Juu, '92 Primera 2.0eGT. Saattaa niitä tukivarsia vieläkin jossian nurkissa lojua. Yllättävän luetettava japsiautoksi silti muilta osin.

Tuo vanhempi P10 primera oli vielä Jaappanialainen joka vielä kesti , mutta Engelsmannit Sunderlandissa eivät laatua enää saaneet pysymään. P11 malleissa katkesi jakopäänketjuja, katkesi vetoakseleita, multilinkit jumii, takajarrut kulutustavaraa, takajarrusatulat jumii/vuotaa. P12 malleissa lasinnostokoneistot pettää, alapallonivelet ( tukivarret) kulutustavaraa, kojetaulun näytöt hajoaa, Johtosarjat huonoja ( johdin hapettuu muovijohtimen sisällä), mystisiä sähkövikoja, takavalon liittimet alimitoitettu (liittimet ylikuumenee ). Eipä noista oikein hyvät muistot jäänyt

Englantilainen tuo tosiaan oli - kuten varmaan suurin osa muistakin Suomessa olevista P10:eistä.

Se ensimmäinen Sunderlandissa tehty Nissan oli sitten T72-Bluebird. Sillä harjoiteltiin Primeraa, ja sen jälkeen yhtä lukuun ottamatta täällä myydyt Primerat onkin olleet brittejä. Se poikkeus on ensimmäisen polven (92-96) farmari, tunnukseltaan W10. Ja meillä tuo vastaava Bluebird oli T12, Japanista.

Laadullisesti Primera oli pettymys nissanisteille perínteisten japanilaisvalmisteisten autojen jälkeen. Mutta ajoltaan eurooppalaistunut auto sai taasen siitä puolesta kehuja niiltä, jotka yleensä olivat haukkuneet japseja. Ilman värillisiä laseja voi todeta, että ihan tyypillinen eurooppalainen autohan se oli. Ehkä liiankin tyypillinen: nissanistit kammoksuivat eurooppalaiseksi huonontunutta laatua, ja euroautoilijat kokivat sen vieläkin jonain riisikuppina.

Eurooppalaisia oli myös viat. P10/P11 ja 1,6-sen Marelli-laturi. Valeon matat takavalot, Citikassahan moisia ei ole. Boschin ABS-anturit, Citikassa viattomia. Sun muuta.
Alustassa etuylätukivarsien helat, usein Multilinkeiksi kutsuttu hässäkkä, eikä siis itse varsi, vaan sen helat. Pienempi riesa kuitenkin kuin PSAn kääntölaakeri, joita niitäkin Primeroissa kuluu, mutta vasta 300+ tkm lukemilla.
Oudompaa on kuitenkin P10/P11 vetoakselin poikkiruostuminen kannakelaakerin kohdalta, mutta ne vetonivelet kestääkin japanilaisesti ns ikuisuuden.
P12 "delfiinissä" on myös alapallon kulumaa, laadultaan melkein PSA-tasoa.
Mutta lasinnostinongelmat koskee jo P11-koppaa, joskin ovat paljon pienempi riesa kuin VAGeellä. Muistaakseni nostin oli Valeon telemä, ihan varma en ole.
Jakopään ketjun ongelma oli etenkin uudemmassa (P11-facelift) 1,8-litraisessa, jossa ketju venyi enemmän kuin kiristin pystyi kiristämään. Tämäkin pienempi ongelma kuin VAGeella TSi'ssä. Samoin esiintyi pyttyjen soikeutta, mutta vähemmän kuin Toyotalla.
Takavalon maadoitusongelma oli mystinen, koko auton käynnille häiriöitä antava asia. Mutta Citikoissahan ei ole koskaan ollut maavikoja, eihän?
Ja Lucas-Girling takajarrusatulat joissa on kässäri, Citikassahan nekin on ogelmattomia...

