Todellisia ikoneita on varsin vähän, ja kyllä, DS:lle voidaan moinen arvo antaa. Olihan se uuden luoja ja ilman kompromisseja tehty. Siitä huolimatta se ei ole ikinä sytyttänyt minua kuten CX. En tiedä mistä on kyse, DS:ssä on tarkeitä asioita kuten "riittävä" akseliväli ja sisäpuoliset jarrulevyt joita arvostan yli kaiken. Mutta siitä huolimatta omasta mielestäni CX on vaan kaunein kaikista. Liekö kyse jostain kultaiseen leikkaukseen liittyvästä asiasta vai mistä, mutta kauneus tulee erityisesti esille sinänsä rumalla ja halvan näköisellä takaspoilerilla varustetuissa malleissa? Ehkä se pidentää juuri sopivasti silmän näkemää virtaviivaista pitkuliaista vaikutelmaa sillä prestiget on hyvän näköisiä myös ilman spoileria.
Onhan cx:ssä paljon yksityiskohtia jotka olisi voitu tehdä paremmin ja laadukkaammin. Aiempiin lisätäkseni mieleen tulevat järkyttävän leveät räystäskourut A-pilareissa jotka nostavat vastuskerrointna hyvinkin lähes 10%. Esim. Gs:ssä nuo on osattu tehdä huomattavan asiallisiksi. Toinen on alustan epätasaisuus verattuna edeltäjiin. Silti tyypiksi on valittu rohkeasti Cx vaikka tuollaisia ilmiselviä vastusta nostavia yksityiskohtia on tehty tahallaan huonosti!
Itse uskon salaliittoon pösön osalta, jonka mukaantullessa cx:n viimeistelyvaiheessa asioita alettiin tehdä huonommin. Yksi ilmentymä tästä on nuo jousipallojen reikien pyöristysten katoaminen...

Ainoa konkreettinen este on, ettei se mahdu ortodoksisen kirkon ovista. Kävin
mittaamassa.
Löytyykö Venäjältä vielä edullisia ikonimaalareita, DSuperini kaipaa uutta maalia?

Varhaisimpia muistoja omasta lapsuudesta autojen suhteen ovat olleet naapurissa usein vieraillut rätti-Sitikka ja kaupan parkkipaikalla uskomattomana matalalla istunut hassun näköinen (josta tuli mieleen sammakko) auto. Oman perheen Opelit, kupla ja nuo edellä mainitut ovat parhaiten mieleen jääneitä autoja 70-luvun alusta.

Ja kummallisesti muotoiltuna erikoisuutena Citroën mielessäni pitkään olikin. Jotain outoa vetovoimaa niissä oli, mutta nuorempana muut merkit kuitenkin kiinnostivat enemmän. Ensimmäisen oman Citroënin ostin 2005. Vähän vahingossa jäi käteen tavallinen Xsara. Siitä alkoi kuitenkin kiinnostus merkkiin. Ja varsinkin DS:n merkitys muotoilun ja teknisten ratkaisuiden vuoksi on tullut tärkeäksi.

CX:n muistan myös noilta ajoilta. Se oli iso ja vähän omituinen, mutta ei oikein sitten iskostunut mieleen sen kummemmin. Enkä ole erityisen innostunut siitä vieläkään. Mutta muistan erästä virheettömän näköistä viime kesänä ihalleeni Huittisten Härkäpakarin pihassa. Ruosteeton, puhdas vitivalkoinen, josta nousi varttuneempi hyvin pukeutunut pariskunta. Jäi kyllä mieleen oikein positiivisesti. Mutta C6 siinäpä sitten onkin sellainen automuotoilun kunkku, että huh. Sellaisen haluaisin. Kaunis auto ja tulevaisuuden klassikko.

Kyllä mahtuu, kallistuskulman pitää olla oikea ja vauhdin sopiva. Tsasounaan ei välttämättä mahdu edes sisälle. tarkoititko sitä?

