Horst Schimanski taisi olla ainoa järkevä saksalaisdekkari, joka ajoi Citroënilla.

...ihan hyvä, mää myös menin sinne laitokselle '59 2CV:n kyydissä...

No voi vitsi... mun tytöt on tullu synnytyslaitokselta kotiin tipparellun kyydissä, mites mahtaa vaikuttaa DNAhan... no ranskishan sekin

Siksi, koska;
- takapaksiin menee vaunut pitkittäin, kasa kasseja ja silti jää vielä koiralle tilaa
- todella hyvä ajettavuus
- hiljainen
- hyvä varustelu (vakkari, automaatti ilmast.)
- hinta; vastaavaan tojotaan verrattuna useamman tonnin halvempi ja kilometrejä kolmasosa
- automyyjä hyvitti näkemättä Mondeosta niin paljon, etten olisi mistään muualta saanut
- isä ajaa Mazdalla, veli Nissanilla ja Appiukko Toyotalla--> jonkun pitää erottua joukosta noiden japsikinnereiden seasta
- kuulee kivoja kommentteja
- tykkäsin kovasti aiemmin olleesta 405:sta. Nyt tuntuu, että ranskikset on mun juttu

Laitokselta tulin muuten pyöreälamppuisen Lada 1200L:n kyydissä. DNA ei ole vielä muuttunut...

Tuntuu teillä olevan noi automerkit ja mallit olleet jo aika nuorena hallussa.

Eka sitikka (BX Break) tuli hankittua jostain kumman päähänpistosta, en osaa itsellenikään selittää. Xantia sitten uutena, kun muihin ei vaihdossa tuosta mitään olisi saanut. BX oli ihan skeida. Mm. aina jostain hydeputki rikki ja paljon muuta "hauskaa". Xantia taasen hyvinkin luotettava.

...koska:
- huomattavasti halvempi kuin samanikäiset Mersut
- vie vähemmän tilaa kerrostalon pihaan varatulla asuntokohtaisella parkkipaikalla kuin 60's jenkkiauto
- taiteilijaperheen tulot...
- kokemushan se on tämäkin

ja

Lääkärin määräyksestä

Itse voin samaistua ylläoleviin kommentteihin. Siitä se ajatus sitten lähti..

Koska tää citikkajengi on vain niin mukavaa

Ajoin eka kerran Xantialla n. 6-7 v sitten. Tie oli hyvin huono mökkitie. Päätin heti, että seuraava autoni on hyde-Sitikka.

Niin, ja kuten avatarista näkyy, lapsuudellakin ehkä osansa ...

Kaikki on parempia kulkineita oikuttelevan Fiat127:n jälkeen, joska kaikki lähti liikkeelle.

Etsiskeltiin vanhempieni kanssa sopivaa kulkinetta edellä mainitun rotiskon tilalle, eikä Lappeenrannan seudulla silloin ollut muita sopivan hintaluokan autoja kun yski punainen ZX. Tuolloin myös porukoilla oli ZX, farmari tosin, ja tykkäsivät ajaa sillä.

Sitten kuvioihin tuli mukaan avomieheni, jolla oli BX, eikä paluuta muihin autoihin sen koommin ole ollut tiedossa. Nyt on menossa jo kolmas sitikka. Toinen Xantia piti vaihtaa farmariin, enkä paljoa ajatuksia haaskannut muitten merkkien suuntaan. Xantialla pääsee minne tarvii ja siinä on mukavuutta vaikka muille jakaa. Kyytiin mahtuu koira ja kaverit kamppeineen. Ei vaan ole olemassa minun tarpeisiini sopivampaa kulkinetta kun sitikka.

Lyhyesti: The Vipu ja mukavuus!