Laatuun ja ajettavuuteen kantaa ottamatta - olivat sentään viat vähentyneet eurooppalaistumisen myötä ilmeisesti? Tosin nuo brittidatsunit alkoivat kyllä ruostua todella omituisista paikoista, muistelisin tuosta Primerasta maalautettaneen takapaksin luukkua kukkimisen takia, tosin mittarilukemakin taisi olla jo jossain 100-200 Mm välillä ja ikää varmaan jossain 5-7 vuoden välillä.

onko tämä enteellistä? Citroen tulevaisuuskeskustelu on mennyt Nissan jutuksi

Samaa mietin

No nyt sulla menee ihan väärin päin ajatusmaailma: eurooppalainen laatu tarkoittaa nimenomaan runsaammin vikoja, kun auton suunnittelussa on paremmin osattu tähdätä siihen, että auton käyttöikä on se 160 tkm
Aitojapanilainen tekniikkahan on pomminvarmaa ja ylimitoitettua kestoiältään.

Bimmeri tai Toyota sopisi ehkä nykyisyyteen, mutta eikös se ollut GMn syliin kun PSAta olitiin jo kaatamassa?
Nissan-Renault allianssihan on jo, ja pelasti firmat ainakin toviksi. Molemmilta otettiin osaamista, ja monessa kohtaa juuri oikein päinkin. Eikä niin kuin Hiace-Proace'n kanssa käy

Noin on ehkä Esson baarissa, mutta todellisessa maailmassa asiat ovat hieman toisin.

60-luvulla kun mä olin kersa, niin parempi osasten kersat kehui onko VW vai Skoda tai Fiat parempi. Me ei siitä Tapsan paljoo ymmärretty , koska Jawa ei ollut auto.
Sama tilanne on edelleen, paitsi Jawoja ei saa kuin helevetin isolla rahalla. Euroopassa on kuulema 10 autotehdasta enemmän kuin markkinatilanne edellyttäisi.
Citikka ei merkkinä kuole koskaan eikä myöskään Opel. Tuommoiset puheet ovat turhia.
Samoista alihankkijoiden tavaroista ne autot kootaan jo nyt. Suunnittelusta, mielikuvista ja markkinoinnista on kysymys tänä päivänä.
Katoppa Cikatti miten se Opeli pärjää esim. Decran tai Adacin vertailussa vs Citroen.

Samoista paloista kootaan iso osa autoista, se on totta se. Miten kokoaminen tehdään on toinen asia. Quattro stagioni -pizzan saa jokaisesta pizzeriasta, mutta lopputulos on aina yksilöllinen. GM ei ymmärrä juurikin tätä, ja sen vuoksi Opel on liipaisimella siinä missä muutkin GM:n (menneet, olevat ja tulevat) brandit.

http://www.mesopinions.com/petition/autres/contre-abandon-psa-systeme-hydropneumatique-citroen/11030

Nyt on ranskikset väsänneet sitten jo nettiadressinkin hydemystiikan puolesta. Adressi on osoitettu PSAn pääjohtajalle. Aika epätoivoiset alkaa kai näkymät hydesitikoiden kannalta olemaan Eikun nimee vaan alle kaikilta patonkilaisiltakin

No piti oikein allekirjoittaa, kun kerrankin oltiin hyvällä asialla. Näkyi siellä listalla olevan pari muutakin kotimaisen kuuloista nimeä.

Eihän noilla allekirjoituksilla ole muualla virkaa, kuin kauppasopimuksissa. Kun ostatte uusia hydesitikoita, niin kyllä tehdas niitä tuottaa. Vai museoitako varten pitäisi vetoomuksia kirjoitella?

Eihän tuollaiset mihinkään vaikuta, meinasin silti pistää tsoukkimielessä, mutta en viitsi antaa noin tarkkoja henk.koht. tietoja jollekin jota en edes tunne. Tulee tuota spämmiäkin ihan riittävästi jo nyt.