Ei välttämättä, eikä ehkä tarvitsekaan. Itsekin olen Karjalan myöhäisevakoita, kaikissa maalauksissa toistuu katkeruus menetetystä kotiseudusta.

Olisi ihan kiva nähdä joku maalaamasi auto...

kyllä tulee kunhan aikaa on kulunut riittävästi. tuo ckutvonen olis muuten passelin näkönen mutta perse kuuluu samaan sarjaan kuin D break mallit .

Liittyy kai siihen, ettei yleisestikään 80-luvun autoja vielä ajatella klassikoiksi, vaikka niiden valmistumisesta on yhtä paljon aikaa kuin 50-luvun autoista 80-luvulla. Eipä jenkkiautopuolellakaan pahemmin arvosteta 70-luvun alkupuolen jälkeen tehtyjä autoja, jos nyt jätetään Corvettet ja muutamat muut urheilumallit pois laskuista. 70-80 -lukujen farkut ja sedanit ovat useimmiten joko kulahtaneita käyttöautoja tai mattamustaksi telalla maalattuja linttoja, tai sitten elimenluovuttajia rodeille ja muille paljon vanhemmille autoille.

En tiedä mistä johtuu. Ainakin 80-luvulla muotoilu oli kaikissa merkeissä vaatimatonta sodanjälkeisiin aikoihin tai jopa nykyaikaan nähden. Kromi oli out, muovi jota ei oikein osattu edes maalata korin väriseksi, taas oli in.

CX oli liian luotettava. Ajoin työmatkaa 98 km päivässä seitsemän vuoden ajan. Muilla sitikoilla kuusi vuotta samaan paikkaan. Yhtään rokulipäivää ei tullut auto takia , kuskin kunto petti pari kertaa. Naurattaa vieläkin , kun porukka työpaikalla vaati , että minulle on hommattava varamies ; ei se joka päivä töihin pääse Naantalista Taivassaloon asti SITIKALLA

"Onneksi Citroën ei sentään sortunut suunnittelemaan CX:äänsä sen mukaan mistä Cikatin "keskivertokansa" tykkäisi!"

Sitä parempaa porukkaa (me) on vain promille Suomessa. CX kyllä on ja pysyy pihassani mutta vain ajo-ominaisuuksien takia, ja tarkemmin sanottuna farmari. Sedan ei ole koskaan ollut niin kätevä matka-ajossa kuin Cx farkku. Kyllä odotan jo ensitalvea että voi vaihtaa Käkkylän kyydin BAT-mobileen.

Kysymyksen vastauksessani vedinkin rajan siihen että ihan aidosti enemmän kuin suurin osa kansaa pitää CX:ää ulkoisesti rumana. Mitään eivät tekniikasta tosin tiedä mutta monessa teknisessä ratkaisussa CX on huikea, mm ilmanvastus ja jarrut.
Voipa siis olla että CX olis myynyt paremmin (tuplaten) jos siinä olis ollut rautajouset

CX on yksi tyylikkäimmistä ja kiinnostavimmista autoista ever made... Ja ikonisoitumisesta... who cares?

CX oli liian luotettava. Ajoin työmatkaa 98 km päivässä seitsemän vuoden ajan. Muilla sitikoilla kuusi vuotta samaan paikkaan. Yhtään rokulipäivää ei tullut auto takia , kuskin kunto petti pari kertaa. Naurattaa vieläkin , kun porukka työpaikalla vaati , että minulle on hommattava varamies ; ei se joka päivä töihin pääse Naantalista Taivassaloon asti SITIKALLA

Ehottoman luotettava
Kaksi TRD:tä leikannut kiinni vauhdissa. Ekasta (213 000 tukm ajettu) meni kammen laakeri ja toisesta loppui öljy kertaheitolla vaikka vasta olin monitoroinut pienen öljynkulutuksen. Turbo vetäs ölpät kartaheitolla ja kone leipoi.

Tosiaan sille tosiasialle ei voi mitään että ymmärtämätön, tavallinen kansa joka EI harrasta/aja Citikkaa on lähes järjestään pitänyt CX:ää kaamean näköisenä. Moni harrastaja on niin laput silmillä siitä asiasta että mitä suurinosa ihmisistä ajattelee CX:n ulkonäöstä tai luotettavuudesta.

