Tämmöistä tulossa. mitähän seuraavaksi?

Rengaspaineiden automaattinen valvontajärjestelmä on tulossa pakolliseksi kaikissa uusissa EU:n alueella myytävissä henkilöautoissa ensi marraskuusta alkaen.

"Hintaa kertyy myös tavanomaisemmissa autoissa. Esimerkiksi Hyundai Motor Finlandin huoltopäällikkö Mikko Tihveräinen sanoo, että korealaismerkin talvirengaspaketti kallistuu järjestelmän takia 200–300 euroa. Hintahaarukka johtuu siitä, että Hyundailla on tarjolla systeemistä kaksi erilaista versiota.

Ruotsissa EU-säädöksen aiheuttamaan talvirengasongelmaan on jo herätty. Siellä on laadittu kansallinen poikkeussääntö, joka velvoittaa noudattamaan EU:n säädöstä ensiasennusvaiheessa mutta ei enää sen jälkeen – eli ei siis enää talvirenkaissa. Saman suuntaan ollaan menossa myös Norjassa ja Tanskassa.

Suomessa valtiovalta ei ole ottanut asiaan vielä mitään kantaa. "
(Kauppalehti)

Siitähän on ollut aiemminkin juttua, mm.täällä.

Joka siis käytännössä tarkoittaa että tarvikevanteisiin noita ei tartte asennella = pykälällä ei ole loppupelissä yhtään mitään merkitystä koska näin niitä ei voida myöskään katsastuksessa vaatia. Myöskään ensiasennusvanteita ei katsastukseen voida vaatia, sillä jos katsastus on kesällä ja ensiasennusvanteet talvikumien tai päivastoin, niin...

Joten en uskokaan että Trafi tulee moista poikkeusta tekemään

Minkähän takia jotkut autovalmistajat toteuttaa ton noilla erillisillä antureilla, kun kerran se onnistuis ihan vaan softalla?

Homma voidaan toteuttaa seuraamalla vaikka ABS-anturein renkaiden pyörintää. Vajaalla renkaalla on pienempi vierintäkehä kuin muilla = se pyörii muita nopeammin => häly vajaasta renkaasta. Mutta tuo tosiaan vain vertaa sitä noihin muihin, eikä kerro sen renkaan absoluuttista painetta, kuten nuo vannekohtaiset paineanturit tekee

Renkaan kehämitta ei muutu mihinkään vaikka paine laskeekin. Vajaa rengas pyörii hitaammin kun vajaa rengas alkaa pistään vastaan enemmän eli luistamaan ja pyörii hitaammin.

Mutta tuo nopeusero paljastuu vasta kun rengas on todella vajaa jo vaarallinen mutkissa, antureilla tietoa tulee jo siinä vaiheessa kun rengas on vielä turvallinen ajoltaan.

Onkohan nuo fysiikan opit nyt kuitenkaan ihan handussa

Juu, se vajaa rengas pistää enempi hanttiin koska kumissa tapahtuu enemmän muodonmuutoksia sen osuessa/irtautuessa tiestä. Ja tämä kaikki muuttuu tuossa yhteydessä lämmöksi = renkaan kumi lämpiää. Pahimmassa tapauksessa nämä yhdessä rasittaa renkaan runkorakennetta niin paljon että se räjähtää Mutta itse tiehen osuva renkaan kulutuspinta ei silti tässäkään vaiheessa luista kuin korkeintaan nimeksi, jos lainkaan - ellei rengas tosiaan ole jo niin vajaa että vanne jo kopsahtelee tien pintaan, mutta siltikin rengas pyrkii yhä pyörimään liikkeen mukana, ei luistamaan

Vaan kun tuota "hanttiin laittoa" ei mikään autossa anturoi, siellä ei yksinkertaisesti ole mitään vetarin vääntöä mittaavaa komponenttia tuota havaitsemassa, taka-akselilla usein ei ole kuin renkaan napa muutenkaan etuvetoisessa autossa. Ja kun rengas on litussa, on tien pinta tällöin hieman lähempänä renkaan keskiötä kuin täydellä renkaalla = tyhjän renkaan vierintäkehä on siis käytännössä lyhyempi. Ja kun sekä täysi että vajaa rengas kulkee vaikka 80km/h, eli tasan saman matkan tasan samassa aikayksikössä, on tuon pienempikehäisen siis pyörittävä useampi kierros tämän saavuttaakseen = vajaa rengas siis pyörii täyttä rengasta nopeammin => ABS-antureilta pyörintätieto älylle, joka hälyttää vajaasta renkaasta

Ei mua ainakaan mitkään lukuarvot kiinnosta, tuolla systeemillä lain kirjain täyttyy eikä tartte säätää ylimääräistä.

