Tuli mieleen tuosta Cikatin Geneleccien myynti-ilmoituksesta, että oliko täällä omaa topikkia kotihifistykselle, näitä harrastajiakin täällä tuntuu olevan

Tässä nyt omat ajatukset omasta halpis setupista:

Pääkajareina toimii Jamo E370, jotka joskus 7v sitten ostin kesätyörahoilla pikkupoikana
Pikku subbarin (Jamo SUB210) ostin lisäksi 4v sitten vähän lisäämään alapäitä musiikin kuuntelussa, sekä elokuvakäytössä.

Tokihan tämä on halpa setti (alle 500€ ovh uusina), mutta yllättävän hyvin nämä on palvelleet kaikki nämä vuodet. Diskantti kuulostaa omaan korvaan vähintäänkin riittävältä, toki hieman tarkkuutta voisin vielä kaivata, eivätkä nuo E370 kajarit mitenkään järin matalalle mene kahden 8" basson (per kaiutin) voimin.

Ajatuksena on kyllä hommata joskus "isona" sitten uudet ämyrit, kaverilla on Dali ZENSOR 7, jotka ainakin omaan korvaan kuulostaa oikeinkin maukkailta. Siskolla on Zenzor 5, joissa ei aivan omaan makuun ole potkua tarpeeksi.

Onko väellä subbareista antaa kokemuksia?

itsellä on ammattikouluaikaan hommatut HiFi 85-3 (BBX 485s) rakennussarjat, hyvin on pelanneet, ja toimivat nykyisin lähinnä kotiteattrin subbareina, varsinaiset kaiuttimet on Harrin kaiuttimen rakennussarjat nekin, omaan korvaan soi erittäin miellyttävästi..

Harri osaa tarvittaessa sovittaa kaiutin sarjat subbareineen käytetyn tilan ja "korvan" mukaan, kannattaa tutustua: http://www.harrinkaiutin.fi

äänenlähteinä on sitten sekalainen läjä -80 -90 ja 2000 lukujen laitteita, Onkyo, Luxman, Technics, Pioneer, Yamaha...

Hifi, hi-end ja mitä niitä nyt onkaan variaatioita, riippuvat musiikkimausta ja henkilökohtaisista mieltymyksistä hyvin pitkälle.

Akustista musiikkia kuunneltaessa voidaan jotenkin vertailla sähköisen toistolaitteen sointia alkuperäiseen akustiseen vastaavassa tilassa, mutta heiposti sekin lenkki katkeaa. Tyypillisessä olohuoneessa on hankalahkoa saada aidon sinffoniaorkesterin tai kirkkourkujen tilantuntua aikaan.

Sitten kun musiikkia aletaan käsittelemään sähköisesti joko soitettaessa tai äänitettäessä, ollaan mahdottoman yhtälön parissa hifiä määriteltäessä. Pitää vain luottaa omaan intuitioon ja tunteisiin, vähennettynä lompsann maksuvoimalla. Esim. Cikatin kehumat cerviset toistavat lostavasti ac/dc:n hienoimpia levyjä, sieltä 80-luvulta. Ja kuulostavat aivan marshallin kitarakaapilta.

Miksauksestakin muutama sana. Suunnilleen 2000 luvun taitteeseen saakka miksattiin äänitteet laajemmalla dynamiikalla niin että musiikki soi töpäkästi kunnon jenkkakoneilla. Paikallisradioiden, digiäänitteiden ja internetin vallatessa alaa kompressoidaan dynamiikka olemattomiin ja lätistetään musiikki. En ole viimmeaikoina vertaillut remasterointeja, mutta pahoin pelkään että vanhassa on vara parempi. Mutta tämä on makuasia.

Ja vielä siitä hi-endistä. Insinöörinä minulle on paljon vieraita asioita vastassa siinä kohtaa kun musiikkiharraste lähtee käsistä. Vanhaan hyvään aikaan oli vaihevirheen korjaavia erikoispunottuja kaapeleita yms, mutta yt ne samat kaapelivalmistajat pyrkivät myös bittien sanomaa parantamaan. Ehkä voimakkaampi ykkönen toistaa musiikin erilailla.

