Jep. Tuo tontin omistus unohtuu herkästi. Jos verrataan myyntihintoja, ei tontin vuokra näy juurikaan hinnassa. Vanhassa asunnossa se voi lyödä todella ikävästi silmille. Tuossa aiemmassa esimerkissäni maksettiin kerrostalokaksiosta vastikkeessa kymmpejä kuussa tontin vuokraa ja vuokrasopimuksen päättyessä tuli 100 000 eur kertamaksua kerrostalokaksiota kohden kun maan joutui ostamaan omaksi. Sama juttu kohtaa tietysti okt asujia. Useammassa kunnassa tuottovaatimuksena vuokrakauden aluksi on 5-7% tontin arvosta ja pk seudulla se tarkoittaa n. 500 eur/kk kaupungin omistaman okt tontin osalta. Tavallisesti tonttien vuokrasopimukset vaihtuvat 30-50 vuoden välein, joten on hyvät mahdollisuudet että torppa on vielä kunnollinen kauden lopuksi. Tyypillinen ehto tontinvuokrasopimuksissa on että vuokralainen palauttaa tontin alkuperäisessä kunnossaan vuokraajalle ellei muuta sovita. Tämä tarkoittaa sitä että jyrätään torppa nurin ja tasataan kuoppa vuokrakauden lopuksi jos ei uuteen soppariin päästä. Uuden sopparin hintataso siis korjataan kuntapuolella tuohon 5-7% vuosituottoon, joka on aika korkea verrattuna vallitsevaan korkotasoon. Yksityisten tonttien tuottovaatimus lienee tätäkin korkeampi. Tässä kohtaa voidaan todeta että sopimusta tehdään monopoliasemassa.

Oma lukunsa on putki- ja ikkunaremontit, joita tehdään ahkerimmin pk seudulla. Jostain syystä putket ovat noin neljä kertaa maakuntia kalliimpia. Kuntelin kaffepöytäkeskusteluna kun viereisen pulpetin tädit rupattelivat 1000eur/m2 putkirempasta 80 m2 kämppään. 150 km pk seudulta ei maksa edes koko kämppä tuota hintaa vaikka ne putket olisi juuri tehty. Tietenkään tähän ei ole vaihtoehtona muuttaa kasvukeskusten ulkopuolelle, koska siellä ei ole kaikille töitä. Niille joille on, olkoot onnellisia. Tämä yhtiömuotoisten asumusten remonttien arvaamattomuus ja hintataso ovat sellaisia että okt asuminen alkaa kannattaa, jos pystyy tekemään huollon ja ylläpidon suunnittelun sekä perusduunit itse.

Meidän taloyhtiössä on vuokratontilla ja viime vuonna Turun kaupunki päätti että meillä on joku neliömäärä täyttynyt rakennusoikeudessa (kämpät siis vanhoja rintsikoita joihin on jälkeenpäin remontoitu kellari- ja ullakkotiloja asumiskelpoisiksi). Tonttivuokra nousi tästä syystä parista kympistä kolmeenkymmeneen tuhanteen egeen vuodessa. Onneks tässä on monta jakajaa tuolle potille niin vastike ei ihan älyttömästi noussut.

Kannattaa kääntyä taloyhtiön isännöitsiän puoleen jolta saat faktaa. He auttavat mielellään myös potentiaalista asunnon ostajaa.

Tässä viestiketjussa ei ole vielä kovin montaa hyvää esimerkkiä tullut omakotitaloasumisen hinnasta kuukausitasolla. Kaikilla tuntuu olevan liki ilmaisia tontteja, taloja, polttopuita. Olisi hyvä saada esimerkkejä siitä että mitä kuukausitasolla ok-talossa asuminen maksaa (jätetään pois lainakulut) - ihan siis puhtaita kuluja lämmityksestä, vedestä, sähköstä, vakuutuksista, jätehuollosta yms.

Normaalisti vastike kattaa kiinteistön ulkokuorien, putkiston ja sähkölaitteiden juoksevat kulut ja pienet korjaukset. Suunnitelman mukaisiinremontteihin voidaan kerätä rahastoitavaa vastiketta ja yhtön lainoihin rahoitusvastiketta.

