IT ala on 'out of my league' nykyään... Ei meikäläisen aikuiskoulutuksen ammattitutkinnolla töitä löydy, kun on satapäin Nokia inssejä markkinoilla. Hakemuksia tosin olen laittanut vasta kymmenkunta, kun en aio lähteä täältä Turun seudulta mihinkään (mahdotonta perhettä ja eläimiä muuttaa).
Syksyksi on haku päällä josko vielä kouluttais itsensä johonkin kolmanteen ammattiin. Eläkeikään kun on vielä vähintään 20 v (nyky säännöillä).
Liiketoiminta ja logistiikka tradenomi koulutus olis toiveena päästä, mutta mahtaako sekään tuoda leipää tulevaisuudessa...?
Itseä kun kiinnostaa tehdä jotain jossa saa tehdä hommia tekniikan parissa. Liian teoreettiset hommat on ikäviä (juu miksi ihmeessä päädyin ohjelmoinnin pariin?).
Työssä pitää voida tehdä jotain konkreettista vaikka kyse olisi paperihommista. Järjestely ja organisointi on 'kivaa'.
Olen minä yhtenä 'haaveena' pitänyt bussikuskin hommia (se todellinen on taivaiden bussikuski, mutta maantietkin kelpaa kun ei tuohon ekaan ole fysiologisia mahiksia).
Pankaas tullen ideoita ja näkymiä omilta aloiltanne mitä kannattais tulevaisuudessa tehdä.

Kuis nyt noin? Otetaan rimaa hiukan alas jos se ohjemointi ei enää maistu => testaajan hommiin vaan

Tuossa voit hyvin hyödyntää nykyistä oppipohjaa, mutta ei ole kuitenkaan läheskään niin vaativaa tekniikan perässä ravaamista. Keskitytään enempi siihen miten hommat toimii vs. miten niiden pitäisi toimia. Ja kun tietää jotain myös sieltä konepellin alta, niin se on vain pelkkää plussaa. Kasvupotentiaalia on esim. Test Managerin puolelle, jossa pääseekin jo suunnittelemaan niitä hommia mitä, milloin, miten, kuka testaa... Tai alalla voi erikoistua vaikka käyttöliittymiin, erilaisiin rajapintoihin, testausautomaatioon... ihan on up to you mikä kiinnostaa

Ihan omallakin kokemuksella, ex. Nokialaisena sieltä hw-puolelta, nyt on jo reilun 10v tätä testaus-polkua taivallettu ja hyvin on hommat maistuneet. Tosin mä hiukan jo aloittelin tuolla Nokian loppupuolella, radiolinkkien sulautettuja ohjelmistoja testailemalla, joten ihan puhdas hyppy tuntemattomaan tuo alan vaihto ei ollut. Työvoimapoliittisesta TestPro-koulutuksesta tämä taival sitten varsinaisesti alkoi ja duunia on sen jälkeen ollut ihan riittämiin

Putkiasentaja (saneeraus/huolto) , talotekniikkalan IT asiantuntija noi nyt ekaks tuli mieleen. tolta omalta alalta, kun ei tunnu työt vähenevän millään.

Eikös tuo nykyautojen vikakoodien tulkkaus ole päättymätön työsarka. Hyödynnä ihmeessä oma tietotaitosi, ja syvennä sitä autodiagnostiikan suuntaan.

Kaikkea muuta voit harkita paitsi bussikuskinhommia. Ne on korvamerkitty jo vuosia maahanmuuttajille. Viimeiset 15 vuotta esim pääkaupunkiseudulla on ollut avoimia bussinkuljettajan paikkoja, mutta jos sinne yrittää sisämaasta kantaväestöön kuuluva työtön bussikuski niin ei paikkaa saa koska paikat on varattuna maahanmuuttajille kotoutus tarkoitukseen.

Ilmiö on ollut nähtävissä jo tosiaan reilut toistakymmentä vuotta, ja näkyy pääkaupunkiseudun linjaliikenteen busseissa. Noin 70 prosenttia on ulkomaalaistaustaisia kuskeja. Samaan aikaan kantaväestön satamäärin työttöminä elävät bussinkuljettajat eivät saa ammattiaan vastaavaa työtä vaan heidät pakotetaan risusavottoihin ym muihin uudelleen koulutushommiin päivärahan menetyksen uhalla.

Ei se helppoa ole IT nörtinkään ryhtyä bussikuskiksi.Paitsi jos puhut murtaen Suomea, tämä on kalla faktum.

Näitä tuli mieleen isännöitsijä. Hallinnoitava rakennuskanta vain kasvaa koko ajan ja alalla on käynnistymässä todella valtaisa sukupolven vaihdos tässä muutaman vuoden sisään = töitä tuolla alalla tulee varmasti olemaan aika pitkäksi aikaa

Tuolta voi katsoa lähitulevaisuuden työtarpeista ammattibarometrista Varsinais-Suomessa. Putkiasentajista on vielä tällä hetkellä ylitarjontaa. ICT-alakin on kurimuksessa.
http://vsely.temp.web2.foral.info/wp-co ... I_2015.pdf

Tuli mieleen tuossa parikytä vuotta sitten edellisen laman aikana kaverin kanssa, jotta miten Turun puolessa pääsisi pois tästä työn oravanpyörästä.
Suunniteltiin sellaista, että jos työt loppuu niin hakeudutaan ratikkakuskin koulutukseen. Toinen kuskiksi ja toinen rahastajaksi. Alan työt olisi suunnitelmiemme mukaan olleet niin vähissä Turussa, että varmaan eläkeputkeen oltaisiin päästy.
Lopputulos oli se, että kaveri pääsi eläkkeelle, mutta minä pyörin edelleen tässä oravanpyörässä.
Nyt voisi se ratikkakuskin ammattikin tulla ajankohtaiseksi Turussa.

