Nyt vasta, 9 vuotta XM:llä ajettuani, olen alkanut kaivata ds-jekkerinkin peräänkuuluttamaa pintapehmeyttä. Ei se XM:ni jousitus nytkään huono ole, mutta "sitikkamainen pehmeys" siitä jollain tapaa puuttuu. Aina, kun ajaa hetken jollain muulla, ja taas palaa oman auton rattiin, tietynlainen "majesteettisuus", vakaus korostuu muihin (yleensä pienenpiin) verrattuna.

Vielä pehmeämpää olen silti alkanut kaipaamaan. Mieleeni tuli ajatus ohentaa kallistuksenvakaajia. Joko vaihtaa Berlinen takavakaajatanko farkkuun, tai sitten hioa farkun omasta vakaajatangosta vaikka 2 mm pois yläpinnasta. Vai pitäisikö metallia poistaa enemmän, ennen kuin mitään muutosta edes huomaisi?

Pallojen "porausta" aion myös jatkaa, ja havainnoida niiden vaikutusta.

Mitä arvelette, paljonko tuo vaikuttaisi kiertojäykkyyteen, ja sitä kautta jousituksen erillisyyteen. Kallistuksenvakaajahan aiheuttaa aina toisen pyörän joustoliikkeessä vastavoiman toisen puolen jousitukseen.

Oletko tehnyt jousipallojen reikiin viisteen? Viisteellä pintakovuus häviää.

Takapalloihin on porattu 1,6 mm:n keskireijät, ja viistetty normaali-poranterän kärkikulmin. Lisäksi tietysti tuo hydractive 2 , joka saattaa olla se kaiken kovuuden alkusyy. Kuten tuolla
viewtopic.php?f=12&t=22351&start=25
nimimerkki amikasi kirjoitti, mukavin jousitukseltaan on ollut XM farkku ILMAN hydractivea.

Edessä on nyt CX:n pitkät pallot, aika hyvä mutta jotain vielä mukavuudesta puuttuu.

Eräs vähemmän käsitelty, mutta aina mukana vaikuttava jousituskomponentti on penkki. Pari senttiä vaahtomuovia kuskin pyrstön alle niin pintakovuus saattaa helpottaa? Ainakin helppo testata, taidankin kokeilla omaan ajopeliin heti huomenna, ihan mielenkiinnosta...

Englanninkielisellä C6-foorumilla nimimerkki ChrisW kirjoittaa saaneensa huomattavan parannuksen jousitusmukavuuteen vaihtamalla pehmeäkylkisiin ja hieman korkeampiprofiilisiin renkaisiin.
http://c6owners.org/plugins/forum/forum_viewtopic.php?24855

Tuohan on selvää pässinlihaa. Myös, ainakin jotkut talvirenkaat ovat kesärenkaita pehmeämpiä. Sen hyvin huomaten. Vrt: Hakka Green- Hakka7

Eikö hydractivesta pääse käytännössä eroon kun laittaa tavallisen pallot ja pistää pysyvästi jäykkään tilaan? Ja pehmeämmäksikin, jos jättää keskipallon peliin? Vai onko siinä jotain ratkaisevaa muuta eroa?

Itseä haittaa erityisesti liian herkkä kovaan tilaan meno etujousituksen liikenopeuden mukaan. Hidastetöyssyissä imaisee etupään sisään lähes huomaamattomasti, mutta etupyörien pudotessa töyssyn ulostulossa "liian" nopeasti menee kovaan tilaan ja alastulo töksähtää mitä säestää samalla jäykistyvä takapää. Hitailla vauhdeilla ei olisi tarpeeen jäykistää jousitusta, etenkään ulosjoustoissa. Nyökkäysanturin vipusuhdetta jos tuunaisi voisi tuohon mekaanisesti ehkä vaikuttaa. Suurempi keskipallo on ollut myös mielessä pintapehmeyden tuojana. Sillä jousivakio laskisi.