Löytyy nyt taas , mutta vain punaista väriä on saatavilla

CX:n sisustasta vielä erikseen kritiikkiä. Se kyllä saattaa kuvissa näyttää ihan kivalta, mutta jostain syystä se haptisesti tuntuu epämiellyttävältä, osin "irtonaiselta". Varsinkin ne ovipahvit ovat ikuinen ongelma serie ykkösissä. CX:n sisustan jälkeen kun hiplaa ja roplaa vaikka nyt juuri samanikäisen XJ-jagen sisustaan, ero on selvä. Jotenkin se jagge vaan tuntuu kivemmalta, laadukkaammalta, jalopuuta ja tärkättyä sukoliittia.

Turvallisuusmielessä CX:n sisusta saattoi 1974 ollakin maailman huippua, ei enää 80-luvulla. Ja toisekseen, ei varsinkaan harrasteautolla ole minulla tarkoitus ajaa kolaria suurella nopeudella. Vaikka CX onkin minut aikanaan kaksi kertaa pelastanut kuolemalta.

Alkaa tuntua että Cikatti ja ds-jekkeri ovat ostolaidalla ja koittavat puhua kursseja alas. Serie 1 kamelinkarvasisusta voi olla nelikymppisenä hiukan nihkeä. Ainakin jos auto on seissyt ulkona. Tähän pätee hiukan se odotusarvo joka johtaa premium merkin parempaan arvostukseen ja huoltoon läpi koko elinkaaren. Tallissa oleillut jagge ei ole tuossa kohtaa vielä kerännyt riittävästi kosteutta.

Serie2 sisusta ja etenkin turbo/gti tekstiiliversio taas vaikuttaa edelleen aivan loistavalta niin tuntuman kuin käyttömukavuutensa osalta. Lisäksi kokonaisuuden muotoilu on aivan omaa luokkaansa. Kolmekymmentä vuotta sitten suunnitellun sisustan voisi edelleen istuttaa uuteen autoon. Materiaalit eivät 2-sarjassa ole juurikaan vuosien saatossa normaalikäytssä kuluneet vaan kolmekymppinen jakkara tuntuu edelleen uudelta.

Vakuudeksi laitoin linkin kuvaan ja pyydän patonkilaisia tilaisuuden tullen koeistumaan mallin jotta asian pääsee itse kokemaan.

http://worldcarslist.com/photo/citroen- ... fault.html

Olen kyllä maasturistin kanssa samaa mieltä CX 25 GTi Turbo2:n verhoilun laadusta ja siitä, miten hyvin istuimet ovat säilyttäneet muotonsa / ovat edelleen hyvät käyttää.

Innostuin tuosta omasta senverran, että vietin pari iltaa ottaen kuvia sen sisustuksesta

kuvat löytyy Galleriasta: http://www.citikka.info/gallery/Kayttajat/cxtb2/CX-GTI?page=1

Tuo oma yksilö on selkeästi ollut perheenpään omassa käytössä ollut, siinä ei ole penskat päässy "riehumaan" takapenkki varsinkin tuntuu edelleen käyttämättömältä Perheen lomamatkat on tehty jollain muulla kulkuneuvolla, mikä ei sinänsä ole yllästys, kun muistaa, miten arvokkaita autoja nämä varsinkin Suomessa aikoinaan olivat uutena...

Aikoinaan CX:ään ekoja kertoja istuessani siinä tuli aivan oma hieno tunnelma, joka kestää edelleen, ja sitä en ole kokenut muissa kulkineissa, hyvin lähelle sitä pääsi jaguar XJ 40 aikoinaan, kun se esiteltiin ja pääsin semmoista uutta kokeilemaan.

