Haynesin mukaan vuosimallit 1983 - 1989 ja moottorikoot 1360 cm³, 1580 cm³ ja 1905 cm³ etupyörien haritus 0 - 3 mm.

1. Onko tuo mitta oikea?
2. Mistä se mitataan?
- Vanteen reunasta? Tästä kait?
- Vai renkaan keskiosasta, siis uloimmasta kohdasta? Tuskin.
- Vai renkaan ulkopinnasta?

Kyllä se mitataan vanteesta tai oikeasti pyörännasvasta, mutta hyvä tulee vanteesta.
Rengas voi muuttaa muotoaan ja muuttaakin eikä kulutuspinnasta saa mitään mitattua.
Vie ammattilaiselle säädettäväksi. Maksaa vaivan jos et omista laitteita.

Tästä tuli mieleen, että just pari viikkoa sitten vein Santun ammattilaiselle aurauskulmien säätöön ja kun en ehtinyt itse paikalle niin piti vain viedä Santtu edellisiltana pihaan ja avaimet postilaatikkoon. Paperille laitoin vielä ohjeet, että vaikka onkin vajoamisen esto, niin kannattaisi kulmien lopullinen säätö tehdä auto käydessä. Avaimia pois hakiessa asentaja kertoi, että ei onnistu nykylaitteilla säätö auton käydessä kun ovat sen verran herkkiä, että antavat vääriä mittoja kun auto kuitenkin vähän tärisee käydessään. Xm:n (ei vajoamisen estoa) säätö keväällä onnistui toisessa pajassa, mutta onkohan tuossa perää, että näitten vanhempien vajoavien Sitikoiden kulmien säätö ei enää ihan joka paikassa onnistukaan...

Sama kait kummasta se mitataan, renkaan kulutuspinnasta tai vanteen reunasta. Mutta mitta on eri.
Sitä pyörännapajuttua en kyllä tässä yhteydessä jummarra.
Kysymykselläni en tarkoittanut mihin ammattilaiset kiinnittävät mittalaitteet, vaan tarkoitin sitä, kun annetaan aurauskulmalle jokin lukuarvo, mistä se mitataan?
Sama asia vielä vähän toisin. Kun mitataan pyörännavan tasolta etupyörien väli etuakselin takaa. Sen jälkeen siirretään autoa siten, että sama mittauskohta on pyörännavan tasolla, mutta akselin etupuolella. Siinä se mittaus, mutta mistä kohtaa se mitta tarkkaan ottaen otetaan? Siitä vanteen reunastako? Eli tuo mitta 0 - 3 mm

Ja vieläkin tarkennan: Tuo 0 - 3 mm on noiden kahden eri mittauksen erotus. Lukema on joko positiivinen tai negatiivinen riippuen onko aurausta tai haritusta. Siihenkin sain eri lähteistä kahdenlaista tietoa. Saattoi tosin olla niin, etten ymmärtänyt lukemaani. Eikä se ole asia jota tässä haen. Harituksessa tuo akselin etupuolelta saatu mitta on suurempi kuin akselin takaa mitattu. Aurauksessa tietenkin päinvastoin.

Ainaki kun käytin beksiä aikoinaan mittauksessa rekaralla juuri sen takia et takarenkaisiin ei saa kiinni sitä laserjuttua. Työkaluna oli itsetehty rautamitta jossa piikit. ottivat mitan renkaasta,siitä vanteen ulkoreunan kohdalta edestä ja takaa ja säätivät sen mukaan. Toimii.

Mistä muuten säätivät. Tehtaan ohjeessahan säädetään raidetangot annettuihin mittoihin ruustukissa ja autossa säätö tehdään hammastangon alle tulevilla prikoilla.

Raidetangon päistä tapahtui säätö,sen verran muistan vaik joku vuosi on siitä aikaa.