Tuota samaa mietin. Kuten kerroin, takapalloihin on jo porattu 1,6 mm keskireijät alkuperäisten 0,7 sijaan. Paineet ovat kuitenkin vain 30 bar tuntumassa, kuten hydractive-mallissa on. Jos nuo paineistaisi 50 Bar paikkeille, niin sekin saattaisi auttaa.

Myös ylimääräinen kallistuksenvakaaja löytyy omista nurkista, taidanpa kokeilla sen keventämistä aiemmin kertomallani tavalla.

Lujuuslaskijat : paljonko 23 mm:n pyöreästä kallistuksenvakaajatangosta pitäisi rälläköidä yläpintaa tasaiseksi, että kiertojäykkyys pienenisi 25%.
Ja kokeilen asiaa TÄYSIN omalla vastuullani, en tule jälkeenpäin syyttämään ketään, vaikka auto tuon takia räjähtäisi

Renkaista: käytän aina vakiokokoisia renkaita, 195-65-15. En kuuna kullan valkeana laita alle mitään niin epämukavaa, kuin matalaprofiilirenkaat.
Mutta tekstiilivyörenkaat kyllä kiinnostaisi, kun teräsvyörenkaatkin tuppaa jyrisemään suomalaisilla karkeilla, suolatuilla asfalttiteillä.

totta . tuon vakaajan ohentaminen auttaisi monessa muussakin asiassa , jos hyväksyy lisääntyneen kallistelun . olen myös kokeillut aikoinaan tuon keskireiän porailua . mutta en ole sen hyötyä todennut.
tilalle on tullut vain huonompi vaimennus joissakin olosuhteissa .
yhden kerran yritin myös poistaa niitä vaimennuslevyjä . mutta homma on työläs .kun ensin pitää koneistaa reunukset pois että saa sen vaimentimen irti . sitten porata niitti irti , ja kaikki taas päinvastoin.
en muista tulosta .

Menisköhän XMään heittämällä 605:n oletettavasti löysempi vakaaja heloineen? Tämä nyt on ihan mutuilua, mutta eikös noi ole jousitusta lukuunottamatta samanlaiset alustaltaan?

Itse vastaten: laskeskelin useita pyöristelyjä ja olettamuksia käyttäen seuraavasti:
Pyöreän profiilin taivutusvastus on pii x d³ / 32, siis 23mm:n tangon W=1,19 cm³. Oliko kiertojäykkyys sama kuin taivutusvastus? No, ei sillä niin väliä...
Siitä 25% pois, pitäisi saada taivutusvastus lukemaan 0,9.
Kokeilemalla, 21 mm tanko, taivutusvastus on likimain 0,9.
poikkipinta-alojen erotus 70 mm²
Kuinka paljon yläpinnasta pois, että 70 mm² poistuu? -> kokeilemalla ja yleistämällä 4,5 mm pois korkeutta, pitäisi tehdä n.18 mm leveän tasopinnan.
Ja oletus: Kiertojäykkyys alenee likimain saman verran, kuin jos sädettä sorvaisi 1 mm pois.
Ohennus 1200 mm:n matkalle, 1200 x 70, terästä pitäisi siis poistaa 84000 mm³ , siis 84 cm³
Paljonkohan iso rälläkkä syö terästä sekunnissa? Aineenpoistonopeudella 1 mm³/s aikaa menisi siis n.24 h Ehkäpä rälläkkä raapii hiukan enemmän... toivottavasti ainakin

Hydractiven kanssa pitäisi riittää huomattavan vähäinen kallistuksenvaimennus, siinä kun poikittaista virtausta rajoitetaan (pehmeässäkin asennossa) keskipallon jalassa olevilla jutuilla. Jonkin verran ovat laittaneet noita keskipallonjalkoja, pallon tilalle tulppa, Sm:n ja D-mallinkin etujousituspiiriin, ja tuon tehneet kovasti kehuvat kallistelun vähentyneen. Tarkoitus on kyllä itsekin moista kokeilla, jos ei muuten niin mielenkiinnon takia...

