Putsasinpa tänään ilmanvaihtokonetta, Parmair EX on malli. 10 v olen ihmetellyt poistopuhaltimen tehottomuutta. Poistopuhallin on ebmpapst, 230V (tai itseasiassa muuntajasäätöinen), 145W 1750r/m, 2 mikroF kondensaattoriilla. Käynnistettäessä tulopuhallin, samanlainen, hyrähtää iloisesti käyntiin, mutta poistopuhallin hitaaaaaaa...aasti, vaati yli 15 s, ennenkuin saavutti maksiminopeuden, tulopuhallin alle 2 s.

Kävinpä penkomassa hyllyjä, löytyi vastaavia käytettyjä puhaltimia 105W ja 200W, muka kunnossa olevia... ja otin samalla 3:n ja 4:n mikroF kondensaattorit mukaan. Vaihdoin samaan puhallinkuoreen 200W:sen moottorin, ja sen vaatiman 4mikroF konkan. ei toimikaan
105W:nen toimi, mutta näytti entistä nuhaisemmalta, niinpä rassasin alkuperäisen takaisin, ja taas harmittelin tehottomuutta. Kokeilinpa vielä vaihtaa 3 mikroF:n kondensaattorin, ja kas kummaa, puhallin alkoi toimia ihan mallikkaasti, ikään kuin ensimmäistä kertaa samantehoisena tulopuhaltimen kanssa. Täydellä teholla kauimmaisen poistoventtiilin paine-ero kasvoi 12 -> 27 Pa, eli ilmavirta kasvoi lähes 1,5 kertaiseksi.

Kysymykset: Voiko kondensaattori menettää osan varauskyvystään? alkuperäinen piti olla 2 +-5%.
Voiko kondensaattorin varauskykyä mitata yleismittarilla? Itse en keksinyt, kuinka?
Onko 3 mikroF kondensaatorista haittaa kyseiselle moottorille, joka nyt siis toimii paremmin kuin kertaakaan 10 vuoteen? Tehdas oli kyllä leimannut moottorin kylkeen 2 myyF...
Mikä muu syy tai seuraus?

Voi ja menettääkin. Meille tulee töihin joidenkin puhallinmallien mukana konkkia, joissa kapasitanssi puolittuu muutamassa vuodessa.
Voi. Käännä mittausvalitsin kapasitanssille ja kytke mittajohtimet kondensaattorin napoihin. Aivan kaikista mittareista ei kapasitanssialuetta löydy, mutta ihan perus Fluke 179:täkin löytyy kyllä.Puhaltimen moottorin onnistut mahdollisesti polttamaan. Muistelisin, että sfnetissä oli elektroniikka-ryhmän FAQ:issa oli kirjoitusta tästäkin aiheesta, google varmaankin löytää.

En kyllä yhtään mitään moottoreiden käynnistys/käynti konkkien mitoituksesta tiedä...

Mutta hyvin voisi olla käyntikondensaattori, jolloin hiipuminen voisi vaikuttaa noin ja liian suuri arvo taas nostaa ainakin käämin virtaa (meneekö silti ylikierroksille, ei tietoa?)

Yleismittareissa on tosiaan joskus myös kapasitanssimittausalueita, mutta ei ihan perusversioissa (tai saa niitä varmaan joka paikasta...Motonetistä/Biltemasta...) mutta ei yleensä se kaikista halvin malli. Muuten vaatisi hieman kikkailuja ja laskemista, vaikka mittailua vaihtojännitteillä tai vastuksella kikkailla ja ladata/purkaa jaa laskeskella. Ainakin kannattaa mitata vastus/diodialueella ettei konkka ole oikosulussa, mutta moottorikonkat on yleensä rakenteeltaan sellaisia ettei ne mene helposti oikosulkuun "itsekorjautuvia".

Mutta varmaan mittaria halvempi on ostaa samanlainen konkka, mitä muita arvoja siinä on (tärkeimpänä jännite, eli citikan häiriönpoistokonkka ei käy)ja kiinnitys, koko ja johdotus voi vaikuttaa? Esim:
https://www.elfadistrelec.fi/fi/moottor ... &simi=98.5


Eikä noita taida saada laillisesti asentaa ellei ole rokotusta sähköiskuja vastaan.

Oomi kertaa käämi=pimeenä koko lääni.

Kait tuo peruskaava pätee yhä, sen opin jo aikoinaan Essonbaarissa.

Mutta kunhan tuo Fennia ehtii laskea sairaspäivärahat minulle oikein, niin sitten voin harkita investointia uuteen 4 €:n kondensaattoriin. Nythän on vasta 11 viikkoa työtapaturmasta, eihän ne nyt vielä ole ehtineet... paitsi ilmoittaa, etä jos joutuu käyttämään omaa autoa lääkärissä käyntiin, niin siitä korvataan vain 22cent/km. Onhan se toki selkeämpää maksaa 29,60 taksikyyti per suunta, kuin 15 km oman auton käytöstä, minähän saatan siinä huijata jopa 0,2 km:n verran. Normaali kilometrikorvauksella sehän tekisi 0,45 x 15 = 6,75, joka voisi sisältää ylöspäin pyöristystä jopa 0,09€. Kyllä se selkeä taksikuitti on parempi... kunhan minulla olisi ensin varaa maksaa se.