Olen mittaillut vanteen valssin reunasta. Jättimäisellä, itsetehdyllä "makrometrillä"! Olen vain siirtänyt mittalaitetta etu- ja takareunaan, akselin korkeudella. Tuo 0-3mm haritus/ toe-out ei ole siten niin nuuka. Arvoksi olen säädellyt raidetangoista 0,5- 1mm. Sama Xantiassa. Tukivarsien nivelet, puslat olisi hyvä olla hyvässä kunnossa, jotta mittaus olisi paikkansapitävä.

No joo. Nyt taitaa tulla vastausta sellaiselta, joka on asiaan paneutunut. BX:n vanne on 14" eli 355.6 mm. Vanteen kokonais-Ø on 382 mm. Siinä vanteen reunassa on taite ulospäin. Sitäkö nimität valssiksi? Sen keskeltä vastakkaisen puolen vastaavaan kohtaan mitta on 375 mm.
Olettaisin kuitenkin, varmaa tietoa kun ei ainakaan vielä ole mistään löytynyt, oikean mittauskohdan olevan siitä rengasuran kohdalta. Eli 7" akselin keskeltä puoleensa. Suurta virhettähän ei mittaus siitä taitteen (valssin) kohdaltakaan aiheuta. Jotain alle 5 %. Ja se pelivarahan on 0-3 mm.
Tuntuisi johdonmukaiselta sen mittauspisteen paikka renkaan Ø mitta.
Tukivarren puslat on juuri yhteistoimin katsastajan kanssa tutkittu katsastuksessa. Pientä löytyi ja sen korjautin.

Ja vielä. Jos hydrauliikka on falski, mittaus tehtävä kone käyden. Sitähän se useimmin kait on?

Laitatko tuon ohjeen näkyville? Lähinnä siksi että voisi siihen tutustua, ja sitten paremmin kommentoida asiaa...

Koska, oman kokemuksen mukaan, tuo menee väärin. Hammastanko tulee olla tietyllä korkeudella muihin ripustuksen osiin verrattuna, muuten tulee "jännä ominaisuuksia" mukaan. Kuten esimerkiksi, jos hammastanko on "liian korkealla" optimaaliseen kohtaan, niin jousituksen sisäänjouston yhteydessä auraus lisääntyy, ja ulosjoustossa mennään harituksen puolelle. Ja vastaavasti päinvastoin, jos hammastanko on "liian alhaalla", niin sisäänjousto aiheuttaa haritusta etupyöriin, ulosjouston aiheuttaessa aurausta...

Tuollainen pyöränkulmien muutos jouston yhteydessä vaikuttaa sitten merkittävästi ajo-omituisuuksiin, tarkoituksella tuo "omituisuus" -sana tässä yhteydessä. Muuten vakaa ja helposti hallittava muuttuu sitten jousituksen mukaan ohjaukseltaan "äärivakaaksi" tai "ääriherkäksi", joka ei tosiaankaan ole tavoiteltava ominaisuus...

Eräissä kilpa-autoilupiireissä termi tuolle oli "hyppyohjaus", joka siis tarkoittaa ohjauskulmien muutosta hypyn aiheuttaman jousituksen muutoksen mukaan...



Tällä perusteella, säädellään sitä ohjausta vaan sieltä raidetangoista, ja annetaan hammastangon olla siellä korkeudessa minne se on tehtaalla asetettu, ellei sitten löydy syytä miksi pitäisi asetusta muuttaa, esim. muiden ohjauksen osien vaihtamisen tms takia...