Heh, johonkin vetoomukseen kertyy tuhat nimeä kuukaudessa. Vaikka jokainen allekirjoittaja ostaisi uuden mehujousitetun sitikan joka vuosi, niin ei taitaisi kannattaa

Täällä Himoksen kupeessa on katukuvasta (uudet) sitikat hävinneet tai ainakin vähentyneet takavuosiin verrattuna. Kyllä sen heti huomaa, kun kärkimerkkiliike lopettaa omalla paikkakunnalla ja lähin liike on 60 km:n päässä JKL:ssä. Onneksi täällä on vielä muutama hyvinkin aktiivinen sitikkaharrastaja, että merkki ei sentään kokonaan katoa. Sitikkatehtaan tapahtumia tai tulevaisuutta en ole seurannut.

Hydesitikoiden myynti on pudonnut aika huimasti, jossain oli Suomeen myytyjen C5-mallien myyntitilastoja, ja myyntimäärien pudotus I- ja III-koppaisten välillä oli aivan järkyttävän suuri. Eli ei ihme jos uudempaa, käytettyä hydesitikkaa ostaessa valinnanvaraa ei ihan kauheasti ole. Nettiadressit on joo kivoja, mutta kuten aiemmin todettiin, sitä valmistetaan, mille on kysyntää. Ja Suomen myyntimäärillä ei tässä ole varmaan kauheasti merkitystä.

Eihän hydejousituksen etuja edes älytä tuoda esiin mainoksissa. Siis että satunnaiseen maavaran tarpeeseen riittää napin painallus sen sijaan että ostetaan etuvetoinen katumaasturi.

Ei niitä Qashqaita ja muita vastaavia himmeleitä osteta maavaran vuoksi.

Huonokuntoiselle keski-ikäiselle on vaan mukavampaa kävellä sisään korkeampaan ajoneuvoon ja istumalla korkeammalla rouvatkin näkevät kauemmas.

No ton takia tartte dat sunia ostaa, riittää kun ostaa picasson...

Säxä77:lta hyvä kommentti markkinoinnin suhteen. Nimittäin markkinamiehet ja -naisethan ne tuotteita (tässä tapauksessa autoja) myyvät eikä tuote itsessään. Tosin jos tuote on hyvä, niin sitä on helpompi myydäkin. Suomessa ei tällä hetkellä juurikaan myydä eikä myöskään käytännössä markkinoida esim. Citroënia tai Renaultia. Minulle aikanaan Suomen C6:sen ensiesittelyssä kerrottiin, ettei tätä aiota Suomessa juurikaan markkinoida. Ne ostavat ketkä tästä ennakkoon tietävät ja tälläisen haluavat. Mitä ihmeen myyntityötä se on? Miksei haluttu myydä heille, jotka autosta eivät mitään tienneet? No, menestysmallihan siitä kuitenkin tuli ja seuraajaa autoileva kansa odottaa suorastaan henkeään haukkoen...

Muistatteko kun em. automerkkejä myytiin täälläkin aika hyvin, silloin niiden mainoksiakin näkyi jatkuvasti esim mediassa. Minullekin aikanaan Renaultin maahantuoja soitti ja kehotti käymään katsomassa myös heidän mallejaan lähimmässä myymälässä. Alfa-Romeo tarjosi elokuvaliput ja KIA laivaristeilyn. Pikkujuttuja heille, mutta markkinointia tehtiin. Citroënin maahantuoja ei enää lähetä edes asiakaslehteä. Fordin, Nissanin ja VW:n automainoksia pyörii päivittäin telkkarissa. Etsikää feistuubista hauskoja tai tyylikkäitä uusien autojen mainoksia, monenko niiden lopussa lukee Citroën?

Seuraavaksi esimerkki markkinoinnin tehosta. Takavuosina Suomeen saatiin meille uusi automerkki: KIA. Nimi ei ollut enne ja merkki ei kuollut toiminnassa (ai saakeli kun oli hauska vitsi ). Jos keskitytään miettimään nyt pelkästään Suomen markkinoita, niin em. merkin myyntiorganisaatio onnistui murtamaan ennakkoluulot ja kahmi asiakkaita täällä meillä niinkin vahvalta merkiltä kuin Toyota, joka tosin suorastaan antoi osan asiakkaistaan KIA:lle poistettuaan Corolla Wagonin mallistostaan. Tällä palstallakin kaikki tietävät mikä on KIA Cee´d´´ ´ (mihin väliin se heittomerkki tulee?). Moniko KIAn kuljettaja tietää mikä on Berlingo?