"Moottorikondensaattori 2 uF 475 VAC, 4.16.10.01.14, Ducati Energia"
Juuri samanlainen, mutta eri valmistajan, kondensaattori on kyseessä.

Tuota merkitsemistapaa mietin kirjoittaessa. En vaan keksinyt siihen hätään, miten löydän näppäimistöltä "myy"-merkin. Tuo u taitaa ajaa paremman merkin asiaa muillakin. Siispä mikro=myy=u. MikroFaradi=uF. Nyt osaan

Kaikenlaisia korvauksia joutuu tekemään - onneksi ei ole tekstin joukossa kiinaa ja japania kovin usein (tai sitten vielä joukossa joku englannista japaniksi litteroitu uudissana). Tänään ihmeteltiin miten/mistä löytäisi henkilön tiedot sähkölukkoja ohjaavasta systeemistä, ei lopulta millään uulla kuin kortin numerolla, nimen aksenttimerkki oli korvautunut jollain kummalla merkillä...

Minäkään en tosin muista harvoin käytettyjä asioita kuin lyhyen hetken, usein kopioin merkkejä vaikka wikistä, mutta oletko huomannut mitä kummaa tapahtuu kun painaa: [ALT-GR] ja [m] (vähän saattaa riippua missä vekottimessa sitä painaa)

µF löytyy tuosta tosiaan Alt Gr + M kohdasta, tässä näppiksessäni ihan jopa näppäimen hattuun kaiverrettuna

Ja noissa konkissa tosiaan ne liittyvät sen moottorikäämityksen induktanssiin, joka siis pitää sopivan kokoisella kapasitanssilla kumota jotta vaihesiirto ja johtimia kuormittava loisvirta saadaan nollille. Eli liian suuri konkka ja vaihesiirto heittää toiselle puolelle vinoon, liian pieni taasen ei riitä korjaukseen. (Tähän pieni disclaimeri: alan opinnoistani on jo aikaa 25v ja noita koskaan ole oikeassa elämässä tarvinnut, joten hieman saattaa käsitteet ja nimitykset olla pielessä) Ja kyllä, kaikki konkat kuoleentuu ajan kanssa. Ehdottomasti yleisin vikaantumisen moodi about kaikessa nykyelektroniikassa onkin juuri elektrolyyttikonkkien kuivuminen => hakkuripowerit kyykähtää ja sitä myöten koko laite on pimeänä. Konkka maksaa kaupassa alta 2€ ja tuon vuoksi nakataan esim. 1000€ töllö roskiin kun ei tiedetä / osata

µ µ µ... aina voi oppia uutta tämän µ-tietokoneen käytöstäkin Kiitos.

Siellä Muumimaailman naapurissa sehän kuuluu jo yleissivistykseen tietää, mistä pikku-myyn löytää. Täällä Tykkimäen kupeessa löytyy vain sammakoita...

Laita suosiolla alkuperäismittainen konkka. Liian suuri kapasitanssi saa ao. käämin virran kasvamaan, toki lisää puhtiakin. Ja jos ei uudella konkalla pyöri,,.....pyöriikö muuten hyvin kevyesti, kauan sammutuksen jälkeen. Omaan masiinaan (Vallox 100)olen laakerit vaihtanut em. syystä.. . Ja laakeri tietenkin MNB:n äänitestatut. Ne ovat pyörineet jo parikymmentä vuotta, uudet samanlaiset jo vartoomassa. Alkuperäiset laakerit alkoivat jurista ja hidastella alle 10v:ssa. Siinä välissä oli hetken SKF:n normi 608zz, mutta vaihdoin ne kohta, kun pitivät ääntä heti. Nuo moottorikonkat saattavat olla kulutustavaraa, niitä on vaihdettu muihinkin kodinkoneisiin. Laatu maksaa näissäkin.

Isompi yleismittarini on Lexxa MY 64

http://www.motonet.fi/fi/tuote/493128/D ... ttari-MY64

Yritin mitata 20 µF alueella kolmea eri moottorikondensaattoria. Kaikista tulos puhdas 0. Mitä tein väärin?
Tietääkö kukaan, miten tuolla mitataan kapasitanssia? Käytetäänkö samoja johtoja, kuin jännitemittauksissa?

Tosin kaikki nuo kondensaattorit ovat yli 10 vuotta vanhoja, mutta että puhdas 0 µF...

Samanmoinen mittari lojuu pöydällä

Ne konkan jalat pitää saada sinne pitkulaisiin reikiin missä on Cx merkintä.