Eiköhän tota fysiikkaa ole ihan tarpeeksi luettu, onko siellä?

Voit vaikka alkaa sitten kaavoilla osoittamaan että miten se renkaan ympärysmitta muuttuu lyhyemmäksi kun se rengas on litissä?

Ne jotka anturipohjaista käyttävät mainostavat sitä nopeampana. Todellisuudessa ainoa ero tulee paikallaan ollessa. Silloin anturipohjainen hälyttää, mutta kehänopeutta seuraava ei hälytä. PSA:lla näyttää olevan halvemmissa malleissa ilman anturia ja kalliimmissa anturilla. Näitä pakollisia apujärjestelmiä tulee viranomaistahoilta koko ajan lisää koska keskiverto eurooppalainen autoilija tietää hädin tuskin mistä ovesta autoon kuljetaan jos sitä haluaa ajaa.

Myös sisälukutaidossa lienee kehitettävää, kun tuossa ed. replyssänihän tuo jo lukee

Mutta niin tahi näin, paineen mittaava systeemi on parempi, monipuolisempi, varmempi... mutta toki myös merkittävästi kalliimpi kuin tuollainen "pelkällä softalla" tehty renkaan pyörintänopeuteen perustuva anturointi

psa kulkineissa ollut jo 10v rengaspaine anturit, että mistä se lisälasku tulee?

Jos talvirenkaille/toisille renkaille joudutaan ostamaan 4kpl antureita. Ennen tätä se ei ollut pakollista autoissa joissa mittaus perustuu renkaan sisällä olevaan paineanturiin.

Noinpäin se tosiaan menee että vajaa rengas pyörii nopeammin, eli sillä on pienempi vierintähalkaisija:
http://en.wikipedia.org/wiki/Tire-press ... irect_TPMS

Mutta silti ihan suoraan metrimitalla halkaisijaa ei voi mitata, se on dynaaminen mitta ja vähän "luistoa"kin on siinä mukana. Jos vertaa vaikka panssarivaaunun terästelaketjuun, ei sen vierintäkehän pituus juuri muutu vaikka etäisyys vetopyörästä muuttuukin, samoin renkaan kulutuspinta ja teräsvyö ei suoraan lyhene ja veny suhteessa staattiseen halkaisijaan maanpinnasta mitattuna (Rengasvalmistajat ilmoittaa Dynamic rolling radius tai vastaavia (kehä...) arvoja normaalipaineisille renkaille, yleensä nekin on kai noin 4% pienempiä kuin staattinen ilman kuormaa).

Todellisuus tuon vierintäkehän ja pyörimisnopeuden suhteen on kyllä paljon monimutkaisempi mitä tuo wikipediankaan artikkeli antaa tietoa. Rengas kun on kuitenkin aina litissä että pitää edes vähän ja tuosta kun paine vähän laskee niin muutokset on jopa aika arvaamattomia. Ja väitän että tuossa on niin paljon paljon muuttujia että pelkällä perus insinööritason fysiikalla ei pysty sanomaan että lähteekö se rengas pyörimään kovempaa vai hiljempaa kun paine laskee. Tähän tulee vielä sekin että matalaprofiili/korkeaprofiilinen rengas on varmasti aika erilainen muutokseltaan.

4% pienempi rolling radius kuulostaa kyllä tosi suurelta, koska on tullut aika monta kertaa mitattua renkaan kehämitta mitalla ja sitten laskeskeltua todellista nopeutta ja sen jälkeen tehtyä vertailua ajossa rpm/mittari/gps.

Arvaattekos miten se kesä ja talvirenkaiden vaihto tapahtuu anturirenkaiden kanssa?

Siinä on merkkiliikkeillä kiva rahastuksen paikka

Vai joko ne antais kuluttajan itse kertoa autolle missä mikin rengas luuraa? Ei meidän Renussa ainakaan.

