Itse lorauttaisin raakaa vettä sen verran, että väri tulisi näkyviin. Sitten raakaa oikean väristä perään sama määrä. Loput sitten fifty-sixty.

Sikäli kun ymmärsin ongelma-asetelman oikein...

Tuo ▲ hyvä lorauttamisvinkki tuli vähän liian myöhään. Keskesin jo korrekit heittää koneeseen. Oli vissiin tyhjä koko torvelo.

Tulikin sopivasti ajankohtaiseksi tämä
Poika soitteli, että konehuoneessa höyryää ja nesteet lentää pakosarjalle. Ajattelin hetken että mitä hemmettiä siellä oikein tapahtuu? Eihän tuon nyt pitäisi oikein noin mennä!
Meni se, oli bexun ilmausruuvi itsekseen ruvennut ilmailemaan Siinä kannen takana, putkessa oleva ruuvi tosiaan oli itsekseen auennut ja roiski nesteet pihalle. Mikähän prkl sillekin tuli?
Onneksi sentään ei kaikki nesteet tulleet pihalle, höyry oli kyllä komea, kun suoraan pakosarjalle ruikki

Kattokaa peugeot foorumilta kuinka tarkkaa toi on.

Jaa-a sen verran alkuperäiseen kysymykseen palatakseni vuodelta 2009....

En kyllä ymmärrä mikä on vihreän ja punaisen varsinainen ero koska minulla oli pullot kaupan hyllyssä vierekkäin pari pvää sitten, punainen ja vihreä ja molemmissa lukee: propyleeniglykolia ja EI tasan muuta.
Punainen oli kalliimpaa ja siinä vain mainittiin pidempi käyttöikä. Sisältääkö tämä punainen siis jotain antioksidanttia että se kestää pidempään? Ja edelleen, molemmissa purkeissa luki propyleeniglykoli.

Niin piti vielä lisätä että jos sitten sotkee nämä: etyleeniglykoli tai propyleeniglykoli niin voisin ymmärtää että tulee puuroa...

Oikeasti pitää käyttää sinistä.

Ei värin väliä oo ko on vaan punasta!!

Punainen jäähdytinneste on kaikista nopeinta, koska Ferrari on punainen. Sininen taas pitää moottorin viileimpänä, katso vaikka vessan vesihanasta . Vihreä kyllä jotenkin vaan sopisi citikkaan, en ole kyllä sen väristä vielä kokeillutkaan.

Oikeasti se nesteen väri ei kerro yhtään mitään. Se on vain markkinoinnin väline. Eriväriset voivat olla sekoituskelpoisia mutta samanväriset eivät.

Suurin ero on korroosiosuoja-aineissa. Etyleeni- ja propyleeniglykolia voi sekoittaa, mutta eri lisäaineet eivät aina tykkää toisistaan.

Tuolla vähän lisätietoa englanniksi:
http://foryourbusiness.eco-freez.com/in ... Itemid=134
Kierrätysnesteen valmistajan mainospuheet kannattaa suodattaa pois.

Onko tämä lähinnä teoreettinen vai ihan oikea käytännön riski? Onko kellään omakohtaista kokemusta puuroutumisesta?

En ainakaan minä oo saanu joskus on tullu lisättyä nesteitä tietämättä mitä entinen neste on, tierä sitten??

Laitan Aina kolmea eriä väriä sammaan hinkkiin sekasin ja yhtä paljon se on tärkeää, Vihreä ensin, muuten sakkaa, tullee sitä puuroa ja sitte pittää kepillä sekottaa, ensin kone kone kuumaksi ennen kun sitä sinne laittaa, niin ,että kaikki on pois varmasti! Moni on sitä vähän jättännä ja sitte se kolmospytty jäätyy ihan itekseen, eikä vakkuutus korvaa! Siitä ,kun pikku hiljoo lähtee kuumentamaan, niin kyllä se viellä satatuhatta kulkoo

