Vaihdoinpa tuossa huvikseni c5 II:n etupyörän laakerin. Alkuperäinen kesti 100 tkm. Sisällä oli vettä ja vaseliini muistutti lakritsanpaloja. Ei homma aivan stömsön tapaan mennyt: järeä ruuvipenkki hajosi, Bilteman sisäkoolin irroitustyökalusta korkkasi kierteet ja vasemman käden keskisormi ja erusormen kynsi ovat nyt mustana. ABS valitti toimimattomuuttaan remontin jälkeen ja etupyörän tienoilta kuului laahaava ääni. Kaikkiaan siis aika onnistunut sitikkaremontti DIY.

Kun ABSin anturin käänteli tasan pyörän säteen suuntaiseksi loppuivat varoitukset ja laahausääni. Samoin loppui vollotus pyörästä ja tuntuu jopa sille, että pieni epätarkkuus ohjauksessa korjautui. Vanhassa laakerissa oli jo välystä selvästi.

Ei näissä hurmahenkisissä remonttiprojekteissa aina ole rahasta kyse. Aika usein suloisen savonmaan Olavinlinnan liepeillä korjaamot sanovat avun tarvitsijalle että tuo se sitikka tänne sitten kahden viikon kuluttua ja tuo odottelu ei aina ole mahdollista.

Kun nyt arvelen että toinenkin laakeri tulee määränpäähänsä vuoden sisällä, arvioisin että säästän hermoja, työkaluja ja sormia prässin avulla. Samalla vekottimella voisi saada sopivan välikappaleen avulla myös esimerkiksi moottoripyörän sisärenkaattomat renkaat irti vanteelta, ne kun ovat joskus melkoisen mielenkiitoisia vaihdettavia sellaisissa museopyörissä joissa renkaanvaihto tulee eteen viidentoista vuoden välein. Tässä asiassa sitäpaitsi pääsee tuntipalkoillekin ostamalla neitistä kumit ja tasapainoittamalla ne itse. Ainakin kahteensataan saakka riittää tämä kotitasapainoitus hyvin. Voisi riittää leveämmässä auton renkaassakni mutta se pitäisi saada pyörintäakseliltaan täysin keskitettyä, mihin en ole keinoa keksinyt. Moottoripyörässähän tämä keskitys sujuu helposti.

Pyörien aurausmittarin tekemisestä ja käyttämisestä (ks siruuunapatonki) rohkaistuneena ajattelin koota tämän prässin. Joutavana minulla on järeähkö pullotunkki ja romurautaa pyörii nurkissa. Kohtalotoverit ovat varmaan näitäkin rakennelleet ja olisin kiinnostunut kuulemaan kokemuksia, ettei kaikkia virheitä tarvitsisi itse tehdä. Näitä mokia kun tulee omasta takaakin riittävästi.

Kyllähän kätevä mies/nainen kaikkea värkkää, mutta mä vähän ajattelen niin, että kun esim tarvikeliikkeestä saa tuohon kirjoituksessa mainittuun tarvittavan prässin hintaan 250-300 € niin kannattaako sellaisen rakentaminen ? Aika harvoin kellään pyörii nurkissa hydraulipuristin jonka teho on esim 20 t Vastaavasti jos pelle peloton värkkää esim sähkömoottori käyttöisen vempaimen, niin vaaditaan melko tehokas s moottori tuottamaan esim 20 t vastaava voima.
Motonetissä esim myydään pullotunkkeja joiden tehoksi ilmoitetaan 10 -20 t, mutta sellaisenkin käyttö rajoittuu pelkästään ylöspäin suuntautuvaan voimaan, mikä taas laakeri hommassa ei ole kätevin työskentely suunta ( painamisen) siaan. Viittaan kappaleen hankalaan asemointiin työvaiheessa.
Sähkökäytössä vaan taitaa olla vaikeaa tuottaa tasaisesti kasvavaa voimaa viiveellä, sekä tietysti rakentajalta vaadittavat sähkötyön edellyttävät luvat. Vai saako kotikäyttöön värkkäillä itse kyhäeltyjä sähkövempaimia. Siinä on riski, että valkoisesta miehestäkin tulee musta ja tukka lähtee päästä. No mulla ei ongelmaa ole tuon tukan suhteen, kun olen "skinhead"
Ihan mielenkiinnolla odotan piirrustuksia millaisia vempaimia porukka saa kasattua pikkurahalla, voin sitte itsekin sellaisen värkätä, tuollaiselle laakerin vaihdolle on kyllä aina tarvetta. Ei ko mietintämyssy päähän ja tulokset tänne foorumille.