Ja yksi asia on CX:ssä itselle noussu esiin aina uudelleen: miten hienosti sen kuljettajan paikka on suunniteltu, vaikka ratisssa ei ole säätöjä, ja penkissäkin aika rajalliset (toki kuskinpenkki säätyy ylös/alas ja istuinosa kallistuu, normi säätöjen lisäksi) kaikki nippelit on kohdillaan, käden ulottuvilla, voisi sanoa jopa loogisesti

Minulle CX on jonkinlainen "ikoni" ja siihen vertaan muita...

Serie2 sisustasta penkkien verhoilumateriaalit tuntuu laadukkailta mutta kaikki muoviosat on kuin jostain halppis autosta mikä osaltaan varmaan laskee auton haluttavuutta/kiinnostavuutta. Jos ei sisustan muotoilu ja hallintalaitteiden sijainti olisi Citroën-tyylillä toteutettu niin tunnelma olis varmasti verrattavissa perus 80-luvun tojotaan tms.

Höpönpöpön puppua. 2 sarja ei jätä halpaa vaikutelmaa edes kolmekymppisenä. Ovipahvit ja koetaulun palikat ovat kunnolla ruuvattu, eivätkä rämise, muovit saa ehjänä irti ja takaisin ja verhoilu on kauttaaltaan tikattua paksua kangasta ja pehmustettua vinyyliä tai harjattua alumiinia. Siitä ei saa tekemälläkään halvan näköistä. Jos joku lista repsottaa niin se on toistaitoisen asentajan jäljiltä, tehtaan tekeleet kestävät kyllä kasassa auton iän.

Oletko muuten huristellut koskaan vaikkapa Toyota Camryllä tai DXllä. Niissä oli jo uutena melko ttoisenlainen tunnelma.


Ref. Camry -88

http://www.cargurus.com/Cars/1988-Toyot ... d:36042750

CXTb2:lta tiedustelen, että mikähän se siellä männän päällä on kilkutellut? Ja sumuvalojen paikalla on tuikut, joita en ole ennen nähnyt. Ovatko ns. päivävalot?

Oma T2 näyttää sisäpuolelta muuten ihan samanlaiselta.

T: hexa

ilmeisesti rempan yhteydessä (öljynpaineen anturin vaihto) imusarjan sisältä lähti liikkeelle sinne jonkun unohtama m6 prikka, joka sitten kilkutteli männänpäällä, ennenkuin poistui "jonnekkin" sai nopeasti aikaan melkoista tuhoa

ne tuikut sumarien paikalla on sumarit ns. linssi-sumarit, taisi olla honkong-nimisessä kaupassa 10e/sarja, ja keltaista valoa antava "suodatin" vielä, en voinu olla ottamatta toimivat hyvin huomiovaloina...

Moniko autoista paljon tietävä tietää, että moniin tuon ikäluokan Camryihin on vaihdettu uudet männänrenkaat suuren öljynkulutuksen takia?
Useimmiten vaihto lienee suoritettu asiakkaan tietämättä muun huollon yhteydessä.
Jos joissain muissakin autotehtaissa olisi suhtauduttu tehtyihin virheisiin samalla tavalla, syyttämättä kaikista vioista asiakasta, voisi laatuvaikutelma olla kovin erilainen.

No XM V6 vehkeissä vaihdettiin koko lohko vuosina -89 ja -90 ja totta kai, asiakkaan tietämättä. Mitäs sille kertomaan että männän helmat olivat liian lyhyet ja vähän klapattivat...
Jos nyt ihan totta puhutaan niin mitä se asiakas siitä aidosti välittää jos puolen moottoria vaihtuu uuteen. Mulle olis täysin ja sama koska sitä kutsutaan hyväksi palveluksi. Kyllä valmistaja voi peitellä laatuongelmia jos se osaa palvella asiakasta reilusti oikein.

"Alkaa tuntua että Cikatti ja ds-jekkeri ovat ostolaidalla ja koittavat puhua kursseja alas."
Meni kukot väärään kurkkuun, buahhaah...

Mutta, serie II penkkiverhoilu, on se mahtava, täysin uudenveroinen 300 000 km jälkeen ja kestää vaikka konekivääritulitusta 300 m päästä