OK. Siihen CX -kohtaan taisi tulla joku liitinkin, josta lähtee johdot, ja joka tietenkin on hukassa...

Kondensaattorin voi summittaisesti kokeilla myös vastusmittarilla, eri vastusmittausalueilla. Ja verrata tunnettuun konkkaan. Miten nopeasti arvo muuttuu, Kun konkka välillä oikosuljetaan, tai käännetään mittajohtojen napaisuutta. Viisarimittari parempi, näkee osoittimen liikkeen...Suurimmilla mittausalueillakaan ei pitäisi ohmeja näkyä, kunnossa olevasta konkasta.

Ei ole liitintä/johtoja ainakaan minun eri merkkisessä, idea taitaa olla siinä että johdinten impedanssi ei häiritsisi mittausta pienillä arvoilla, joissain laitteissa joilla etsitään vikoja suoraan piirilevyltä on kiinteät mittausviikset. Mutta µF luokassa ei taida johdot juuri mitään vaikuttaa.

Mutta ikävä viritellä vaikka lyhytjohtimisia aksiaalikomponentteja tuohon, eli soveltuu paremmin pystymallisiin. Verkkojännitteen tms. konkkia mitattaessa kannattaa kuistaa että käytössä olleet pitäisi purkaa, siinä voi olla jännitettä pidempäänkin ja pienetkin konkat voi pitää ison jännitteen - nuo erilliset konkkamittauspiirit ei välltämättä kestä isoja jännitteitä ja muutama sata volttia voi olla mittajallekin vaarallista tai ainakin ikävää ...korjattava pokkari aikoinaan lensi nätissä kaaressa kun salaman varattu konkka purkautui kämmenen kautta (tuli silti kuntoon varsinaisestakin viasta)...

Lisää epätieteellisiä mittauksia ...
Työnsin niihin CX-koloihin peltiliuskat. ja kondensaattorien johdot liuskoja vasten. Mittarin näyttämät 20µF:n mitta-alueella:

1. (2µF) 0,27
2. (4µF) 0,02
3. (4µF) 0,00
4. (4µF) 0,00

Saattaapa nuo kondensaattorit olla aikansa eläneitä.

Kun ottaa vielä huomioon tyypillisen ylikapasitanssiin, joskus jopa kymmeniä%:ja, konkassa merkitty toleranssi. Mutta valmiitahan nuo?. Mittaa myös uusi konkka, vertailun vuoksi. Mitä näyttää vastusmittaus noista "nollakonkista", onko ääretön, vai oikkari. Onko mittauskontaktit olleet ok.

Kyllä kaikkien noiden vastusmittaustulos (resistanssi) oli ääretön.
Kävin ostamassa uuden 2µF konkan, vähittäismyyntihinta 10,50€. Myyjäliikkeen mittarilla mitaten sen C oli 2,08. Kotona vaihdoin vielä omaan Lexxa-mittariini uuden pariston, mutta en siitä huolimatta saanut konkalle mitään järkevää mittaustulosta.

Nyt konkka on vaihdettu puhallinmoottorin kupeeseen, ja hyvin toimii

Olisi saanut, jos olisit lennossa vaihtanut mittajohdot ristiin.... Sinähän ensin konkka varataan mittarin jännitteellä, käännössä purkautuu, menee nolliin ja alkaa varaus, toisinpäin....Muutosnopeus riippuu vastusmittausalueesta.

Mutkikkaammissa sähkölaitteissa voi olla yllättävän paljon "turhia osia", siis sellaisia että niiden rikkonaisuus tai puolikuntoisuus ei estä toimintaa. Omasta, aika hyvin kuuluneesta putkiradiostakin löysi monttööri kourallisen risoja osia. Yhden putken ja kuivaneita elektrolyyttikondensaattoreita. Nyt kuuluu turhankin lujaa.

Nuo radion osat, niiden väsyminen ovat aivan normaalia kulumista. Kuten autonrenkaiden kuluminen. Putkilla on tietty käyttöikä ja lyytit kuivuvat.

Tästä tuli mieleen, että onkin hyvä tarkistaa, mitata Vallox 100:n konkat. Kun on käytössä ollut jo v:sta -87. Laakereita vasta uusittu. Suodattimet oma lukunsa. Näyttäisi siltä, että kodinkoneiden konkat saattavat olla tietynlaatuisia, tietyn käyttöikäisiä, jotta....

2CV:n katkojan kärkien yhteydessä olevien kondensaattoreiden kohdalla on ollut viime vuosina ongelmana se, että nykykonkat eivät kestä, ja väki onkin joutunut kaivelemaan vanhoja käytettyjä konkkia. No, osa on tietty siirtynyt kärjettömiin sytytysratkaisuihin, mutta mistähän saisi oikeasti hyvälaatuisia konkkia. Tekeekö niitä kenkään enää??