Nettiautossa on myynnissä Pallaksena D-malli, joka ei ole lähellekkään aito, vuosimallina on 71. On selvästikkin tavallinen D superi vm73? Ihan tarkkaan ei kuvista voi päätellä, mutta sisävalot on keskitolpissa,eikä kattolistoissa. EI Ainuttakaan Pallaslistaa ovien sisäpuolella. Pienempiä ulkolistoja ei ainuttakaan. Ei ovien ylempiä sisäverhoilua, eikä kynsikuppeja. Tavalliset D-superin takavalot. Kynnysverhoilut tavalliset D-superin, EI kynnyslistoja. Ratti pehmeä vm. 72 loppuvuodesta, tai uudempi. Ovet uppokahvaiset, tuli 72 loppuvuodesta. Mittaristo 73, tai nuorempi, tunnistaa heti kierroslukumittarista. Jos on DS on myös kääntyvät etuvalot. Ei myöskään pallaslistoja ovien sisäpuolella alaosassa, ne 6 cm. leveät ja PALJON MUUTA

Monille (maalllikoille) on epäselvää DS:n ja DSuperin (=ID:n) ero. Olen myös tavannut ihmisiä, jotka luulevat, että koko tämä Sitikan malli on Pallas. Viime kesänä viereeni pysäköi nuorten miesten joukkio jollain saksalaisella premiumilla, nousivat autostaan ja tulivat kysymään: "Minkämerkkinen auto?" Hohhoijaa!

Näinhän se on nykyään, mutta täytyy myyjänkin vähän perehtyä ajokkiinsa. tässä ei ole muuta kun noi ovitaskun tikkaukset ja penkin tikkaukset pallasmallia. Sulakerasioita on kolme, viittaa vuoteen 73 eteenpäin. EI Pallas kapseleita. SANON, että auto on 73-74 D-Super.

Olin aikoinaan 80 luvulla töissä Autopurkamo Ojala & Knit, Nyk. Sitronen. Purkasin varmaan parikymmentä D-mallia, itelläkin ollu yli 10, kyllä siinä oppi kaikki mutterit ulkoa.

Minulle on ehdotettu että autoni on Rellu ja Saab

Facebookin mobilistiryhmässä kerran seurailin aikani väen arvailuita siitä missä mallissa oli kääntyvät valot ja oliko se ID jossa oli pystylamput. Ja että mitä kaasua se pallo sisältää ja paljon muuta.
Laitoin sinne lyhyehkön faktalistan aiheesta.

Ihan harrastajat ja bensapäätkin "tietävät" helposti väärin. Pikkuvirheet on inhimillisiä ja hyväksyttäviä.
Mutta olen myös lueskellut näitä myynti-ilmoituksia ja taivastellut samoja asioita. Meillä on vielä paljon tekemistä tiedon levittämiessä.
Tosin myös vaikka Ford Escortien eri mallit sekoittavat tavan tossunkuluttajat joten ei liene ihmeellistä että tällainen hieman eksoottisempi peli aiheuttaa sekaannuksia. Mistä vain sopivasti raidoitetusta autosta tulee helposti GT...

Myynti-ilmoituksen tekijää tuntematta voi vain arvata että joko ihan tietämättään myy autoaan Pallaksena tai sitten liioittelee toivoakseen jokun maksavan siitä heiman enemmän. Arvaan ensimmäistä arvausta.
Ostajalla onkin aina tarkka paikka...

Juu se on oikeastaan sama, jos myy CX:n 20 TRE:TÄ, 25 GTI:nä

Puhutaanko nyt tusta jossa on sininen sisustus ja pitää paikkaansa entisen pääministerin kotikunnassa. Onhan tuo ihan museokatsastettu ja silleen tyypitetty

Aa, joo.
Juttelin tuon myyjän kanssa tässä taannoin kun tuo minun auto oli aikanaan hetken hänen omistuksessaan.
Pitkän linjan Citroen harrastaja. Sanoi että tuo on DS enkä sitä epäile. Pallas, en nyt muista mainitsiko erikseen siitä.
Pallaksen pellit pilareissa ja takaluukun kahvat on kiiltävät... Pallas osia ainakin ovat ne.
Jokatapauksessa hintaansa nähden varsin hieno peli. Ja vielä MR leimassa.
En sanoisi edes kalliiksi.