Kiinteistöliitto on laatinus suositukset, joita yleensä noudatetaan vastuujaossa. Viimekädessä (as) yhtiölaki määrittelee vastuujaon.

vastuunjaon pitäisi olla erikseen kirjattuna yhtiöjärjestykseen, jos se poikkeaa normaalista. (muuten ei välttämättä ole sitova) Kannattaa muistaa että näiden kuponkien vaatiminen on helpompaa etukäteen. Jos mennään herrasmiessopimuksilla, niin ne lakkaavat olemasta kun ensimmäinen kunnon remontti tai riita kohtaa taloyhtiön.


http://www.isannoitsijareijotaipale.com ... unjako.pdf


Suositeltavaa ennakkolukemista ovat myös Matti Kasson asuno- ja kiinteistökauppaa käsittelevät teokset.

Ainakin meilläpäin kaupunki ei myy omakotitontteja heti vaan vasta 3 vuotta rakentamisen jälkeen, jos haluaa ostaa, ja aika harva ostaa vaikka pidemmän päälle se kannattaa, ja myyntihinnat on julmasti alle pääkaupunkiseudun hintojen

Mut noihin etelänaapurin kämppiin, rahamiesten asunnot nyt on tietysti erikseen mut muuten en vanhoihin sekaantuisi, kyllä niin ihmeellisiä kyhäelmiä on tullut nähtyä, ja kerrostalossa kun tosiaan omistat sen asunnon ja muu on yhteistä, niitä sitten kimpassa hoidetaan jos hoidetaan...

Sikäläisellä palkkatasolla ei uuden rakennuttaminen pitäisi tulla tolkuttoman kalliiksi, toisin kun täällä jossa hyvävelijärjestelmä hoitaa töitä ja rahaa kaikille kavereilleen, pitää olla suunnittelijan suunnittelijaa ja valvojan valvojaa joista kukaan ei tee muuta kun rahastaa

Sit joku hihhuli on vielä keksinyt että pohjoisessa pitää lopettaa lämmittäminen kun kuluu energiaa, etelässä sit voidaan kyllä jäähdyttää eikä se haittaa mitään

Täällä saa tosiaan vähän sen käsityksen, että vuokratonttien vuokrannousu, peruskorjauskulut, riidat naapurien kanssa jne. olisivat kaikki vain kerros-, rivi- ja paritalojen yksinoikeuksia. Käsittääkseni ihan samat ongelmat voivat tulla vastaan omakotiasujalle. Vastikkeella katetaan ihan niitä samoja kuluja, joita myös omakotiasujalla on.

No laitetaanpa jotain lukuja omakotiasumisesta, 110 neliötä, 2 tallia, varastotiloja, suoralla sähkölämmityksellä ilmalämpöpumppu pitää tasaisen 22 sisälämpönä ympäri vuoden. Asukkaita 2 aikuista ja 2 lasta.

Sähköä meni viimevuonna 12500kW ja jos oikein muistan niin sähkön keskihinta olisi ollu 12c/kwh eli ollaan noin 1500€ vuositasolla?
Puita poltetaan noin 8 pinokuutiota vuodessa leivinuunissa(vain kun pakkasta yli 10 astetta) ja saunassa yleensä joka toinen päivä. Eli lehdestä juuri katselin että polttopuuta saisi 35€/kuutio eli siihen menisi 280€+kuljetusta omalla peräkärryllä.
Vedestä (tuleva ja lähtevä) ei ole muistikuvia mutta maksaja muisteli noin 300 vuosi, ollaan kyllä todella huonoja käyttämään vettä.
Roskien tyhjennys 4 viikon välein ja 5€ kerralta eli vuodessa 65€.
Ruohonleikkuuseen menee ehkä 10€urolla polttoainetta kesässä ja leikkuri maksoi 10 vuotta sitten 400€ eli noin 50€/vuosi jos nyt heittäisi tuon pois ja uusi tilalle.
Lumenluontivälineisiin menee ehkä 50€/10 vuotta.
Nuohooja ottaa 40€ vuodessa.
Kiinteistövero on noin 200€ vuodessa.
Kotivakuutus on muistikuvien mukaan 400€ vuodessa.
Kodinkoneisiin on ehkä mennyt keskiarvoisesti noin 150€.