Sen on kyytiläisetkin havainneet, ettei Xm kallistu juuri ollenkaan, isommassakaan nopeudessa, tiukoissa mutkissa ja Hydractiven ollessa pehmeämmässäkin tilassa. Eikä isommin tunnu vaikuttavan se että olisi kovemmassa asennossa... Ja kokemukset käytännössä vain Breakista, jonka pitäisi kallistella Berlineä enemmälti...



Sellainen hauska huomio on myös tullut tehtyä, että Ds:n kohdalla kallistelun määrässä on yllättävän iso merkitys takimmaisella kallistuksenvaimentajalla. Muutos sen paksuuteen tuli (muistaakseni) loppusyksyllä -57, ero ei ole mitenkään iso (oliko milli halkaisijassa?) mutta käytös on oleellisesti erilaista. Vielä kun muistaa miten rankasti etupainoinen Ds on, sekä sen että takaraideväli on huomattavasti etupäätä kapeampi eikä vakaajatankokaan kovin pitkä ole, niin yllättävän paljon tuommoinen pienikin muutos sitten lopputulokseen vaikuttaa...

Ja joo, todella mielenkiinnolla tuloksia odotan..!

Jos berlinen tanko on mekaaniseti yhteensopiva ja ohuempi, se olisi mielekkäämpi testiväline kuin rälläköimällä ohennettu. Lievästi D:n muotoinen profiili ja rosoisuus ei välttämättä ole myöskään hyvä juttu pitemmän päälle, ja aikas kovaa tavaraa se on rälläköidä.

Mulla on toinen farkku purussa, sillä oli tarkoitus kokeilla. Ja olen todellakin kokeilemassa vain omaan käyttöön tarkoitetulla autolla. Ajotapapani on kuitenkin sellainen, ettei kojelaudalla vapaasti seisova kahvimuki kaadu, joten omassa käytössäni kallistuksenvakaaja on lähes tarpeeton. Toki sitä tarvitaan ajokorkeuden säätöön, mutta siihenhän riittää 6 mm:n risu. Ja kallistuksenvakaajahan on joka tapauksessa vääntötanko, eli ei sen pitäisi joustovaran mukaisilla vääntökulmilla huonoa tykätä, jos sen kuitenkin suht´ koht´tasaisesti koko matkalta ohentaa.

Takapäässä tuo on helppo toimenpide, edestä joutuu varmaankin apurunkoa pudottamaan, sen mitä putket ja johdot sallii, joten se on huomattavasti työläämpi toteuttaa.

Kerran joskus 5 vuotta sitten unohdin termospullon mustan mukin puolillaan kahvia kojelaudalle, ja käännyin vähän reippaammalla vauhdilla oikealle. Kahvit kaatui mittaristolle. Pysähdyin tien laitaan kuivaamaan, ja olin hetken jo siinä luulossa, ettei mitään kummempaa tapahtunut . Kohta alkoi ylikeitetty kahvi tuoksahtaa, ja muovin käry täydensi "nautintoa". Mittaristo sijaitsee kaukalossa, mittariston alla oli sentin verran kahvia, ja taustan piirilevy ui kahvissa. Se aiheutti jonkun oikosulun, ja piirilevy yhdestä kohtaa kuumeni, ja meni kelvottomaksi . xmfanilta myöhemmin sain vastaavan osan tilalle.