http://www.nettiauto.com/citroen/ds/7735022

ENSIMMÄINEN ASIA, DS:SSÄ on AINA 4 Sisävaloa, myös siellä takapilareissa, ja manuaalissakin se tutti lattiassa. EI tavallista jarrupoljinta. Seiskaykkösessä on vielä takalämppäri. 73:ssa ei. Tähän autoon on varmaanki vaihdettu runkonumero tms. Mutta aito 71:nen se EI OLE. Tästä en olis näin kovana, mutta alkaa menemään petoksen puolelle. EDELLEEN SANON, ETTÄ OON ENTISÖINY MONTA D-MALLIA... Esim. vuonna 88, sen Mobilistin Kai L. Breemerin DS19 VM.62 Safarin, joka on nykyisin Michael Cederkroitsilla. Rek. nro. muistaakseni: ADB-25

MITÄS LUULETTE OSTAJAN ajattelevan, jos on ostanut aitona, kun myydään "71 DS PALLAKSENA" kun ainutkaan tyyppinimi ei pidä paikkaansa. Ajatelkaas omana asiana. NÄIN EI SAA OLLA... Eihän mullakaan vääryytä vastaan mitään ole...

MUTTA TÄTÄ EN PÄÄSTÄ LÄPI...???

Noniin, rauhoitutaan vähän.

Tosi monta D-mallia on ollut vuosien mittaan kaupan Pallaksina. Vaikka olisi ollut ihan normi DSuperi muutamin detaljein.
Vastuu siirtyy kauppatilanteessa aina kuulijalle vaikka ei olisikaan savolainen. Jos on oikeasti etsimässä ja ostamassa Pallasta niin kiukkuhan siitä tulee jos ilmenee ettei olekaan Pallas. Silloin pitää kaiketi vain pohtia ja punnita, oliko ostamassa sijoituskohdetta vai nautintovälinettä... Nautintovälineen ostajalle asialla ei liene niin suurta merkitystä.
Mutta kyllä, siinä mielessä olen samaa mieltä että Pallaksen nimellä ratsastaminen ei ole reilua.
Tähän tapaukseen en ota kantaa enempää kun en tarpeeksi tiedä.

Mutta. D-vitamiinin puutosta voi lääkitä vain D-vitamiinilla

Seuraava patonkimiitti myyjän luona pesismailojen kanssa vai mitä tässä ajetaan takaa? Soita myyjälle ja kerro huolistasi jos siltä tuntuu. Jos myyjää ei kiinnosta, niin tuskinpa tuossa nyt mitkään rikoksen tunnusmerkit täytyy. Nettiauto on väärällään enemmän tai vähemmän vastaavanlaisia tapauksia aina ilmajousitetuista xantioista alkaen...

Ymmärrän kyllä pointtisi ja kyllä tuollainen saa omatkin pussihousut tutisemaan

Aika vaikea asia ottaa selvää onko kyseinen auto tuotu ds mallisenä.Itsellä on ds 23 ie pallas-73 tallessa huoltovihko missä lukee pallas myyty uutena 17.04.1975 mellilän autokeskuksesta tuotu maahan kumminkin dokumenttien mukaan 1973, mutta kattolistassa vain yhdet valot ja takalämmitin.Toki noita voi muunnella jälkikäteen millaiseksi haluaa.Korpivaaran listoista ei löydy mallitarkennusta.

Tavallisessa DS:ssä on 4 sisävaloa ja Pallaksessa ne 2 katon ylälistassa. Kävin aikoinaan just tarkastelemassa niitä D-malleja autokeskuksessa, ja kertomassa oikean vuosimallin, kun noita kavereita oli kiinnostunu ostamaan niitä. Myyjät lähti heti kävelemään... Autokeskus kärähti loppujenlopuksi niistä vuosimalli jutuistaan. Auto voi olla kyllä tehty vaikka esim. 73, mutta jos se ensirekisteröidään 75, sen vuosimalliksi tuli 75. D-mallin ja cx.n moottorin neljännestä numerosta muistaakseni saa tiedon, minä vuotena moottori on tehty. CX:n letkuissa ja vaihdelaatikoissa ja monessa muussakin osassa lukee myös minä vuonna ne on tehty.