Näistä muodostuu noin 3000€ eli noin 250€ kuukaudessa.

Jotain tuosta varmaan puuttuukin. Talo on nyt 20 vuotias ja meillä ollut 10 vuotta käytössä. Tiilipintaisena ja sen takia aika hyvin suojassa olevilla maaliosuuksilla tämäkin on vielä alkuperäisissä maaleissa. Maalipintojen kunto on vielä hyvä eli muutaman vuoden voi vielä lykätä sitäkin hommaa. Jaa mutta lisätään nyt ilmalämpöpumpun uusimistarve, nyt se on ollut 10 vuotta käytössä ja kiinanihme alkaa jo hiukan loppupuolella olemaan. Uudet näyttää olevan reilun tonnin, vaihto kohtuuhintainen kun ei tarvitse muuta kuin yksiköt pistää vaihtoon valmiisiin paikkoihin. Eli 1500€ asennuksineen ja jos tuolle sitten jäisi vuositasolla se 120€ niin 10€ kuussa lisää tuohon summaan tuli heti.

Sähkölasku vähän alle 600 euroa per vuosi, kiinteistövero vähän yli. Vesi omasta kaivosta, umpisäiliön tyhjennys 250 euroa vuodessa. Jätehuolto satasen verran. Polttopuut menevät metsänhoitomomentille. Ylläpitokuluja ei ole toistaiseksi ehditty erittelemään rakennusrahanmenosta, kun projekti on vielä hiukan vaiheessa. Neliöitä inan päälle 250.

Jarruventtiili kysyit ihan todellisia kuluja, uskoisin siinäkin olevan isoja eroja talouksiin nähden, sillä minä asun koiran ja kissan kanssa rintamamiestalossa jossa kiinteistövero on 17 euroa vuosi sähkö maksaa noin 30 euroa kuukausi, vesi ei muuta kuin omasta kaivosta mitä pumppu kuluttaa ja jätevesi ei mitään kun täällä metsässä riittää harmaa suodatin joka on tehty muovitynnyristä, tänä talvena kun on ollut leutoa on polttopuita mennyt noin 3 kuutiota, sähkönkulutus on vuodessa noin 1000 kw ja kylän keskustaan tulee matkaa 6 kilometriä josta tulee kulua kun olisi turhan pitkä matka kävellä.

Vessan tyhjennyksistä ei tarvitse maksaa kun on sähkövessa sisällä ja perinteinen ulkohuussi ulkona.
Talossani ei ollut vesijohtoa kun ostin tämän mutta se maksoi noin 500 euroa pumppuineen ja kaivinkone töineen jolloin samalla kertaa laitettiin tuo viemäröintikin.
Polttopuut joilla lämmitän kasvaa omassa metsässä pihapiirissä kun tontti on 3 hehtaaria niin moottorisahan kulutus on olematon vaikka koneen hankinta oli jossain 500 euron tietämillä kun tuli hankittua silloin hyvä konesaha ja toki olen autolla tuonut tuolta jäteasemaltakin ilmaista puuta ihan poltettavaksi ja rakennusmateriaaliksi.
Jos haluaa elellä valmiin päällä niin siitä sitten joutuu maksamaan ja minulle sopii tehdä itse kun ei tarvitse itselle maksaa palkkaa, autotallin tein vanhaan navettaan ja sen kunnostus toki maksoi jonkun sataeuroa mutta kattomateriaalitkin sain ilmaiseksi jäteasemalta josta ne kuljetettiin vielä ilmaiseksi pihaani, minun hommaksi jäi asentaa ne.

145 m2.
Sähköä 20-30 MW/a, puita 10m3

Lämmityssähköön n, 3000 eur/vuosi, puut kaupungilta 10e/m3+ sahan bensat+ säilytyspussit ja systeemit vaikkapa 150 eur vuodessa.

Takka tykötarpeineen n. 8k€ käyttöikä 20v -> 400e vuodessa
Jätehuolto n. 300 vuodessa, vesi n. 400 vuodessa.
Remonttikuluja en osaa arvioida, kun tässä on menossa isompi muutos, jonka puitteissa myös perustarvikkeet liikkuvat. Sanotaan nyt vaikkapa 1800 vuodessa, niin kattaa varmasti ylläpitohuollot.