Tuossa vaimon auto-unioonissa oli ostohetkellä sotketut liemet sisällä, sellainen keskiruskea seos, puuroutumista ei ollut onneksi vielä pahemmin, mitä nyt termari jumissa jne..ja onneksi termarin vaihto tarkottaa tuossa myös jakopäätä kun on sellasessa paikassa Tuli kyllä jonkunverran manailtua sitä urpoa joka oli nesteet sekottanu...huuhtelu kolmeen kertaan ja taas oli väri oikea

Tuo SVC:n antama linkki oli paljon tietoa englanniksi. Tässä on asiallista selkotekstiä suomeksi kun kaikille ei ulkomaanteksti sovellu. Varastin tämän aikoinaan jostakin prätkä-foorumilta, toivottavasti tätä ei ole jo laitettu aikaisemmin tähän.

NESTE SUPERJÄÄHDYTINNESTE XLC

Neste Superjäähdytinneste XLC on etyleeniglykolipohjainen, veteen sekoitettava jäähdytinneste, jonka tekniset ominaisuudet ovat korroosioneston, lämmönsiirron kuin käyttöiänkin suhteen huippuluokkaa. Samoin hyvä pakkasenkesto yhdessä korkean kiehuma- pisteen kanssa suojaa moottoria niin alhaisissa kuin korkeissakin lämpötiloissa.
Neste Superjäähdytinneste XLC ei sisällä fosfaatti-, silikaatti- eikä nitriittiyhdisteitä. Uudentyyppisen, patentoidun lisäaineistuksensa ansiosta saadaan huippuluokkaa oleva korroosionsuoja kaikille moottorin metalli- ja alumiiniosille samoin kuin erittäin hyvä suoja kavitaatiokorroosiota vastaan.

Ja toinen on TB:n vihreä jäähdytinneste, josta sanotaan näin:

Teboil Jäähdytinneste

Teboil-jäähdytinneste antaa jäähdytysjärjestelmälle erinomaisen suojan jäätymistä, syöpymistä ja korroosiota vastaan. Tuote ylittää British Standardin BS 6580:1992 laatuvaatimukset.

Soveltuu myös alumiinia sisältäviin nykyaikaisiin moottoreihin. Valmistettu monoetyleeniglykolista, johon on lisätty ruostumista, syöpymistä, hapettumista ja vaahtoamista estäviä lisäaineita.



Onko siis näin että molemmat noista aineista kävisivät tuohon pyörään? Mikähän punaisen ja vihreän nesteen ero oikeastaan on jos molemmat aineet sopivat?
Jäähdytysnesteiden pohjana käytetään joko etyleeniglykolia (synonyymit: 1,2-etaanidioli; 1,2-dihydroksietaani; monoetyleeniglykoli; glykoli) tai propyleeniglykolia (synonyymejä: 1,2-propaanidioli, metyylietyleeniglykoli ja 1,2-dihydroksipropaani).

Nämä molemmat aineet ovat samanarvoisia jäähdytysnesteitä, mutta propyleeniglykoli on myrkytöntä (käytetään mm. elintarvikkeiden lisäaineena) ja huomattavasti kalliimpaa kuin myrkyllinen etyleeniglykoli. Näitä voi myös sekoittaa keskenään, mutta pakkaskestävyysmittaus ei enää sen jälkeen onnistu.

Värin indikoi nesteen lisäaineistusta, mutta pelkästä väristä ei voi luotettavasti päätellä juuri mitään.

Kurapyöräfoorumilla tiedetään kertoa lisäaineistuksesta seuraavaa:


kirjoitti
Jäähdytinnesteitä on lisäaineistuksensa perusteella kolmea eri laatua:
- lisäaineistus on epäorgaanista (inorganic additive technology, IAT)
- lisäaineistus on orgaanista (organic additive technology, OAT)
- tai näiden yhdistelmä, välimalli (hybrid organic additive technology, HOAT). Näitä on esiintynyt OAT:n kehitysvaiheen aikana.

Perinteisissä IAT-tyyppisissä nesteissä korroosionesto perustuu silikaatteihin, jotka muodostavat suojaavan kalvon koko jäähdytysjärjestelmän pinnoille (myös kumiletkuihin yms.).

