Kulma/momenttikiristys ei niin suuresti eroa, molemmilla tarkoitus saada sama puristusvoima, tärkeää on muistaa myös rasvata ne pultit jotka käsketään ja jättää rasvaamatta ne jota ei käsketä.
Joskus nuo pultit myös venyy niin paljon että jopa pohjaavat ennen kuin momentit saavutetaan, Kawasakin koneessa on kikka laittaa ylimääräinen prikka alle (pinnapultti venyy niin paljon että pohjaa kupumutterin pohjaan)

Venttiileistä ja kannesta kannattaa ehkä harrastaa samaa pohdiskelua, oma purku ja putsaus sekä kelvollisten venttiilien omatoiminen läppäys voi säästää monta satasta verrattuna "likainen kansi purettavaksi, tarkastettavaksi ja korjattavaksi" kansia huoltavaan firmaan. 130000 km ajetut venttiilit varmaan eivät ole uuden veroisia, mutta jos niissä tai seeteissa ei ole mitään selkeää vikaa (mustia kohtia tai tiivistepinnan leviämistä/kuoppautumista, vuotoa tms ei niitä ehkä vielä isommin kannata ehkä hioa ja huoltaa). Likaisen kannen putsaus ja purku/kasaus tekee jo kymppejä...satasia ilman että mitään on korjattu.

"Vanhan kansan" tietona, että mm. kansipultitkin, jos voidella pitää, niin jo riittävästi ennen kasausta öljytään. Tiettävästi öljy "imeytyisi" teräksen mikrohuokosiin...Kulmatiukkaus on tarkempi, kuin momentti..., koska kitkat ei vaikuta, eikä momenttiavaimen toleranssit. Momentin tarkistuksessa on olennaista, että ei vedetä siitä suoraan, koska lepokitka huolehtii siitä että ei liikahda. Pitäisi aluksi vähän löysätä, vedetään hieman takaisinpäin ja sitten mennä liikekitkalla. Kierteiden puhtaus ja voitelu merkitsee paljon. Jokin ruosteinen pyöränpultti/mutteri......voi tulla eroja momentteihin.
Ps. Uudet kansipultit ovat halpoja, verraten vanhojen käytöstä syntyviin mahdollisiin ongelmiin.

Myös erilaisilla öljyillä/rasvoilla saavutetaan erilainen puristusvoima samalla vääntömomentilla, joissain sitikan ohjeissa on erikseen sanottu että rasvaa kierteet ja kanta Molycote G... jollain paremmin leikkautumista kestävällä rasvalla. Noita eri rasvoja on yksi suomalainenkin harrastaja kokeillut ja todennut merkittäviäkin eroja. http://www.nuhvi.net/foorumi/viewtopic.php?f=1&t=5551

En tiedä TU3:sta, mutta tuossa vaikka lainattuna eri (XU-) koneesta



Mutta muistelisin että jossain sitikassa olisi sanottu myös "motor oil" tai "Molykote" - mutta en muista oliko jonkun ulkopuolisen korjauskäsikirjan tekijän ohjeita?

Kansi oikaistu ja osien hakua.
Kannen pulttien pituutta en löydä täältä foorumilta, kfv/tu 3 ja 1,4 lt/06vm C3 kyseessä?? H stanssausta (alkuperäinen?) ei löytynyt pulttienkannoista. Joku puolikuun muotoinen stanssi kyllä. Pulttien päädyt lytyssä loppukierteen osalta, pohjanneetko?
Francella pultit 13 ekee kpl. Pösöllä 14.20. Tarvikkeena paljon halvempia, mutta???
". kansipahvi 48. ". ". 64 ekee
Jakopään osat hankittu.

Hankinta ehdotuksia, please

höh . eihän koko satsikaan maksa kuin 20-30 ekua . sullaon kulohärö jos nuos sun hintas on tuota luokkaa kpl.

Joo, täytyypä tarkistaa. V. 2009 alkuperäiset on pyörinyt 5-7 ekun tietämillä kpl tämän foorumin tiedoilla.
Tarvikkeena oli nyt satsin hinta mainitsemaasi luokkaa. France käyttää alkuperäisiä ymmärtääkseni
Olisiko tarvikepultit nykyään jo parempia, esim. Motonetistä?
Ollaan kuulolla ja hyvät vkon loput

Spareto pulttikitti 11€ alkaen kansipahvi 19€ alkaen jnee

Saattais olla tuollainen sallittu maksimipituus, jos oikein katsoin: 175,5 mm, s. 73:
http://service.citroen.com/dtt/CDP/donn ... 1_2005.pdf

Just noin ja ne saa reilulla kympillä ja pahvin Kanssa spareto.ee

Motonetin pultit laitoin ammattiasentajan neuvosta. Olivat 1,5mm lyhyemmät kuin vanhat. Sieltä myös vesipumppu ja muukin tilpehööri.
Auto käy ja kukkuu, ilmauksen kanssa ongelmia. Onkohan termari jumissa kun ei tunnu aukeavan?
Keitin kiehuvassa vedessä, messinkitappi ei liiku. Mikä lie termariin menevän sähköjohdon merkitys?
Luulisi 100 asteiswn veden kuitenkin aukaisevan, eli liikuttavan sulkutappia, jos kunnossa. Mekaaninen vempele, ei luulisi vikaantuvan.
Mielellään kuulisin neuvoja

Jos ei liiku kiehuvassa vedessä, niin eiköhän se ole entinen. Uusi ei paljoa maksa ja kätevää uusia tuossa samalla. Jos se kuitenkin liikkui, vaikket huomannut? Olihan termari oikeinpäin? Eli tappi konetta kohti?

Rikki se on. Mekaaniset vempeleet rikkoutuu kyllä ja termostaatteja on uusittu moniin autoihin. Samalla saatoit myös löytää syyn sen kansipahvin palamiseenkin.

Fransmanni Francella 138 ekee ja kiinalainen 70 rahaa. Katsellaan parin vkon päästä reissusta kotiuduttua.
Kiitoksia ideoista ps. Väärin päin ei termaria saa laitettua

Millainen vekotin tuli, jossain TU3;n termostaatissa on lämpötila yli sata, näemmä 103 C, kattilavesi jää pikemminkin hieman alle sadan (ilman kiehumiskiviä), auttaisikohan suolan lisäys (vai mikä tuo lämpötila on, koska alkaa avautumaan vai tietyn verran auki)?
http://www.mister-auto.fi/fi/termostaat ... _g316.html

Eikä mitään tietoa mikä johtoliitin on, onko samassa kopassa lämpötila-anturi tai merkkivalon anturi? Ei kai tuo kuitenkaan voi olla sellainen "sähköinen termari", joita välillä oli, vanhaa varmaan näkee tutkia?