Nyt se sitten realisoitui, eli tallissa on pukissa kiinni 76-79 välillä valmistettu vihreäkoppainen vapaavaihteinen Terhi 3.5.
Pala suomalaista teollisuushistoriaa: Terhillä vesille, soutaen kotiin. Terhi vie, tuuli tuo. Käsi kipeä, kuin Terhin omistajalla jne...

Tämän mallin erikoisuus on itse voimanlähde, eli moottorina onkin Valmetin sijasta Tecumseh AV642, jolle Vene-lehti mittasi testissään 7/79 tehoksi huikeat 2,4hv. Ilmoitettu 3,5 taisi olla muista Terheistä poiketen SAE hevosia.

Laatta kertoo itse moottoriosan valmistuspäiväksi 7.5.1974, joten näitä on varmaan hankittu aikanaan Valmetille jonkinkokoinen kasa.

Osia Tecuun saa USA:sta edelleen, joten siitä puolesta ei tule ongelmaa. Korjausopas ja varaosakuva oli ladattavissa suoraan valmistajan sivuilta.
Ekana alkoikin sitten mietityttää, pitäisiköhän bensan sekaan laittaa lyijynkorviketta? Noihin aikoihin Jenkkilässä alettiin jo siirtyä lyijyttömän käyttöön, eli todennäköisesti lyijytönkin kelpaa. Eipä tuossa ole niitä pakoventtiilien istukoitakaan. Bensankulutus on kuulemma 1,5-2 litraa/tunti, joten lisäaineet eivät ole ainakaan kustannuskysymys.

Sitten pitäisi hankkia vielä sellainenkin pikkujuttu, kuin se vene, johon tuon voisi ruuvata kiinni...

Olipas näköjään minun 3000. postaus tälle foorumille. Pitää varmaan hankkia Elämä™.
Tai opetella pitämään sormet pois näppikseltä, jos ei ole asiaa.

Itse itselleni vastaten:


Lyijytön siis kelpaa mutta 95E10 sisältää max 22% MTBE:tä, ja 98E5 max 15%, joten 98:lla siis ajetaan tälläkin wanhuksella.

Kari Suomalaisella (hesarin pilapiirtäjä jos ei joku muista) oli aikoinaan Terhi perämoottori. Kari oli kerran meidän koululla jotain esitystä pitämässä ja matki fagotilla perämoottorin pätkimistä. Minä olen nimittäin henkilökohtaisesti huoltanut kyseisen peräprutkun ollessani kesätöissä perämoottorihuollossa. Sitä en muista tapahtuiko matkiminen ennen vai jälkeen tuon huollon . Tapahtui siis joskus v. 74-75

Kuten arvelinkin, vesipumpun juoksupyörä oli murusina. Onneksi uusia saa vielä.
Vaikka itse moottori on ilmajäähdytteinen, niin rikiputki on tässä kuitenkin vesijäähdytteinen.

Pikkuisen on ajan hammas tuota vanhaa impelleriä nakertanut.

Tänään testasin tämäkin. Lähdin ensimmäistä kertaa huolellisen koekäytön jälkeen ihan vesille. Vene trailerilta veteen. Snurra kertanykäisyllä tulille ja suunta kohti horisonttia. Siis Hangon itäsataman ulosmenoväylää.

Pääsin pari sataa metriä laiturista, kun mokoma sammui kesken laukan. Pari kertaa koitin nykiä moottoria uudelleen käyntiin, mutta ei edes luvannut.
Siinäpä sitten soudin leppeässä elokuun illan myötätuulessa takaisin rantaan. Kotona alkoi illan mittaan myös käsi kipeytyä. Ilmeisesti olkapäästä revähti joku lihas.

Vanha bensapumpun kalvo taisi antautua, sillä rannassa, kun moottoria tutkin, niin selvisi, että kaasuttimen uimurikammio on tyhjä.

Sopiiko tää BX Vaniin...

Se moottoriko? Vai koko vene?

BX Vanin kuuppa taisi olla saman tehtaan tekemä kuin Terhin lasikuituveneet.

Kyllä. Vanin korokkeet teki Konemuovi Oy.
Konemuovin tekemät veneet ovat ABS-muovia, lasikuitu-Terhit teetettiin muilla valmistajilla. (Lohi Oy ja Fibå-vene)

Vanin kuuppaan 15 mm vesivanerista kunnon perälauta, vanha Terhi perään ja menoksi.

Näin tästä jo vision yöllä. Valkoinen vani, maalaa sen kuupan terhin maalauksilla ylösalaisin, takaikkuna pois ja perämoottori sinne propeli taivasta kohti.

Kaivoin moottorin taas esiin ja aloin tutkimaan viimekesäistä ongelmaa. Bensapumppu oli kunnossa mutta kaasuttimen uimurikammiosta löytyi mustaa purua ja suutin oli aivan tukossa. Ilmeisesti kumia vanhasta bensaletkusta tai sen käsipumpusta. Suutin puhtaaksi, uusi letku tankkiin ja suodatin bensalinjaan.

Ja ei kun koeajolle: 3,5 SAE hevosvoimaa ja 99 dB melutaso jaksoivat piiskata 3,8 m pikkuveneen sinisen savun saattelemana huimaan 4,5 solmun nopeuteen. (Vene-lehden testissä vuonna -79 Mini Buster kulki Terhin siivittämänä 4,8 solmua.)


Tunnin ajelun jälkeen voidaan todeta korjauksen onnistuneen.