Samoin Volvo onnistui 2000-luvun alkupuolella luomaan V70-mallista halutun mallin massojen keskuudessa. Luotiin kuva haluttavasta premium autosta (mikä se sitten kenenkin mielestä on). Volvoja alkoi ilmestymään joka ukolle, jos ei uutena, niin edes 400 000km ajettuina vanhoina takseina sellainen piti saada. Autona ei varmaankaan sen parempi tai huonompi kuin mikään muukaan. Kalliimpi sen sijaan ”perusautoihin” verrattuna (=enemmän rahaa valmistajalle).

Mitä hydraulijousituksen myyntiin tulee, niin eipä tuota kovin moneen autoon ole mahdollista edes saada. C5 on monelle liian kallis ja iso, sillä perusautoilija saa uudessa autossa rahoilleen enemmän vastinetta pykälää pienemmässä ja halvemmassa autossa. Esim. C4 tarjoaa lähes samat varusteet ja matkustamotilat kahdelle aikuiselle ja kahdelle lapselle tai pienikokoiselle aikuiselle kuin C5, Mondeo tai mitä näitä nyt onkaan. C4:n saa täällä meillä jollain 25 000€ ihan kivoilla varusteilla. Paljonko pitää laittaa lisää, että saa C5:n samoilla varusteilla? Pelkkä hydraulinen jousitus ei taida olla tämänkään palstan lukijoille niin tärkeä, että todellisuudessa laittaisi siihen esim 5000€ lisää rahaa. Varmasti monen eurooppalaisen käyttöön C5 on liian iso ja epäkäytännöllinen. Järkevämpiä autoja saa edullisemmin. Menisikö hydrauliikka kaupaksi esim. C3:ssa? Kuvitellaanpa hetki: mukavasti keinahteleva uusi pikkuauto vaikka 19 000€ Suomessa. Kuka rientäisi huomenna kauppaan sen ostamaan?

Suurin kuolinisku hydrauliselle jousitukselle varmasti ovat valmistuskustannukset, etenkin kun sitä taidetaan naputtaa kiinni tällä hetkellä vain kouralliseen autoja...Nyt sohaisen vähän Citroënistien muurahaispesää. Jos em. jousitus on niin edistyksellinen, niin miksei enää kukaan muu valmistaja käytä sitä edes lisenssillä? Eikö teknologiaa ole osattu kaupata muille? Miksi sitä ei saa edes Peugeotiin? Luksusautojen valmistajien on helppo laittaa joku ilmajousitus autoon (esim. Audi ja Lexus) kun muita auton valmistukseen käytettäviä osia saa hyödynnettyä halvemmista merkeistä. Citroën on pitkään ollut ulkona niiden autojen kaupankäynnistä, mistä jää kunnolla voittoa. Paljonko valmistajalla jää käteen kaikkien kehitys-, valmistus-, yms. kustannusten jälkeen käteen yhdestä C4:sta tai C5:sta? Veikkaan, että jotain 300-1500€/valmistettu auto. Luksusautosta voisi jäädä käteen tuplat. Kauppalehti näitä oli tässä syksyllä laskenut, sieltä tuota suuruusluokka muistelin.

Tässä oli ”lyhyesti” omia ajatuksia tästä aiheesta. Lisääkin tulisi tekstiä, mutta kai tässä pitää nukkumassakin käydä.

Mutta kun naapurille joutuu sitten selittelemään ja töissäkin katsotaan kieroon. "Ei tehdä tästä nyt numeroa"-kansalaiselle sopii oikein hyvin huomiota herättämätön ajopeli.

Mielestäni hyviä havaintoja aiheesta on esim.

http://www.tuulilasi.fi/auton-ostaminen ... -2-vm-2010