Patenttivastausta ei varmaan ole olemassakaan. Tärkeintä mielestäni on varmistaa, että valmistajan omat "kuvanparannuspiirit" ovat kaikki poiskytkettävissä. Tämä tietysti mikäli haluaa luonnollisimman mahdollisen (parhaan?) kuvan irti hankinnastaan. Jos aikoo katsella sitä väriähkyssään nykivää vahanukkeshowta joita nuo ihmetekniikat näyttöpaneelin pinnalle loihtivat, ei ole mitään väliä minkä merkkisen ja mallisen valitsee. Monta paneelia olen säätänyt ja poikkeuksetta myynninedistämiseksi keksityt piirit ovat ainoastaan huonontaneet kuvaa.

Kalibrointia ei kannata kavahtaa, yksinkertaisimmillaan se tarkoittaa juurikin noiden piirien poiskytkemistä ja kontrastin, valoisuuden, värikylläisyyden ja terävöinnin asettamista kohdalleen. Tämän voi tehdä kalibrointilaitteilla ja tietokoneilla, tai sitten ihan oman maun mukaan ja omassa katselutilassa laadukasta kuvaa katsellen (tämä on sitten yksi iso muuttuja), esim. YLEn uutislähetyksen studio-osuudet toimivat hyvänä referenssinä televisiolähetysten puolella.

Nykyään taitaa löytyä lähes kaikista töllöistä USB-liitäntä tai jokin muu tapa saada ruudulle omia kuvia näkyviin. Sitten vaan lataamaan jokin kalibrointitarget (tässä yksi) jonka laittaa näkyville ruudulle. Targetin idea on siinä, että kuvasta löytyy koko skaala mustasta valkoiseen, liukusävyjä jne.

Kuva ruudulle, värikylläisyys nollaan ja neljää edellä mainittua säätöä hyödyntämällä etsii mustimman mustan ilman, että hukkaa yksityiskohtia pimeyteen. Sama käsittely valkealle päälle jonka jälkeen värikylläisyydellä ihon sävy sellaiseksi, että näyttää luonnolliselta. Terävöinti tehdään viimeiseksi ja sillä kaivetaan se viimeinen kontrasti esiin kuvasta. Tämä kannattaa huomioida kun säätää kontrastia ja valoisuutta, sillä terävöiminen muuttaa aina myös näitä, koska perustuu täysin samaan asiaan mutta hieman eri parametrein. Kokeilemalla oppii mikä on säätöjen keskinäinen vaikutussuhde. Ensin kannattaa selvittää mitä kukin säätö kuvalle tekee nimestään huolimatta. Eri valmistajat käyttävät eri terminologiaa joten se 'kontrasti' mikä toisessa säätää mustan tasoa, voikin toisessa merkissä vaikuttaa sekä mustan että valkoisen tasoon, kolmannessa se säätääkin kuvan valoisuutta (gammaa). Kokeilemalla selviää.

Yksi oikeasti tärkeä tekninen ominaisuus korkearesoluutioisissa televisioissa on skaalain, jonka tehtävä on repiä/venyttää matalaresoluutioinen TV-kuva isolle ruudulle. Tämä on erittäin vaikea tehtävä, jossa tehdyistä kompromisseista näkyvimmät merkit ovat pikselöitynyt kuva, omituiset artifaktit liikkuvassa kuvassa, suttuisuus ylipäätään. Skaalaimista puhuttaessa liikutaan alueella, jossa jyvät alkavat erottua akanoista ja jos nyt ei suoranaisesti merkit toisistaan niin hintaluokat. Karkeasti ilmaistuna rahalla saa ja xxxxxxx pääsee.

Testejä kannattaa lukea, kunhan lukee mahdollisimman monen eri tekijän sekä kaivaa esiin painotukset millä testatut laitteet järjestykseen laitetaan. Internet auttaa myös, ja varsinkin kuvan säätämiseen (kalibrointiin) löytyy varmasti tuhat ohjetta joista jokainen on hieman erilainen ja ristiriidassa keskenään. Niistä kun löytää ne kohdat jotka ovat yhteneviä niin sieltä alkaa löytyä punainen lanka, jonka toisessa päässä on paras vastine käytetylle rahalle.