Kaiuttimina suomalaiset AE-3x:t vuodelta 1999 , viritinvahvistin pari vuotta vanha Yamahan RX-397 , CD-soittimena Pioneerin PD-6500 v. 1991 , kasettidekkinä Aiwan F660 v. 1985 . Levysoitinkin on, Technics SL-1300 , mutta neulavikaisena lähinnä keräilee pölyä. Alun perin Pioneerin viritinvahvistin ja saman valmistajan HPM-300 kailottimet, mutta noista mureni matalaäänikartion reunukset. Sitten Radiotehnikan S-30B , aika hyvät varsinkin kokoonsa nähden.

Aika kultaa muistot, oliko 1979 , kun kaverin kera tuli kuultua ja nähtyä noita B&W:n tai KEF:n todella isoja ämyreitä, varmaan jotain liki sata litraa tilavuus. Ja se vaivattomuus, millä ne toistivat matalia ääniä. En enää muista, kuinka älytön vahvistin niitä syötti, mutta teini-ikäiselle kokemus oli ikimuistoinen.

Harrastusta rajoittaa tilan ja valuutan puute, tosin noilla nykyisillä kerrostalossa saa aikaiseksi naapureita kiusaavaa melua aivan riittävästi.

Genelecit listalla ostettavaksi , jahka tilanne sallii. Nyt ei mitään mahkuja , siksi nuo täällä myytävät menevät ohi.

Meillä pömpsyttää Harman Kardon AVR 230 ja Infinity Oreus satsi.
Ostettu 10 vuotta sitten ja vielä riittää, kerrostaloasunnossa.

Joskus roudasin (-88) kamaa Kalliossa sijainneeseen High End puljuun. Kultakorva oli nimeltään.
Siellä hämmästelin soitinten hintoja.
Levysoitin n. 10 kg:n levylautasella karvan alle 100 000 mk.
Paljon pitää olla löysää rahaa noissa hommissa.

Täällä on sitikkamiehen suunnittelemat kaiuttimet ympäriinsä, eli 5x Gradient.

Subbareista voin suositella budjettiluokassa B.K.Elecin tuotteita, esim. XLS200 on mainio laitos hintaluokassaan, eikä halvempi Gemini2 ole huono sekään.

Onhan tuota harrastettu, mutta olen tällainen kaksikanavastereomies. En ole koskaan innostunut subbareista tai monikanavajutuista. Katson kyllä erittäin paljon elokuvia ja harrastan niitäkin.

Kaiuttimina on dali menuet 2:t. Pienet ja erinomaiset erottelukyvyltään. Niitä ajetaan Denonin AVR-2912:n läpi. Lisäksi on MD-soitin, CD-soitin, kasettidekki, 8-track dekki, Blu-Ray soitin, Topfieldin masterpiece digiboksi ja PS3.

Himottaisi kovasti siirtyä takaisin puuhun eli hankkia simppeliäkin simppelimmät 2-kanavavehkeet, mutta kun perse ei nouse sohvasta volumea säätämään ja HDMI-tuloja niissä ei vain ole.

Ohan noita näköjään vieläkin.
http://www.highendstudio.fi/hakusivu_tu ... enro=14944

Joskus muinoin tuli hankittua Hollannista KEF-104 kaiuttimet. KEF-104 ei tuolloin 70-luvulla ollut täällä myynnisä, mutta niitä käytti TM:n HiFi-studio vertailukaiuttminina, kun niissä tiettävästi oli kaikkein vähäisin korvinkuultava poikkeama aidosta äänestä.

Omat vanha Dual-vinyylilevari + muinainen oman aikansa huippu 4x120W Yamaha-vahvistin + KEF-104 kaiuttimet antavat edelleenkin melkein 40 vuoden jälkeen mahtavimmat soundit Genesikselle ja Pink Floydille. Pitää vain olla riittävän iso huone matalimpien taajuuksien aallonpituuksille, pienessä huoneessa taitaa bassojen suhteen olla sama mitä kaiuttimia käyttää.