Ja turhankin pitkästi: Osittain sukuvika; ensimmäinen persoonallinen kulkine meidän
perheessä oli todella mukavasti kulkeva GS. Ja myöhemmin isillä oli BX
16 TRS silloin, kun tajusin, että siivekkäät otukset on hemmetin
siistejä eli harrastamisen arvoisia ja tajusin, että maavaran
korotusmahis on hyvä ominaisuus kun halutaan päästä hankaliin
paikkoihin (missä tiput välillä ovat) autolla. Osittain siksi, etten
juuri välitä muiden mielipiteistä ja olen kai aika "vastarannan
kiiski".
((Se keskiluokkainen unelma nätistä vaimosta, 2,2:sta lapsesta,
omakotitalosta, farmarivolvosta, labradorinnoutajasta, 4,7 cm
nurmikosta ja säännöllisestä työstä sopis mullekin sillä ehdolla, että
se Volvo vaihdetaan muutamaan mehujousifarkkuun, timmisti hoidettu
nurtsi rehottavaan pihaan mielellään maalla ja että työ on kaikkea
muuta kuin seiskasta puolneljään viitenä päivänä viikossa. Musta
labbis on itsestäänselvyys, koska se maailman paras hauveli mikä
meillä oli, oli suunnilleen sellainen. LOL.))
Ja kaikki muut autot on perhanan omituisia verrattuna beksiin, mikä on mulle auton standardi. Ja on
se niin hanurista, että jos normiautoa pitää korjata jotenkin (tai vain
vaihtaa nullit), niin joku hemmetin rautakoukero pakottaa nostettavaa
pyörää pysymään maassa. Ja en ole tottunut käyttämään jousipuristinta.
Ja vain Citikkaan (jos helmat kestää tai älyää laittaa sen pölkyn
apurungon tai takapyöränripustukset yhdistävän putken pään alle,) voi
vaihtaa tohvelit yksin ilman tunkkia. Ja jos pakoputki hajoaa
mettätiellä, on hienoa, että toisen takapyörän kiven päälle ajamalla
ja korin ihan ylös nostamalla saa aika ruhtinaallisen tilan auton alle
könyämiseen (on nimittäin kokemusta n. viime vuosituhannen lopulta
parillakin farkkubeksillä) kun toinen takapyörä nousee parikymmentä
senttiä ilmaan.
Ja jos kaipaa välillä maavaraa autoon, niin miks sen pitäis purjehtia
ylhäällä koko ajan? Esim. normibeksi menee aika pitkälle perässä
sinne, minne joku lyhyt maasturikin mutta paremmilla teillä varmaan
todella tuntuvasti mukavammin.
Nyt kun on hommannut retkiautoksi 4WD- farkun, niin on tullut
huomattua, että se tekniikka tekee siitä hieman matalamman kuin
etuvetoisesta. Ja vaikka se on perhanan hyvä ajaa, niin sen aion
vaihtaa oikeaan maasturiin tän vuoden aikana. Olen todennut, että
Sitikka jota on ikinä valmistettu noin tuhat kappaletta ja joita
maassa 3-5 ja johon ei saa joitain voimansiirron varaosia juuri
mistään, ei ole kovin rationaalinen kulkine mun käyttöön. Ennen
pitkään saan sen mun välillä turhan rankalla käytöllä liian pahasti ja
kalliisti rikki, joten tuollainen katoava luonnonvara ansaitsee päästä
parempaan kotiin.
Sitten jos mun virallisena retkiautona on vaikka n.-89 pitkä Pajero,
voin silti ajella toivon mukaan vähemmän rankkoja metsäretkiä -93 BX
19 TZI Breakilla, jahka saan sen mm. koneen osalta kuntoon.
Niin ja rönsyjen jälkeen voisi sanoa lyhyesti vielä yhden syyn:
varmaan kaikilla muilla autoilla nykymuodin mukaiset hidastekorokeet
aiheuttavat enemmän jarrupalojen kulumista.
Tulipas tarinaa.

Itse olen Citroenien suhteen vielä aika tuore tapaus. Lapseni isä ajoi aikoinaan tapaamisemme aikoihin valkoisella BX:llä ja vaihtoi sen sitten vähän myöhemmin vanhaan "isoon kissaan". Ne olivat ensimmäiset kokemukseni Sitikoista ja ranskalaisista autoista ylipäänsä.
Ensimmäinen oma oli tämä ykköskoppainen vm. -93 Xantia, jolla on tullut ajettua n. 26 000km/vuosi. Kun koeajoin sen, syyläri vuosi, jousipallot olivat aivan loppu ja koiranluut kolisivat, mutta silti siinä oli sitä jotain. Nyt, muutama vuosi ja aika monta remonttia myöhemmin, on aivan kuin eri auto.
En voisi kuvitellakaan ajavani muulla kuin Xantialla...no ehkä XM:llä korkeintaan.
Lisäksi työssäni olen huomannut mehujousien edut...ei kolise öljypohja kiviin!

Minä taisin imeä tartunnan jo äidinmaidossa. Vanhemmilla on ollut paljon sitikoita: GS, GSA, Dyane, DS (joka oli ensimmäinen auto jota joskus pääsin ohjaamaan, ikää taisi olla neljä tai viisi vuotta...), CX, BX, AX, Visa... mitäs sitä muuta tarvitaan. Nykyään ajavat Xantialla ja Xsaralla.