Putket tuli just uusittua, tekninen kestoikä 40 vuotta, kulut 30 kE (piti vähän siirtää maata)
900/vuosi.

Kiinteistövero n. 500/vuosi


Kotivakuutus 500 vuodessa.

Kuluja saatiin 7500 eur/vuosi elikkäs n. 625 eur/kk.

Tämä on n. 4 eur/m2 joka on hiukan enemmän kuin vastike parhaissa kerrostaloissa, mutta sisältää myös varautumista korjauksiin/remontteihin.


( aavistuksen hutera 30-luvun mörskä, energiaremontti suunnitteluasteella)

Mutta kuten sanoin, okt ostaessaan moni ajattelee tuota kokonaisuutta, kaikki se on omasta p...ä revittävä, ei niitä tosiaan kukaan sun puolestasi maksamaan tule. Vaan asunto-osaketta ostaessa moni näistä jää unholaan, hyvä että edes vastikkeen määrästä ollaan kiinnostuneita, saati sen rakenteesta, paljonko siitä on hoito- ja paljonko rahoitusvastiketta

Mitenkäs se olikaan "elämä kallis mut...halpa" . Kaikki maksaa mut mitä ihminen arvostaa onkin eri juttu.
Osa ihmisistä työntää euronsa kaljakapakoihin ja viinakauppoihin ja ihmettelevät kuis toisil on varaa elellä kuin rikkaat konsanaan ajella hienolla citroenilla jne.. eivätkä huomaa et eivät kaikki ole niin rikkaita et olisi varaa saati halua juoda kurkusta alas vähiä euroja vaan laittavat mieluunmin kiinteistöönsä jossa se seisoo tallessa pahanpäivän varalla tai perillisien iloksi.
kaksoisveljeni aikanaan pyöritti leipomoa ja lopetettuaan sen jäi 100000markkaa velkaa ja teki liki 20 vuotta kahta työtä maksaakseen velkansa ja ne maksettuaan jatkoi työurallaan ja hankki muijansa kanssa myös omakotitalon ja kun mersuihmisiä ovat niin niitäkin oli kaksi, myös hänen muijansa kävi töissä ja lapset kasvoivat siinä töiden keskellä, mut kaikki työmäärä mitä hän on vuosikymmenien saatossa tehnyt ja sillä ansainnut on hänen omaa valintaa kun hänkään ei juokse kapakoissa vaan viettää sen vähän kotiajan kotonaan ja käy töissä kun nauttii työnteosta...siis valintoja elämä on täynnä.

Pienillä kustannuksilla jotkut pääsevät. Omassa 20-vuotiaassa talossa viimeisen viiden aikana sähkönkulutus on ollut noin 14500-19500 kWh:n haarukassa. Suora sähkölämmitys, ja varaava takka käytössä joka päivä. Ja sähköllä lämmitettyä pinta-alaa on 175m2, autotallissakin lattialämmitys. Koska ilmalämpöpumppu ja takka ovat saman (ison) tilan eri reunoilla, takan lämpö on riittänyt. Ja kattolämmityskin on ollut pois päältä. Pahimmoillaan kuukautta kohden sähkölasku on ollut jotain 280,-, kesällä huomattavasti vähemmän. Veteen 50 ,- kuussa. Ja sitten kaikki muut kulut, ruohonleikkurin bensankulutus ei juuri kupissa paina . Kunnossa taloa on pidetty: tiiliverhouksen lisäksi satakunta neliötä maalattua pintaa (muutama vuosi sitten maalattu), piha kivetetty (tai mikä Lemminkäisen betonijuttu onkaan), lumiesteet koko katolla, yläpohjaan puhallettu lisää tavaraa. Sisäremppaa on tehty tarvittaessa, ja taas menossa. Jne....

Kyllä taloon siis saa menemään omat ja lainatut rahat. Onni heillä, ketkä asuvat kaava-alueen ulkopuolella ja saavat touhuta oman mielensä mukaan. Ja jos vielä saavat puut omasta metsästä...