Onko kukaan mitannut, paljonko raidepään tai raidetangon, kummin vain, yksi kierros muuttaa aurausta? Tuskin sitä tietoa mistään muualta ja muuten löytyy, kun ei tunnu löytyvän tuon mittauskohdankaan.

kyllä se vaan oli niin , että tehtaan ohje oli juuri tuon hammastagon prikkojen määrä ja paksuus. mutta käytännössä oli pelleilyä , joten säätö raidepäistä
ja tun lentokorkeuden on oltava kohdallaan , eli useimmiten säätö koneen käydessä.
mitä tuoho mekaaniseen mittaukseen tulee , niin itekkin käytin sellaista tikkumittaa ja mittauskohdat olivat , joko vanteen reunasta reunaan , enisn akselin takapuolelta ja sitten sen lukitun mittauksen kanssa etupuolelle ja samalta korkeudelta ja täysin samoin. jo silmämääräisestikkin pystyi näkemään harituksen suuruuden.
renkaasta sitä ei kannata mitata , koska huomamattaan mittaa vaikkapa teksin kohdalta ja saa millin poikkeavan lukeman . joten jos vanne on ehjä , niin se on sama mittaako siitä ihan reunasta vai pikkusen leveemältä paikalta , mutta ei kannattais mitata tasapainojen kohdalta kuitenkaan. eikä sitä autoo pidä liikuttaa mittauksen aikana.

muistaakseni yks kierros on yli millin.

No nyt sekin on mitattu. Kierros muuttaa aurauskulmaa noin 4 mm. Toisin sanoen, kun molemmilta puolilta säätää puoli 1/2 kierr.
aurauskulma muuttuu 4 mm. Ja vielä yhdellä tapaa. Jos aurauskulmissa on haritusta 5 mm, niin molemmilta puolilta (1/2) kierrosta ulos päin, eli raidetankoa pidemmäksi, niin sen jälkeen haritusta on 1 mm. Noin.

Kumissa on heittoa sen verran, että vaikka se teoriassa kuuluisikin sieltä mitata, vanteen reunan kohdalta saa tarkemman mitan. Vanteen reunan kohdalta kun pistää millin verran haritusta, varmasti on toleransseissa.

[/quote]Olen mittaillut vanteen valssin reunasta. Jättimäisellä, itsetehdyllä "makrometrillä"! Olen vain siirtänyt mittalaitetta etu- ja takareunaan, akselin korkeudella. Tuo 0-3mm haritus/ toe-out ei ole siten niin nuuka. Arvoksi olen säädellyt raidetangoista 0,5- 1mm. Sama Xantiassa. Tukivarsien nivelet, puslat olisi hyvä olla hyvässä kunnossa, jotta mittaus olisi paikkansapitävä.[quote]

Olisi mukava kuulla tai nähdä minkälainen tuo makrometri on. Savonlinnassa Etelä-Savon autossa etupyörien aurauskulmien säätö olisi maksanut sata (100) euroa. Sillä rahalla jo tekee mittalaitteen ja mittauksessakin päässee tuntipalkoille.

Oheisen linkin takaa löytyy pari ohjaukseen liittyvää dokumenttia http://www.bx16valve.co.uk/Web/Steering.zip Niissä ei suoraan sanota tuota säätöpaikkaa. Muistan sen lukeneeni jostain ja kokemjne sen tuossa edellä vahvisti. Kiinnosti mistä ammattimiehet säätävät pyöränkulmat. Piti noita itsekin säädellä, kun raidetangon kierteiden laskenta epäonnistui jostain syystä. Säätöä varten piti tehdä erikoistyökalu, kun en keksinyt mitä kautta säätöön pääsee muuten käsiksi. Ajatus säädön tekemisestä prikoilla kuullostaa tuota vasten järkeenkäyvältä.

Tuo "makrometri" koostuu kahdesta vaakatangosta, jotka liikkuu ja ovat lukittavissa toisiinsa nähden (leveysmitta). Esim kaksi neliöputkea, jotka menee sisäkkäin ja ovat ruuvilla lukittavissa toisiinsa nähden. Molempien päissä on sitten pystytangot, joilla mittauspiste siirretään vanteen puoliväliin. Mitta on siis U-mallinen ja auton levyinen. Mittaeron voi mitata sitten vaikka työntömitalla.