Niin, se on kylläkin Trafin, entisen AKE:n aikaansaannosta tuo vuosimalliepäselvyys. Papereihin merkitään vuosimalliksi käyttöönottohetken mukainen ajankohta, ei sitä milloin kyseinen ajopeli on rullannut tehtaalta ulos...

Tuo tietysti hankaloittaa mm. osien ostossa, jos on siinä uskossa että rekisteritiedoissa olisi oikea vuosimalli. Muuten sillä ei isommin ole merkitystä...

Tähän liittyen. Minkähän vuosimallin sitten on nuo miun pari Dyanea, käytössä oleva on valmistunut vuonna -72, tullut maahan 11.1.73 ja käyttöönotettu vuonna -74. Ja projektina oleva, valmistunut -67, tuotu maahan -68 ja otettu käyttöön 5/69...



Tällä tarkoitan sitten sitä, että tuosta "vuosimalliepäselvyydestä" ei kannattane isommin hermoilla, väärästä mallimerkinnästä enemmänkin. Eikä museotarkastuspapereihinkaan ole luottamista, niissä on monesti virheitä ellei omistaja ole tarkasti pitänyt huolta että esiintyneet virheet korjataan. Leikkisästi voisi väittää koko museorekisteritoiminnan olevan iso vitsi, mutta uskaltaako noin sanoa ettei joku museorekisteröintiä kunnioittava sitten pahastuisi...

Ymmärrän SitikkaSimon närkästyksen aiheesta, mutta ihan rehellisesti sanottuna runkonumeropuljaamisesta vihjaaminen julkisella foorumilla ei palvele harrastajia. Mitä tarkemmin nämä määritellään niin sitä enemmän niitä syynätään ja jos yksikin jää pois ajosta syynäyksen seurauksena niin mielestäni se on suruliputuspäivä jatkuvuuden kannalta. Sillä ei nimittäin ole harrastamisen kannalta mitään merkitystä mitä papereissa lukee, ainoastaan verottaja hyötyy. Ja aina kun jokin harrasteauto palautuu tieliikenteeseen tai ylipäätään pysyy liikenteessä yli normaalin auton käyttöiän niin kyllä verottaja siitäkin on loppupeleissä tyytyväinen.

Jobbarointi- ja pääoman maksimointitarkoituksissa nämä virheet ovat anteeksiantamattomia, mutta eipä juuri muuten. Jos syyllistä haetaan niin mielestäni museoautokatsastustoiminnassa olisi melkoisesti parantamisen varaa malli- ja aikakausivirheiden osalta.

Museoajoneuvotarkastuksen tekijältä edellytetään kyllä valtuutetun järjestön hyväksyntää tarkastajaksi, mutta siitä eteenpäin ei kai sitten ole mitään vaatimuksia mallikohtaisesta asiantuntemuksesta...

Tästä taas päästään siihen lopputulemaan, että tarkastuksen läpipääsyn todennäköisyyden maksimoimiseksi sitä autoa ei kannata viedä ainakaan mallia paremmin tuntevalle tarkastajalle

"Hylätty! Tossa on jousipallot maalattu väärällä sävyllä ja yksi sisävalo puuttuu" vs. "Onpas nätti sitikka! Hienoa kun joku näitäkin jaksaa harrastaa vaikka on pirusti sähkövikoja. Pahamaineinen ilmajousituskin näyttää toimivan loistavasti. Eiköhän se ole hyväksytty!"

Eikö olisi selvempää että vuosimalli olisi valmistusvuosi koska noihin loppupään ds malleihin tuli muutoksia melko usein,lisäksi eikö ds 23 tehty 1972-1975 välisen ajan? runkonumeron perusteella saa tiedon koska auto on laivattu suomee, citroenkerholla on jonkinlaiset dokumentit aiheesta ainakin minun autoni löytyi runkonumeron perusteella.