4,5 milliä sivusta on hyvin lähellä toivottua 75%n jäykkyyttä.
Tuommoinen 1200 pitkä tanko kiertyy 23 millisenä noin 32,6 astetta / kNm ja 4,5 milliä syvällä tasauksella noin 43 astetta. Jännitykset noilla kiertymisillä jää vielä sen verran alhaisiksi (<200 MPa) että kestää kyllä. Toki kun on kova aine ei kannata hioa teräväpohjaisia uria eikä 45 asteen kulmaan tankoon nähden. Pinta kannattaa viimeistellä hyvin mutta varoa polttamasta sitä.
Mitä pintakovuuteen vielä tulee, niin XM:ssä vaikutti RVS suoraan etutolppiin annosteltuna huomattavasti. Putkien kitka välittää pientä tärinää läpi. Ennen käsittelyä oli nahkea liikkumaan ja pieni keulan painaminen ei palautunut takaisin. Nyt on huomattavasti herkempi.
Asia jota voisi helposti muuten vertailla! Kone käyntiin-> maastoasentoon->lasku normiasentoon ovi kiinni-> mittanauha pystyyn puskurin eteen->20 kiloa puskurin reunalle ja pois->palautuuko samaan mittaan? Muutama toisto ja keskiarvo. Tuossa jos mitataan kitkoja, on hyvä että liikkeen suunta on sama, eli ensin lasketaan alas jolloin kitkat vähän jarruttaa eikä hydetukea niin paljoa.
Voisi myös mitata jousivakiota samoin. On iso ero jos pallot kunnossa tai keskipallo ei mukana. Tällöin kannattanee hieman keinutella puskurista ja odottaa että hakeutuu luonnolliseen tasapainotilaan. Sitten mittaus vakiopainolla/liike. Suuri kitka sotkee tuossa ja pienillä painoilla ei kannata kokeilla.

Kiitos uskon vahvistuksesta. Vielä siitä mahdollisesta rälläköinnistä, eihän sitä tarvitse teräväkulmaiseksi D:ksi jättää, vaan vähän pyöristää kulmia, jolloin lopputulos on hieman elliptinen. Vielä nyt päällä oleva flunssa, ja vaimon keksimät joulu-muka-kiireet saattavat vähän viivyttää kokeilun aikataulua

Kaikkeen näköjään tottuu ja turtuu, niin epämukavuuteen kuin mukavuuteenkin. Nyt kun flunssan takia olin kokonaisen sunnuntain ajamatta XM:ää, niin tänään taas työmatkalla tuntui, että kyllä se jousitus on nytkin todella hemmetin hyvä , kouluarvosanoin antaisin 9,5. Mutta siihen kymppiin tietysti pitää pyrkiä

Toimii. Laitoin XM:ään valkosivurenkaat kokoa 205/70 R15. Pehmeyttä tuli lisää ja se tuli ikään kuin vahingossa kaupan päälle - alunperin syy tähän rengaskokoon oli se, ettei valkosivurenkaita saanut tuohon hätään kokoa 195/65 R15 (nykyään saa, Suomestakin). Toki ounastelin etukäteen, että pehmeyttä saattaa tulla lisää...

Isompi rengaskoko mahtuu juuri ja juuri XM Breikin (Y3) pyöräkoteloihin alkuperäisillä V6-aluvanteilla, kun jousitus laskeutuu levon aikana ala-asentoon. Muistaakseni sinne takapyöräkotelon sivuseinän ja renkaan väliin pikkurilli juuri mahtui Mutta sehän riittää

Ikämuisti palailee pätkittäin...

Edelliseen viestiin viitaten: pikkurilli mahtui takapyöräkotelon sivuseinän ja renkaan väliin, kun XM oli ajokorkeudessa. Lepoasennossa väli oli niukkaakin niukempi - jos siellä millimetri oli tilaa, niin hyvä. Ei tarvinnut sentäs XM:n levikesarjaa alkaa asentelemaan

Tällä tietämyksellä kokeilisin kapeampaa rengasprofiilia 195/70 R15, mutta en tietenkään C-merkinnällä (jäykempi, kahdeksan kangasta, pakettiautoille tarkoitettu kantavuus) olevaa. Näitähän ne suurin osa markkinoilla on em. koossa.