Tuossa pöydällä yksi versio. Nuo pultit noiden "leukojen" päässä ovat kuvassa vielä väärin päin. Ne olivat noin, kun mittasin ensin siitä vanteen reunahuulloksesta. Päädyin kuitenkin mittaamaan sen huulloksen vierestä, eli siitä pinnasta jota vasten renkaan reuna on. Sen oletan olevan oikea kohta.

Mittaustapahtumaa en kuvannut. Jos jotakuta asia kiinnostaa, voin kyllä sellaisiakin kuvia ottaa.
Nähdäkseni tuollakin saa mitattua aurauskulmat ihan riittävällä tarkkuudella. Ja mittauksen voi tehdä ihan pihassakin, kunhan on tasainen paikka.

Oliskohan kuitenkin niin, että tuohon ilmoittamaasi hintaan mitataan kaikki pyöräkulmat?

Niinno, noinhan se pitää säätää jos raidetanko tai apurunko vaihdetaan tai auto on vaan uusi. Sitten kun tukivarren kiinnikkeet ja raidetanko ei vaihda paikkaa toisiinsa nähden riittää kun raidetangonpäistä ruuvaillaan auraus toleranssien sisään niin aurauskulma on sitten sama jousituksen normaalikorkeudessa ja (muistaakseni) ala-asennossa.

Lisätäänpä vielä yksi jännittävyyttä aiheuttava tekijä, jos vaikka sattuisi sellainen tilanne että haritus lisääntyy sisäänjouston yhteydessä...

Kun tulee vastaan sellainen tilanne, että vain ulompi pyörä joustaa sisään, vaikkapa vasemmalle kaartuvassa mutkassa, ja tilannetta voidaan pahentaa vielä sillä ajatuksella että sisempi pyörä kääntyykin aurauksen puolelle. Mitäs tästä seuraa..? No, sellainen tilanne että pyörät kääntyy tieltä poispäin, vaikkei ratin asentoa muutetakaan...

Tuskin kukaan sellaisestakaan ominaisuudesta autossaan hyvänä pitäisi..?

Tässä mielessä, minkä RPekka esille toi, voinkin uskoa säätöohjetta. Eli ensisäätöä, tai merkittävien osien vaihdon jälkeistä säätöä suoritettaessa. Mutta ei vain aurauskulmaa säätäessä, liikuteta sitä hammastankoa yhtään pystysuunnassa...

Kiitoksia molemmille työkalusepille, näillä ohjeilla väline syntyy.

Valitettavasti pelkän aurauskulman säätötyön hinta olisi ollut tuo satanen. Tiskillä sitä vähän itsekin ihmettelin ja selittelin, että itse vaihdoin raidetangon pään ja nyt haluaisin varmistua siitä että auraus on kohdallaan, muuta tarkistusta ei tarvita kun auto kulkee suoraan ja vetelemättä. Ei siinä itku auttanut.

Valssilla tarkoitan vanteen ulkolaidan sivua, johon renkaan sivupinta tiiviisti makaa.
Liitteenä makrometrin piirros.

Miksei voisi tehdä kuitenkin kunnolla ja merkata renkaaseen/vanteeseen sen mittauskohdan ja mitata samasta kohdasta 2 kertaa eli siirtää autoa puoli renkaanmittaa mittausten välissä. Silloin ei haittaa vaikka kumi/vanne olisi vino tai muuten vaan savolainen.

Jossain muinaisessa "Korjaa itse autosi" -teoksessa oli mittausapuvälineenä riittävän pitkä tanko jossa oli teroitetut pultit päissä. Ensin asemoidaan mittaustyökalun toinen pultti renkaan kulutuspinnan uraan (mieluusti takapuolelle koska etupuolelta on helpompi mitata) ja tehdään toisella pultilla naarmu toisen puolen renkaan kulutuspintaan. Sitten pyöräytetään renkaita puoli kierrosta ja asemoidaan työkalu samalla tavalla. Auraus-/harituskulma voidaan mitata sitten naarmujen välisestä etäisyydestä.