Hieno huomata, että HiFistely kiinnostaa myös nykyisin. Muinoin 70-luvulla kiivailtiin jopa sellaisesta asiasta, kun YLE siirtyi monolähetyksestä stereoon, ja siinä yhteydessä kaistaleveys supistui 20:stä 19 kilohertsiin. Muistan, että itsekin olin tästä tuohduksissani. Vaan eipä ole nykyään tuosta haittaa, kun ei heinäsirkkojenkaan siritystä ole kuullut enää moneen vuoteen.

Jaajuu tässä piti kehua vehkeitä kans.

Ostin koulupoikana postin tienesteillä ekat paremmat jenkkakoneet n. v. 1985. Tuolloin oli yamahan vahvistin, joka palveli n. 20 vuotta, hitachi cd soitin (ostin käytettyn, ei ollut paljon levyjä tyrkyllä tuolloin) Vinyyliilevyjä pyöritti dual grammari ja shuren ml 120 rasia, nämä suolasin hiljan Kengurulle.

Nakamichin dekin hommasin yhden kesän tienesteillä, rx-202. Se on mulla edelleen. Eipä ole tullut käytettyä edelliseen 10-15 v. Kääntää itse kasetin, niin azimuuttikulma pysyy hyvänä.

Hitachi cd vaihtui nopeahkosti uuteen pionerin cd soittimeen, joka oli hyvä. Lahjoitin sen yli 20 votta palvelleena jorvin sairaalalle nuorten osastolle kuulokkeiden kera. Pioneer pyöritti levyä ylösalaisin, ei tullut värinöitä. Pionerista putosi joskus laserin linssi, jonka liimasin takas paikoilleen. Ehkä eniten ylpeyden tunteita herättävä hienomekaanikontyö ikinä

Hifi 85 b:t vaihtui cervin vegoihin, jotka vaihdoin myöhemmin auton maalaukseen (chevy sports van) ja hommasin tilalle Kef c40 semi hifit. Niissä oli kuitenkin jääneet bassot kauppaan ja taas oli cervisten aika at 100 oli malli. Sittemmin muutin paikkaan, jossa hellasärö ohjasi pienempiin yksiköihin. Hommasin tuolloin audio pron surround paketin ja taas oli bassot kaupassa. Päivitin paketin kuudella ap 2 tiekaiuttimella ja subilla. Leffat alkoivat elää tuolloin uudella tavalla.

Sitten hommasimme rouvan kera okt:n ja ajattelin että nyt taivas aukeaa hifi saralla. Mutta ei, kaiuttimet voivat tokii olla, muttei esillä.

Jossain vaihtokaupoissa hommasin mökille bbx 485. Siellä voin salaa pyörittää levyjä. Tarttis varmaan hommata sinne cerviset...

Hellasärö on täällä tuntematon käsite. Hifimies ei eukon mielipidettä kysele kun kajareille paikkaa haetaan.

Puhumattakoon niiden(kajareiden) koosta

Etsikääpäs gurut mulle kaksikanavavahvistin, jossa on HDMI-sisääntuloja ja kaukosäädin.

http://nadelectronics.com/products/hifi-amplifiers/C-390DD-Direct-Digital-Powered-DAC-Amplifier
Erittäin mielenkiintoinen tuote.

Olisi mukava kuulla, miten/miksi olet tuommoiseen mielihaluun päätynyt?
Tuossa ei äkkiseltään ole järjen hiventäkään.

Kaksikanavavahvistimissa on ainakin kokemuksieni perusteella panostettu siihen että äänenlaatu on hyvä, eikä siihen kuinka monta liitäntää ja kanavaa vahvistimessa on.
Minulla on ollut nuo samat dalit kiinni stereoaikana ennen kuin mitään monikanavavahvistimia oli ja minusta ne soivat paremmin silloin.