Tähän nyt sitten taas tietysti tarvitaan insinööritason tietoa, joka määrittelee laakerin irroituksessa käytettävän newtonin määrän, mulla ei tuo koulutus riitä näihin kaavioihin. Sirolaopiston kaavioistakaan ei paljoa ole lohtua.

Minulla on tuollainen itserakennettu prässi. Ei kylläkään minun itseni, vaan kaverin, joka sittemmin luopui vuokrahallista, ja päästäkseen eroon romuista myi prässin 10€:lla . Hyvin on toiminut, laitan illalla valokuvan.

Mukava nähdä tuo kuva. Pähkäilin tuossa että jos pullotunkista rakentaa, se pitää varmaan rakentaa ylhäältä päin puristavaksi kuten Idefix arvelikin, mutta siten että tunkki on kuitenkin oikein päin, se ei toimine ylös alaisin. Siispä se täytyy tukea ylhäältä ja puristus tapahtuu jalustan kautta.

Tätä olemassa olevaa pullotunkkia tuli käytettyä erään mökin nostamiseen. Alla oli myös puolenkymmentä muuta tunkkia. Kun rakennusta oli saatu nostettua ehkä kymmenen senttiä alkoi se liikkua ja pyörähti suunnilleen puoli metriä toiseen paikkaan. Jännittävää tässä oli se että rakennus oli rinteessä ja aika lähellä oli ettei se kellahtanut läheiseen jokeen. Nyt ei muuta haittaa tullut kuin se, että rakennuksen alla olevan maakellarin luukku ei ole aivan kohdallaan mökin lattiassa olevan luukun kanssa.

Tuosta mustuneesta keskisormestani on se hyöty, että keskarin näyttämiseen tulee uutta vaikuttavuutta, katu-uskottavuus lisääntyy.

Meillä on kanssa duunipaikalla tollanen pullotunkista tehty prässi. Voisin ottaa siitä kuvan ens viikolla kunhan joku päivä pääsen töihin asti.

Mitenkäs tuollainen:
http://www.motonet.fi/fi/tuote/802053/H ... rassi-12tn

tai

http://www.motonet.fi/fi/tuote/802054/H ... rassi-20tn

Kertoisitko j.salo tarkemmin et mistä löytyy kuvaus pyörien aurausmittarista.

Tallainen on aikoinaan rakennettu. Liikkuvia osia on lattarauta ja 36 mm terästanko, sekä pyöropuikkojen kannattama kaksois-H muotoinen pöytä. Runko taitaa olla RHS 80x60x3 mm profiiliputkea. Heikkoja kohtia ovat 12 mm pyöröpuikot, jotka pöydän alla tahtovat taipua mutkalle. täytyy joskus porata reiät 16 mm:ksi ja laittaa 16 mm harjateräksestä kannatinpuikot, jolloin kantavuus yli kaksinkertaistuu. Myös tuo 2 tonnin tunkki on vähän pienenlainen, mutta kaikki laakerit on saatu vaihdettua. Etenkin uutta laakeria asentaessa pyörän napaan prässillä ulkokoolista painaen laakeri säilyy vahingoittumattomana, ja on luultavasti pitkäikäisempi, kuin pajavasaralla hakattu.

Kuva taitaa olla liian iso, mutta olkoon.

Hieno peli ja varmaan toimivakin. Pullotunkki tosiaan toimii noin käytettynä, mutta hinta itse tehtynä taitaa kohota tuonne motonetin tasolle. 20 t tunkki m netissä näyttäs olevan noin 40 € lisäksi tulee tuo rauta kustannus jos ei itsellä nyt satu olemaan tollaisia nurkissa. Jos romunisseltä lähtee hakemaan rauta tavaraa tulee hintaa kyllä melkoisesti, joten taidan tyytyä noihin esim motonetin tai vastaaviin versioihin. Tuo romurauta kun tuppaa nykyään olemaan niin arvokasta jos sitä yrittää ostaa, mutta annas olla kun siitä pyrit eroon ja vähän pyydät hintaa niin johan on maailmanmarkkinahinnat niin alhaalla ettei oikein kannata mitään maksaa, ei vaikka sitä olisi tuhansia kiloja.

tuo motonetin 130 € versio taitais just riittää pyöränlaakeri hommaan, mutta mikähän on laatu ? kestääkö enempää kuin yhden puristuksen.