Kuten tuossa edellä jo sanottiin, valintoja ne ovat nämäkin. Toiselle riittää vaatimaton puurunkoinen ja -verhoiltu talo ja toinen haluaa paikallaan valetun betonitalon. Tai toiselle riittää se muovimatto olohuoneen lattiaksi, toisella pitää olla marmorilaatat. Näin ollen luonnollisestikin myös näiden valintojen hintalaput ovat "hieman" erilaiset. Silti se hintalappu ei tasan tarkkaan kerro tyytyväisyydestä tahi elämän laadusta yhtään mitään => itse en ainakaan osaa olla pätkän vertaa kateellinen esim. naapurin valinnoista, millainen tupa hällä on tahi auto taikka useampi seisoo pihalla. Ne ovat hänen valintojaan, hänen lähtökohdistaan ja minulla on vastaavasti ne omani

Otsikkoon palatakseni toinen haluaa asua krs-talossa, toiselle pitää olla sitä lääniä useampi tuhat neliötä tupansa ympärillä. Toinen tykkää päivät räkiä kattoon, toinen painaa 16h työpäiviä ihan mielellään. Me ihmiset olemme niin kovin erilaisia - ja pirun hyvä niin!

Tähän voisin vielä kertoilla tuosta sähkön kulutuksesta ja sen tiputtamisesta. Eli meillä sähönkulutus oli muutama talvi sitten vielä 18-19 tuhatta.

Tuota sitten aloin tutkailemaan niin laattapuolen lattialämmitykset säädettiin niin viileäksi ettei enää tunnu oikeastaan lämpimältä mutta ei missään nimessä kylmältäkään, eli tuntuma sama jalan alla kuin tuossa puulattiallakin kulkiessa. Kuuma vesi oli liiankin kuumalla, laskettiin minimilämpötilaan mitä suositeltiin. Tietokonehommissa minimoimme pöytätietokoneen käytön, se kun vie kymmenen kertaa sen mitä läppäri 350w => 35w ja nyt kun on tabletti käytössä niin tuosta ollaan tiputtu alle 10w, no tällä nyt oikein muuta voi tehdä kuin surffailla. Samalla rukkasin taulutelkkarin valoisuudet ja kontrastit, normitilassa vei 270w, virransäästö 150w ja oma minimisäätö (juu osa tumman sävyistä ei enää erotu niin hyvin, mutta ei oikein muuta erota) 75w. Telkkari kun tuntuu olevan lapsiperheessä aika monta tuntia päivässä päällä. Sitten vielä kokeiltiin ilmanvaihtokoneen sähkövastuksen säätöä, se lähti jo nollan päältä päälle, nyt lähtee vasta -20 asteessa.
Tallin lämmityksessä siirryin sähköpatteriin lattialämmityksestä, tallissa kun ei autoja pidetä vaan tehdään kaikenlaista remppahommaa lattialla makaamatta ja lämpötila talviaikana vain plussan puolella. Kun talliin menee touhuaan niin sitten muutama aste lisää lämpöä.

Näillä ei ole tullut asumismukavuuteen mitään eroa mutta reilusti säästöä.

Laitoin tähän liittyen sulle yksityisviestiä...

Niinpä, ja perustavaraa saa suht edullisesti, vähänkin erikoisempaa niin menee vaikeaksi ja sua kupataan oikein kunnolla, takäläisissä rautakaupoissa valikoimat on samat, hinnoissa ja palvelussa on tosin vähän eroa, virolaisesta rautakaupasta saa suomalaisia rakennustarvikeita puolella hinnalla, itse hain ulkomaalit, osan parketeista ja liukuovikaapit tuli virosta asennettuna.

Pari naapuria pyyti tarjouksia ulkomaalauksesta ja pihakivetyksestä, tekivät itse, hintapyynnit oli todella huimia.

Sitikkaporo! Anteeksi kun en huomannut aikaisemmin viestiäsi kun on kaksi sähköpostiosoitetta. Minulla on Husvarna sähkövessa jossa sähkövastus polttaa, haihduttaa virtsan ja tarvii tuuletusputken ulkoilmaan, jätökset kuivuvat säiliöön joka vaihdetaan tarvittaessa kun säiliöitä on kaksi.
Markkinoilla on myös täysin polttavia "kakkaloita" joista tulee tuhkaa jätöksenä ja netistä löytyy kyllä tietoa.
Helppoja asentaa eivätkä tarvii rakennuslupaa.