Eläinlääkäriasemat.Koirien ja kissojen ulkoilutus/stailaus.vanhustenhoito,maatilalomitus,suppeat erikoisalat kuten hissit,kylmäkoneet tms.Ensivuonna,uusien autojen myynti.

PS.Rokotutin koirani eilen,maksoi 100euroa(monitehorokote).

Kirjanpitäjistä myös kuulemma pulaa.

Palveluala. Suurella ikäluokalla on varaa, halua ja tarvetta käyttää palveluita koko ajan enemmän.

Putkimies.

Kengitysseppä, jos selkä kestää

Palveluasuminen, kotonapärjäämiseen liittyvät toiminnot, joko palveluketjun osana tai teknologiaratkaisuja tuottamassa. Vanhuksia on 15 vuoden sisällä kolminkertaisesti nykytilaan verrattuna. Yhteiskunnalla ei ole mahdollisuuksia kasvattaa laitoshoitoa vastaavasti, vaan suunta on kotona pärjäämisen tukeminen eri muodoissaan.

Tähän liittyviä palveluita ovat logistiikkaketjut, estettömyyden toteuttaminen ja erilaiset hoiva- ja valvontapalvelut sekä häihin liittyvät tekniset ratkaisut. Kohteena alkaa olla pikapuoliin toista miljoonaa asukasta.

Voittaa lotossa 7 oikein ja perustaa pikkukioski, jolla voi sitten työntekoa "harrastaa".

No, vitsi vitsinä.
Hoivapuolella tulee oikeasti olemaan tarve työntekijöille, itse asiassa niistä on pulaa nyt jo.
Näihinkin hommiin vaikuttaa valitettavasti talous, vaikka tarve on polttava, taloudelliset resurssit vaatimattomat.
Talouden elpyminen on avainasemassa ja vaikuttaa lähes suoraan rekrytointiin.
Korjausrakentaminen meni jo viime vuonna ohitse uudisrakentamisesta, tosin meidänkin alaa säätelee talous-suhdanteet. Yhtiöillä ei ole oikein resursseja teettää vaativia saaneerauksia, monet yhtiöt joutuvat ottamaan massiivisia lainoja.
Kouluttaudun itse tekijäportaasta työnjohtajaksi tällä hetkellä ja katsotaan mitä tulevaisuus tuo tullessaan.

Raha mailmaa pyörittää.

Hoitoala surkein ja kilpailluin ala ottavat mahd. halpaa työvoimaa hommiin.

Korjausrakentaminen on ainakin ala jolla tienaa, mitä on hintatarjouksista juttuja kuullut niin kavereilla on katteet kohdillaan, ei meinaa kannata haaveillakaan vanhasta omakotitalosta jos ei työkalut pysy kourassa

Ja uudesta haaveiluko sitten muka onnistuu? Meinaan kyllä ne on uudisrakentajilla ne katteet ihan samalla tavalla "kohillaan" ja siinä palaa tunti jos toinenkin eri alan osaajilta ennen kuin on tupa pystyssä. Ja senkin jälkeen sitä viimeistelyä ja puuhaamista riittää useiksi vuosiksi eteenkinpäin. OKT ei todellakaan sovi henkilölle joka joutuu aina teettämään kaiken ja/tai ei ole pienintäkään halua tehdä yhtään mitään itse

Uusi on uusi vanhaa pashaa saa olla nikkaroimassa kokoajan ja ei tuu välttämättä kuntoon sittenkään.

Kyl mää nyt joudun sanoon, ettei ne katteet ole kovin ihmeellisiä, ainakaan julkisivupuolella.
Pääkaupunkiseudulla kilpailu on äärimmäisen kovaa ja joskus tuntuu että "saadaanko" me tehdä teille tämä työ. Nimimerkillä 13 vuotta haalarit niskassa, 2,5 vuotta pikkupomona ja 0,5 pomona.
Okt-hommat taas meidän mittakaavassa pieniä. Me pyöritään 700.000 - 4.000.000 hintaluokassa.

No varsinkin PK-seudulla nuo "Etelä-Suomalaiset" syö varmaan katteet aika pahasti

Eikös kaikista IT-ihmisistä tule eläkeiän lähestyessä kouluttajia tai konsultteja?

Tuossa tullut oman hevosen kenkiin välillä lyöty lisää nauloja ja kyllä käy selän päälle. Joskin meidän "ponilla" on hieman tavanomaista suurempi kavio (kenkä nro8 suokilla yleensä n,5).

Onnistuu vanhaan ei rahat riitä, pari työkaveria on teettänyt/suunnitellut kattoremonttia, tarjoukset perus 80-luvun peltikaton uusinnasta 14.000-25.000€ ( viidesosa talon arvosta ) tai tarvikkeet itse tehtynä noin 4000€

Ja saahan noita valmistaloja suht kilpailukykyiseen hintaan, niiden laadusta sit voidaan olla montaa mieltä.

Kohta pääsee purkuhommiin valtion työvaatteissa ja ne kun loppuvat alkavat suuret jälleen rakentamiset jolloin amattimiehellä kuin ammattimiehellä on töitä vaikka tehdä vuorokaudet ympäri. Toukokuussa posti tuo purkuhommien sijoituskohteesta tiedon lähes joka kotiin.

Ihan henk.koht. tiedän kun 10/2010 valmistui tämä meidän yksilömme. Kunnon kotiläksyt ensin takana ja lopulta homma onnistui varsin mainiosti, pahimmat vikapaikat (mm. talotoimittajan tuulettuvan alapohjan betonipalkkiperustuksen sijaan meillä on itse tehty autotallillinen kellariperustus) fixaillen jo heti lähdössä