IAT-nesteiden silikaatit siirtyvät nesteestä pinnoille melko nopeasti. Nesteen silikaattipitoisuus saattaa pudota viidesosaan 15-20000 km aikana. Nykyisten IAT-nesteiden silikaattipitoisuus on paljon pienempi kuin aikanaan (noin 250 ppm eli 0,25%).

Pinnoitteen paksuuntuessa siitä saattaa irrota palasia, jotka tukkivat ahtaita kanavia jäähdyttimessä. Irronneet palaset saattavat myös mennä (pumpun) akselin ja tiivisteen väliin ja aiheuttaa kulumista, joka johtaa vuotoon. Talvisäilytyksen aikana (tai kotilossa kesällä lämmityslaitteen kanavissa) kun ei ole virtausta, silikaatit saattavat muodostaa kumimaista ainetta, joka sitten aikanaan liikkeelle lähtiessään tukkii kanavia. IAT-nesteitä silti käytetään yhä, koska ne toimivat hyvin moottoreissa, joissa niitä on suunniteltu käytettäväksi.

Irronneen pinnoitteen tilalle ei muodostu uutta suojaavaa pintaa, jos silikaatit ovat kuluneet nesteestä. Tämän vuoksi neste tulisi vaihtaa parin vuoden välein.

Uudemmissa silikaatittomissa OAT-tyyppisissä nesteissä lisäaineet eivät muodosta yhtenäistä pinnoitetta, vaan reagoivat alkavien hapettumien kanssa muuttaen ne suojaavaksi pinnoitteeksi paikallisesti. OAT-tyyppisten nesteiden kestoikä on noin viisi vuotta.

IAT- ja OAT-nesteitä ei tule sekoittaa keskenään. Neljänneksen (25%) nestemäärästä voi vielä turvallisesti korvata erityyppisellä nesteellä, mutta ei enempää. Seos muuttuu ruskeaksi ja aiheuttaa korroosiota ja voi hyytelöityä (puuroutua).

Valitettavasti väri ei kerro luotettavasti, mikä neste on kyseessä. Perusaine on väritöntä, ja valmistajat lisäävät väriaineet. Kun OAT-nesteet tulivat markkinoille punaisina, jotkut valmistajat alkoivat myydä perinteisiä silikaattipitoisia nesteitä punaiseksi värjättynä saadakseen paremman hinnan! Nykyään jotkut valmistajat värjäävät nesteen esim. keltaiseksi ja sanovat, että saa sekoittaa minkä nesteen kanssa vain!

Lyhyesti: Huuhtele järjestelmä vedellä ja käytä silikaatitonta nestettä (lue purkin kyljestä) 50/50-sekoitussuhteessa veteen. Veden tulee olla tislattua vettä (akkuvettä), koska raanavesi sisältää joskus rautaa ja jopa klooria, jotka molemmat aiheuttavat korroosiota ainakin isoina pitoisuuksina. Ja magnesiumia ja ainakin kalkkia. (OT: Meillä ainakin kahvinkeitin tukkeentuu pilalle tosi äkkiä vaikka tekisi happohuuhtelujakin. Moccamaster on ainoa joka kestää.) Kalkki kerrostuu moottorin kuumimmille pinnoille ja haittaa lämmön siirtymistä. Sitten se lohkeilee irti ja kulkeutuu tukkimaan ahtaita kanavia.

Kaupan valmiiksi sekoitetuissa jäähdytinnesteissä on käytetty tislattua vettä.

Pidä järjestelmä täynnä. Jäähdytinnestehöyry on tosi aggressiivista ja aiheuttaa korroosiota, joten älä aja järjestelmä vajaana. Lisäksi vajaa neste kiehuu helposti paikallisesti moottorin sammutuksen jälkeen.

Uusia laitteita asennettaessa (uusi jäähdytin tai pumppu tms.) kannattaa huomata, että ne tulevat järjestelmään ilman suojaavaa pinnoitetta, joten vanhaa jäähdytinnestettä ei kannata laittaa takaisin.