No ne hölmöimmät näistä järjestelmistä tosiaan haluaa että juuri se tietty kiekko on tietyssä nurkassa => et muuten kierrätäkään renkaita enää nurkasta toiseen sitä systeemille kertomati ja milläs kerrot jos ei ole asiaan liittyvää ohjelmointilaitetta talossa

Tuossa C5:ssanikin on kyllä valmius tälle anturoinnille, mutta "jostain syystä" se on Leksan valikoissa disabled eikä ole tullut mieleenkään edes yrittää sitä laittaa päälle

Samaa mielta siinä, ettei helppoa laskua tule jos yrittää tarkkaan fysiikkaa mallintaa, mutta rengas- ja vannestandardien laatijat ovat luoneet kokeiden perusteella malleja jotka antaa kohtuu hyviä tuloksia, mutta kaikkihan siihen vaikuttaa ajonopeudesta alkaen. mutta yleinen käsitys näyttää kallistuvan siihen että pienempi paine -> pienempi halkaisija/vierintäkehä, vaikka Dunlop väittää sitä faktaksi:


http://www.dunloptech.com/en/dunlop-tec ... ystem.html


ja en googlesta toisensuuntaistakaan tulosta helpolla löytänyt, sen sijaan vaikka sellaisen että Englannissa epäiltiin taksien ajavan liian tyhjillä renkailla että saisi paremman taksan. Paljon löytää juttuja vaikka haulla: tyre pressure rolling circumference

Eroja onkuormittamaton/kuormitettu/ajossa, vertailuun voi ottaa vaikka kuormittamattoman renkaan halkaisijan, kuormitetun säteen paikallaan, ja "vierintäkehän, rolling circumferencen joka on myös toisinkin ilmaistu "montako renkaan kierrosta menee kilometriin"
Tuossa satunnainen rengas: http://www.dunloptyres.com.my/go/system ... /code/RV70

Höm, otetas nyt suomilasit pois okulaareilta.
Eli aikamoisen minimaalinen osa eurooppalaisista autoilijoista vaihtaa renkaita kahdesti vuodessa. Ongelma renkaan vaihdosta on siis vain meillä harvoilla, jotka asumme täällä pohjoisnavan kupeessa.
Ja toisaalta noille, jotka ajaa samoilla renkailla vuodesta toiseen, on kyllä hyväkin kertoa rengaspaineista. Vähäistä, pitkä ajan kuluessa tulevaa paineen laskua kun ei huomaa niin helposti.
Mutta tässä vaiheessa fiksu Trafi vihjaisi LVMöön, että tarttis tehrä jottain asialle, eli kopioimaan Ruåtsista jotain asiaakin, eikä vain huonoa.

Kysäisin paineanturien hintaa heinäkuussa rengaskauppojen yhteydessä. 70€/kpl ohjelmoituna ja asennettuna oli vielä liikaa, että olisin viitsinyt C5:n systeemiä aktivoida. Voisin veikata, että anturien hinta tulee laskemaan, kunhan kysyntä kasvaa. Joku 30€/kpl alkaisi olla siedettävä.

C5:ssä on TPM-systeemi valmiina vm. 2001 alkaen. Vastaanotin on ratin alla viiksipaketissa. Vaatii vaan anturin sarjanumeron ja paikan kertomisen Lexialla, eli hieman jumppaa olisi tiedossa jokaisen pyöränvaihdon yhteydessä.

Onko tuolla kulma-tiedolla loppupelissä mitään merkitystä itse järjestelmän toiminnan kannalta? Meinaan jos systeemi kertoo että jossain kulmassa on vajetta, niin ei ole kummoinen juttu varmaan chekata huoltarilla jokainen kulma läpi, missä se vaje oikeasti on

Ja jostain muistan kuulleeni että auto kykenee muistamaan 2 rengassarjaa noita antureita = moinen ohjelmointi joudutaan tekemään aina uusien vanteiden ja sitä kautta uusien antureiden kanssa, mutta ei kausivaihtojen yhteydessä. Toki jos kierrättää renkaita tasaakseen niiden kulumista, tuo auton muistissa oleva kulmatieto saattaa heittää oikeasta kulmasta, mutta so what. Eipä tartte Leksata joka kerta

Viimeisin käänne:

http://www.talouselama.fi/uutiset/suomi ... n/a2264744

"Trafi perustelee uutta tulkintaa muun muassa sillä, että Suomessa renkaat vaihdetaan kahdesti vuodessa ja samalla tarkistetaan paineet."

Kappas järki avartunut...uskomatonta.

C5 ei herjaile jos renkaat on alla väärässä järjestyksessä. Toki näyttää sitten että väärä rengas on vajaa / tyhjä.