Auton rek.otteessa lukenee näin: Citroen 4DSEDAN D-SUPER 5-DS21-M/3120, rekisteröity 30.11.1972, alustanumero 4516485.
Ottamatta kantaa autoon niin nätti on, kuten myös GS joka samalla myyjällä myynnissä ja erittäin mukava mies.

Tuossa se jo tulikin. Suomessa joku on joskus päättänyt (ilmeisesti autokaupankin myötävaikutuksella), että meillä papereihin kirjataan ensirek-ajankohta. Näinhän on voitu sitten myydä ylivuotisetkin uusina, ja toisaalta sen oikean vuoden määrittäminen ei aina aikojen saatossa ole ollut ihan helppoa.
Mutta sitten kun VIN-koodi alkoi yleistyä (käytännössä 80-luvulta), näkyy sieltä se vuosimalli. Ja vuosimallihan on valmistusvuotta tärkeämpi, koska autojen isot muutokset menee mallivuosittain, ei kalenterivuosittain.
MA-silmin tarvitaan välillä valmistusvuositietoakin, kun loppuvuonna valmistuneita, jo uusia vuosimalleja, mutta uuden vuoden puolella kilvitettyjä, halutaan hetri tuoreeltaan MA-kilpiin.

Otetaanpas nyt uusiksi. MuseoajoneuvoLAUSUNNON antaa se järjestö, ja HYVÄKSYMISEN sekä muutoskatsastuksen suorittaa katsastaja. Mutta katsastajista vain murto-osa pystyy muuhun kuin toimimaan virallisina kumileimasimina sille järjestön antamalle LAUSUNNOLLE. Ajatushan oli toisin: järjestöllä ei voi olla valtaa vaikuttaa päätöksillään esim verotukseen. Siksi järjestö voi vain esittää oman asiantuntijalausuntonsa. Katsastajille olisi kuitenkin pitänyt järjestää koulutusta aiheeseen, ja rajoittaa MA-hyväksyntöjen antajia, jotta tavoite tarkemmasta, virallisesta prosessista olisi saavutettu. Ja toisaalta nyt kun kyse on lausunnosta, voi järjestöt niitä kirjoittaa vapaammin, ilman edesvastuun pelkoa.

Eikös se muuallakin ole sama käytäntö?

Citikoissa on myös yleensä Orga/RPO numero josta näkee koska auto putkahti tehtaasta, mutta ei kai kaikissa ole kuin salaisena tietona/valmistajan tiedossa?

Tyyppihyväksyntäpäivämäärä voi olla joskus tieto josta voi päätellä aikaisinta valmistusajankohtaa, mutta haarukka voi olla kovin iso jos autoa tehty pitkään samanlaisena.

Olisi tietysti kiva että näkisi kummatkin, voi vaikka ihmetellä onko auto seissyt vuositolkulla vapaasatamissa laman takia tai onko se kenties mällätty ja korjattu kuljetuksen aikana, mutta toisaalta isotkin korjaukset tekee murtoajassa siitä, mitä aikoinaan kaukoidän autot kesti kulkeutua Suomeen.

Niin, tarkastuksen lopputuloksena on lausunto, joka vaikuttaa ma-hyväksynnän saamisen todennäköisyyteen. Missä mun kirjoituksessa oli muka virhe?

Brittikilvissä on kirjain vuoden tunnuksena, ja käsittääkseni todellisessa sidoksessa auton valmistusvuoteen/mallivuoteen. Saksalaisessa otteessa on kaksi päivämäärää, mutta en jaksa muistaa miten ne meni. Ruotsalaisessa on ko-pvm sekä vuosimalli, semmoinen oli tuossa pöytälaatikossa sopivasti.
Tarkan valmistusajankohdan (kuten Orga) selvittäminen onnistuu nykyisin useimmista autoista helpostikin valmistenumerolla. Mutta esim MB on todella hankala selvittää edes mallivuotta.