Kai jossain huippumalleissa viritinvahvareissakin voisi olla erinomainen 2ch puoli, mutta sitten maksan turhasta kun en koskaan käytä vahvistimen kaikkia ominaisuuksia.

Lähinnä pohdin, mitä sillä HDMI liitännällä teet stereo vahvistimisessa?
Digibokseista löytyy varmasti optinen liitäntä(tms), tai televisiosta. Esim H/K 3490 on melkolailla hyvä valinta stereo kuunteluun ja toimii myös elokuvilla(tosin vaatii kuulokkeet tai erillisen aktiivi subbarin LFE efektien aistimiseen)
En ole viimeaikoina pahemmin vahvistimia katsellut "silläsilmällä" , mutta taitaa olla edelleen ns "kovaluu"?

Itse käytän vain kuulokkeita, joten en omista kuin kuulokevahvistimia
On ollut hinnakkaitakin kuulokkeita, mutta nämä helevetin vanhat senkun 555:set ovat mieleen. Aika jännä että aikoinaan satkun maksaneet kuulokkeet ovat niin mieleiset

Mulla on useampia kuvanlähteitä mitkä haluan myös jakaa vahvistimen kautta. Periaatteessa kunnollinen viritinvahvarikin kävisi jos siinä olisi pre-out ja sen perään sitten asiallinen stereopääte.

Siihen tarkoitukseen sopii esim tämän tyyppinen laite http://www.monoprice.com/Product?c_id=1 ... 1&format=2

Miten olis tuo http://www.verkkokauppa.com/fi/product/ ... vari-musta ja sitten joku stereopääte sen perään?

Vähän on tullut hifi-laitteiden kanssa veivattua ja olen jopa joihinkin johtoihin upottanut muutaman BX:n verran. Rahaa setissä on enemmän kiinni, kuin yhdessäkään omistamassani autossa. Se voi tietysti kertoa myös autokannasta

Laitteita jos luettelee, niin menee kutakuinkin näin: Rega P3-24 + TT PSU + Denon DL-103 / digilähteitä + Anti-Mode 2.0 Dual Core -> LFD Zero MkIII -> Living Voice Auditorium II (.5). Lisäksi on kuulokesestti: digilähteitä -> Lemann Audio Linear USB -> Beyerdynamic DT440. Muutama päivitys olisi mielessä, mutta käytettävissä olevat varat vähän hidastavat hommaa ja toisaalta olen melko tyytyväinen nykytilaan, vaikka kultakorvia täällä ahdistaisikin.

Niin joo, kuulokkeina beyerdynamic DT770. Itseasiassa kahdet, ekat ostettu 1999 , maksoivat silloin 1350 mk , piti korjauttaa pari vuotta sitten kun vasen elementti mykistyi ja samalla ostin toiset samanlaiset. Vanhat impedanssiltaan 2x600 ohmia, uudet 250 ohmia.

Oli myös ihan aluksi Sennheiserit, avoimet rimpulat.

Hifiin tai äänentoisteluun yleensä , saa uppoamaan aikaa , vaivaa ja rahaa määrättömästi, silti välillä ihan kivaa askarrella kuuntelun parissa. Vaikka soitella LP-levyjä.

Tuollaisilla kuuntelen musiikkia. (enimmäkseen tietokoneesta ilman lisävahvistimia)
Omaan korvaan hyvä soundi, eikä ole kalliit.
Liikkeessä niin hyvä palvelu, että kannattaa käydä vähän kauempaakin.

Itselle on riittänyt Sonyn vahvistimen perässä pienet Jamo-kaiuttimet (tyyppi ?) sekä AudioPron 1.36 subbari. Näillä mennään

Laitoin vuosi sitten äänentoistoa hiukan uusiksi kun muutettiin väljempään kämppään. Hirsitalon 50-neliöisessä pirtissä on nyt Dali Ikon 6 Mk2 + 2kpl Ikon Sub Mk2 joista tulee kieltämättä uskottavampi ääni kuin taannoisista Amphion Argoneista kera omavalmisteisen supparin.