kertaa

Tuntuu kyllä aika uskomattomalta, että tiestä irtoava aines olisi syyllinen vain hihnojen katkeamiseen. Eikö silloin muutakin haittaa ilmenisi.

Onhan Oulun suunnalla monenlaista teollisuutta, ja päästöjä niistä niin että auton sisälläkin sen huomaa.
Miten vaikuttaa kostea suolainen meri-ilma ja pitkä talvi...kosteat hihnat jäätyy ja katkeaa ennen aikojaan....

Hiace ei ole VW.

Ja kyse ei ole vieläkään hihnasta, vaan pyöristä.

ja kun noita aikaisempia juttuja aiheesta lukee niin siellä ilmenee että ongelma koskee kaikkia automerkkejä. Tosin vanhemmilla jakohihna nyt kestänyt sen minkä pitääkin toyotassa ja taitaa olla kilometri sekä aikaraja täyttymässä.

Joo, kestänyt, vaan missä kunnossa hihnapyörät. Niidenhän on kerrottu kuluneen. Ainakin mainitulla Oulun seudulla. Hihnapyörät taitavat olla näöstään johtuen teräspuristetta, tai muuten kuumana muottiin pläjäytetty. Tuskin koneistettuja. Jos prässätty teräspulverista (*sintteriä?), niin kuinka tiuhaa seosta. *En tarkoita sintterilaakeri.....

Pyörät kuluu alta

Miusta paras esimerkki oli asiantuntijan oma Saksasta uitettu Audi josta napsahti nokkahihna heti kun se oli Ouluun tuotu. Selkeesti oktomurskeen syy, eikä sen että Günther oli ruuvannut 100 tkm pois lasista.

Ihan mielenkiintoista kunhan tuohon tulee jonkinlainen ratkaisu. Kuullostaa jotenkin niin kaukaa haetulta jutulta.

Mikäli oktomursketta käytetään tienpinnoissa ja jos on näin että sitä ei ole muualla käytetty kuin Oulun seudulla niin on tuossa tsäänssi ongelmaksi.
OKTO-murskeen faaseja ovat amorfinen lasi, Fe-Mg-Cr-Al-spinelli, forsteriitti, Mg-Al-silikaatti ja metallipirote. Eli kun tuota hieroontuu tienpinnasta pölyksi ja tunnetusti jakopäää on hyvin lähellä pyöräkoteloa ja edelleen jakopäässä on aina melko hyvä ilmanvaihto niin kyllä tuon remelin kulahtamisen nopeutumisen voisi ymmärtää osittain juurikin tiepölyn takia ja sitä leijailee juurikin eniten ja tiheimmin korkeudella 0-1000 mm. Vastaavaa on nähtävästi havaittu aiemmin kaivosmaa Chilessä. Tiestä irtoava pöly on todella hienoa ja nuo kamat ovat melko paholaisesta joka suhteessa.

Jos vertaa noita alkuaineita tavalliseen graniittiin jota teissä käytetään normaalisti niin ei pane ihmetyttämään mahdollista syy-seuraussuhdetta. Mutta, nythän niillä on kasa remeleitä tutkittavaksi ja varmuudella tuo voidaan selvittää/poissulkea.

Siellähän on käteviä seurantaepeleitä tähän hommaan eli posiiliautot ja kohta ne seuloo ponstaakelien keuhkoja ja ahtaumat lisääntyy. Missä minun foliohattuni on?

Mistä päättelit noiden olevan "paholaisesta"? Nuo alkuaineet, joita tuossa luettelit, ovat suunnilleen maankuoren yleisimmät metalliryhmän alkuaineista. Entä kannattaako alkuaineita verrata graniittiin, joka on hyvinkin monen alkuaineen yhdiste.
Tuo "metallipirote" on varmaan kaivosihmisille tuttu käsite, mutta mitä se on käytännössä? Tämmöiset lausahdukset löytyi googkelilla:
" E) Enstatiittikondriitin metallipirote. (Hvittis)
F) Kondriitin metallipirotetta. Puhdas rae ja jo ruostunut rae . (NWAxxxx) "
Noistahan se selviää kaikille. Huomatkaa, etta enstatiittikondriittia ei pidä sotkea tavalliseen kondriittiin.

Mutta mitä tähän sanovat nastarengasmiehet? Muuta, kuin että Porvoon motari on jo urilla.

Tässä on sitä "tavallista graniittia":

"Graniitti kuuluu jähmettyneisiin kivilajeihin eli magmakivilajeihin ja niiden alaryhmään syväkivilajit. Se on syntynyt intrusiivisesti hitaasti jäähtyvissä magmapesäkkeissä syvällä maan kuoressa.[1]

Graniitti on yksi Suomen yleisimpiä kivilajeja. Se koostuu kvartsista, kiilteestä, maasälvästä ja joskus myös sarvivälkkeestä, jotka voidaan erottaa rakeina kiven pinnassa. Graniitin väri vaihtelee melko paljon maasälvän värin (joka vaihtelee punaisesta miltei valkoiseen) ja määrän mukaan tumman punaruskeasta vaaleanharmaaseen.[2] Myös raekoko vaihtelee muutamasta sentistä alle milliin. Erikoisia graniittimuunnoksia ovat mm. pallograniitit sekä erityyppiset rapakivigraniitit, joita louhitaan koriste- ja rakennuskiveksi.[1] Graniitin keskimääräinen tiheys on 2,75 g/cm3. Graniitti on felsinen kivi. Graniitti on kovaa ja kestävää. Graniittia on käytetty rakennusten kivijalkojen rakentamiseen ja sitä käytetään yleisesti teiden reunakiveyksiin.

Vuorten poimutuksen yhteydessä korkeassa lämmössä ja kovassa paineessa graniitti muuttuu gneissiksi, joka kuuluu metamorfoituneihin kivilajeihin."

Niin, ja piti vielä tiedustella, kumpiko on parempi, suippo vai päänmyötäinen foliohattu?

Kun tulet käymään, niin voin tehdä sulle lyijypellistä säteilysuojakypärän. Ei säteile sen jälkeen enää sisään eikä ulos

J oo lyijy in hyvä ja terveellinen sillä se suojaa jopa sukukalleudet röntgenissä ja lyijy on hyvä ja terveellinen sillä se suojaa jopa sukukalleudet röntgenissä.

Tosiasia on että kromi ja alumiini hienona pölynä on todella vaarallista kamaa keuhkoihin. On vain yksi fakta, tietyllä alueella menee normaalia enemmän remmejä. Kohta se tulos sieltä selviää.

Tiepöly on jo sellaisenaan hyvin paljon hengitysongelmia aihettuava kun kaupungeilla soraa/hiekkaa tungetaan kaduille tarvella. Tällaiset pienhiukkaset todistetusti lyhentää tuhansien elämää talvisissa maissa. Se on täysin tiedossa.