Onko tuossa rakentamassasi vehkeessä putkea tuo pyöreä tanko vai umpirautaa ?

En tiedä miten tämä linkitetään mutta otsikko on: BX:n aurauskulmat. Mistä mitataan? löytyy tekniikkaossiosta.

Kiitoksia kuvista, toimivia koneita varmasti ovat, enkä ainakaan minä keksi periaatteeseen parannusta. Sopivilla painimilla irtoaa varmasti myös rengas vanteelta.

"Työmäntä" on umpirautaa, myyntinimikkeellä "vedetty akseli", tai sinnepäin. Kaikenlaisia "satuloita" ja tuurnia joutuu rakentelemaan avuksi, mm. Mazda 626:n etujarrulevyn vaihtoon joutui kotikonstein 7 kappaleesta hitsaamaan pesän, johon sai pyöränsatulan tuettua vaakasuoraksi.

Kiitos j.salo! Tuosta renkaan irrotustyökalusta sen verran et aikoinaan olin David Brown:in maahantuojalla töissä ja traktorin renkaan reuna lyötiin alas joko kahdella pajavasaralla ja sitten yksi työkaveri teki piikkausterästä pään takomalla litteäksi ja hiukan taivuttamalla jotta tunkeutuisi vanteen ja renkaan väliin ja nuijana oli 2 metriä pitkä paksu vesijohtoputki jolla lyötiin piikkausterän toppariin ja täräykset olivat niin rajuja et sai olla melkoinen rengas jos ei suosiolla irronnut.

Pätevän tuntuinen konsti. Putki toimi siis eräänlaisena iskumeisselinä. Oikeastaan tätä voisi jalostaa hitsaamalla pitkään rengasrautaan kauluksen stoppariksi ja silloin rengasrautaa voisi käyttää myös renkaan reunuksen irroittamiseen vanteelta.

tuo motonetin 130 € versio taitais just riittää pyöränlaakeri hommaan, mutta mikähän on laatu ? kestääkö enempää kuin yhden puristuksen.
Erittäin hyvin kok.on

Kiitos j.salo! Tuosta renkaan irrotustyökalusta
Noi oli vakio kamaa 70luvun autopajoissa kuntoilijan työkalu.

Mulla on ollu motonetin 130e laite, hyvin on kestäny omien ja kavereitten laakereitten vaihdot, on niitä jo useampi kymmenen vaihdettu, ja toistaiseksi kaikki on irronnut.

Ja jos vetää pari kierrosta migillä ulkokoolin sisäpuolelle niin ei tarvitse puristinta muuta kuin asennukseen

Mulla on myös Moponetin prässi, simppelin toimiva. Siihen hintaan ei paljoo kandee rakennella itse. Ja sitä Mofanetin raamia voi tunata vahvikkeilla ja vaihtamalla vaikka 30 t pullon tilalle

12 mm tapit kestävät, jos kuormitus on leikkausta. Koska profiiliputken kulmassa on pyöristys, kuormituksesta tulee taivutusta, jolloin kesto on paljon pienempi.

Luulisin, että aika pitkälle pääsisi myös vaihtamalla ne tapit johonkin kunnon (samanpaksuiseen) teräkseen. Tuskin noissa kiinanhalpiksissa mitään välttävänlaatuisiakaan teräksiä on käytetty?

Arvaan XM-Hannun prässin olevan jotain muuta kuin kiinalaista valmistetta, ehkä jopa kotimainen.

Oho, my bad. Sotkin mielessäni noita prässejä näköjään.

Mitähän tavaraa ne nykyiset tapit sitten mahtaa olla?

Tahtoo vaan kimmomoduli olla teräksellä ja teräksellä kovin lähelle sama. Lujuuksissa on toki eroja mutta nykyiselläkään materiaalilla ei lujuuden kanssa ole ongelmaa koska ei ole rikki mennyt.

On niissä eroja. 8.8-teräs antaa periksi, joustanee enemmän, kuin esim. 10.9- 12.9. (10K?). Prässissä joustamattomampi lienee parempi.

Kimmomoduuli ja lujuus ovat aivan eri asioita.

Aivan, joten kaikki teräkset taipuvat kuormitettaessa. Eikö noiden teräslaatujen ero ole siinä, millaisesta taivutusvoimasta vielä palautuu? Siis taipuminen sinänsä ei vielä sano mitään?

Eipä enää paljon muista materiaaliopin tunneista, tuon asian kohdalla vissiin torkuin tavallista sikeämmin..