Oma autohistoriani alkoi Visalla, vuoden -83 GT remontoidulla moottorilla oli aivan mainio vehje. Varmaan kauniskäyntisin GT mitä olen tähän mennessä kuullut... ja ne penkit! Harmittaa vieläkin kun se tuhoutui kolarissa. Moottori jatkoi elämäänsä erään 205:n nokalla. Sen jälkeen meni pitkään ilman autoa, kunnes ostin BX 16 GTi:n työajoa varten. Vuosi rankkaa ajoa ja "Julmamobiili" vaihtui nykyiseen diesel-Xsaraan. Ja kyllä se vähän niin on, että vaikea sitä olisi ajatella itseään ostamassa jotain muuta kuin sitikkaa vaikka ajoittain tuleekin vilkuiltua muiden merkkien tehokkaampien moottorien perään...

Dekkareista puheen ollen, Jane Tennison (Epäilyksen polttopiste) ajoi yhdessä jaksossa neliveto-bexillä, ja parkkeerasi sen kotipihassaan AX:n viereen.

appiukon suosituksesta tuli hommattua xanttu 95´ sedanina ja myytiin se tossa kuukausi taaksepäin ku sai nii hyvät rahat siitä ;D ja mitäpä muuta ostaisin tilalle kuin satatonnia vähemmän ajetun facelift farkun <3

Näin luin ja ymmärsin: Oli siis muitakin järkeviä, eri merkkisillä ajavia, tai ainoa järkevä, kun ajoi.....

Olen pihi. Sitikassa on paljon autoa pikkurahalla. (ZX Break Monaco) Jos haluaisin vain luotettavaa peruskulkinetta ilman mitään persoonallisuutta, ostaisin isolla rahalla Toyota Corollan tai Avensiksen.

Vaimo puolestaan halusi auton joka on kivan värinen, hyvännäköinen ja että sillä pääsee Hangon tiellä rekoista ohi. -> Xantia.
V6 Activaakin kävimme emännälle katsomassa...

Ei riemulla rajaa, kun ranskiksella ajaa.

Ensiauto Renault R19 1,4e vuosimallia -90. Renun jäädessä osa-aikaeläkkeelle kansivikaisena rupesin etsiskelemään uutta käytettyä autoa. Olihan noita saksanmaan ihmeitä pakko käydä kattomassa lähialueella, vaan kun Xantian myynti-ilmoituksen näin, jäi se seuraavana päivänä käteen. Ei mitenkään kallis, kohtalaisen vähä kilometrejä alla, myyntihetkellä ei ollenkaan vikoja (olivat jopa vaivautuneet korjaamaan muutaman anturivian), reilusti tilaa ja se oheisvarustelu. Muun merkkiset autot samalla varustelulla olisivat maksaneet vähintään kaksi kertaa enemmän kilometrien ollessa myös kaksinkertaiset.

Voisin kai vähän taustojakin selitellä, ei sitä BX:ää aikoinaan ihan summa mutikassa tullut valittua, vaikka muitakin vaihtoehtoja tuli katsottua.

Ensimmäinen auto oli Renault 9 TL, halpa, ruma, taloudellinen ja yksinkertainen peli, mutta kuitenkin ranskalainen ja omalla tavallan kiva auto, mutta isän käyttispösön mentyä meikäläisen jäljiltä lunastuskuntoon löytyi pätevä syy hankkia myös moottoriteillä viihtyvä korvaaja, ja BX:stä ensimmäiseen XM:ään siirryttyä homma oli sinetöity, mistä sitä meikäläisen budjetilla muka XM:ää parempaa autoa löytäisi?

Niin, ja ehkä se ennen syntymää koettu kolari Peugeot 404:sessa jätti jonkinlaisen ranskistrauman, tiedä häntä. Tai sitten joku toinen lapsuuden kulkupeleistä, joista suuri enemmistö oli, totta kai, pösöjä, malleina ainakin 404, 504, 604, 305 ja 505.

Valitsin mukavimman.

Korsossa on seissyt yks voijageri yli vuoden. Haluatko renron johonkin privaattiviestimeen? Voin käydä kattomassa huomenna. Vois lähtee varmaan edukkaasti tai ilmaseksi. Tosin siitä on tietty loota menny Tosi kokemuksesta tiedän, etteivät Voyagerin ja Caravanin osat ole läheskään aina yhteensopivia. Mm. itse aikanaan jouduin tilaamaan Kanadasta vetarin Caravaniin. Ryslerin ei käynyt. Jotain millinkymmenyksiä eroa.

Kiitos Tane jo etukäteen, tsekataanpa sekin vaihtoehto.
salminenpistejukkaätkolumbuspistefi

SP:ssa rekkari.