Meillä paikallisesta kaavatoimistossa käskivät ottaa sähkön carunasta,muuten voipi unohtaa koko rakennusprojektin.Olin ajatellut yhdistelmää aurinkosähkö + kaasu/öljy.Liesi,jääkaappi ja käyttövesi olisi ollut kaasulla.Pelkkä öljy ilman maalämpöä on täällä nyt epäsuosiossa.Saunassa olisi ollut lämmityksenä kotimaiset halot.

Tietenkin kaasu kiinnostaisi lämityksessä enemmänkin ,mutta kun täällä ei ole kiinteätä jakeluverkkoa.Toistaiseksi säiliöitä näkyy olevan muutamissa saaristokuntien kasvihuoneilla.Tiedän että venäjällä on maanalaisia/päällisiä kaasusäiliöitä on myös yksityisillä.

Onko joku toteuttanut tai saanut kaavatoimistossa läpi sähkönjakelualueella olevan, ilman sähköliittymää olevan rakennusvaihtoehdon?

Mielenkiintoinen ajatus. Vesiliittymä on pakollinen alueilla, jotka on määritelty kunnan vesihuoltoalueiksi. Kaukolämmöllekin haluttaisiin samaa asemaa mm. Säännöstelemällä maalämmön lupia. Eos. Olisiko sähkössä sama homma.toisaalta jakeluyhtiö voi kytkeä kiinteistön irti maksamattomien laskujen johdosta, jonka jälkeen kiinteistö on verkosta vapaa.

Hiukan aihetta sivuten: uuteen rakennusmääräyskokoelmaan on tulossa tarkistetut muotokertoimet, jossa sähkön kerroin laskee. Tällä verukkeella myös kaukolämmön muotokerrointa lasketaan, että suhde pysyisi samana. En ole vielä kyennyt ymmärtämään mikä tekee sähköstä lämmitysmuotona kolme kertaa tehottomampaa e-luvun kannalta kaukolämpöön verrattuna semminkin kun kaukolämpö tuotetaan samoilla tai jopa raskaammilla menetelmillä kuin sähkö.

Oisko mitään tekemistä sen kanssa että kaukolämpö tuotetaan kovin usein samoissa laitoksissa sähkön kanssa, sen sähkötuotannon sivutuotteena ja johonkinhan tuo lämpö olisi hyvä dumpata muuallekin kuin vain harakoille

Meillä ainakin uuden biovoimalan suunnitelmissa sähköntuotanto on vain varauksena, nykyinen Kymijärvi II tuottaa käsittääkseni molempia.

Nämä energiatouhut on kyllä huvittavia, sähkölämmitys on saatanasta mut sähköautoja pitäisi saada joka taloon, kait ne sit ladataan vain tuulivoimalla

Luulisi että ainakin kesämökin saisi rakentaa ilman sähköliittymää, kai sieltä kaavatoimistosta kerrotaan onko kyse rakennusmääräyksistä tai tuleeko se kunnan rakennusjärjestyksestä vai kenties "hyvä rakentamistapa" vai mikä se termi on kun pitää yleensä noudattaa. Jotenkin minäkin automaattisesti olettaisin että nykyaikaan rakennetuissa omakotitaloissa on sähköliityntä, jos sellainen on saatavilla, kuulunee siis hyvään rakentamistapaan?

Kaasu voi olla sitten paljon ongelmallisempi ainakin isommat säiliöt, riippuu varmaan myös muiden asuntojen läheisyydestä. Ilmeisesti nyt puhutaan nestekaasusta (tai tuskin niillä paljon eroa on luvissa paitsi painesäiliöiden määräikaistarkastukset yms. tms. mutta tuskin on edes maakaasujääkaappeja)?

Isompi säiliö vaatinee jo lupia ja tarkastuksia, miten mahtaa olla 33 kg pullot, saako niitäkään olla ulkona vaikka kuinka monta, ainakaan ravintoloissa ei saa olla sisällä kuin max 25 kg eli kaksi 11 kg pulloa? (Tosin itsehän ei taida saada asentaa kuin yhden 1,2 metrin pituisen kumiletkun, muut vaatii pätevän asentajan)

Nestekaasujääkaappi on aikamoinen energiasyöppö (johtuen eri toimintaperiaatteesta kuin kompressori "lämpöpumppu" kaapeissa) eli vaikka kaasu on halpaa, niin pelkkä jääkaappi voi imaista 100...300 € vuodessa (no toisaalta sitten hella hieman säästää verrattuna sähköön)

Jääkaapissa noita jätti 33 kg pulloja menee varmaan muutama vuodessa, mutta mitenköhän hella, riippuu varmaan käytöstä? (itsellä 5 kg pullo riitää monta kuukautta, joskus ehkä vuodenkin, mutta kun on sähköhella ja kaasu(liesi) vierekkäin niin ei tule yksinomaan sitä käytettyä, mutta silti melkein päivittäin)

Patongin perinteet velvoittavat vähintään kahden aiheen viemistä samassa ketjussa. Sivujuonteen nomuttakun:

Sähköenergian tuotantomuodot: http://energia.fi/energia-ja-ymparisto/sahkontuotanto
Ja kaukolämmön vastaava ympyrä: http://energia.fi/energia-ja-ymparisto/ ... lttoaineet

Eli lähteiden osalta käytännössä identtiset. Ympyröissä ei toki mainita hukkalämpöä joka menisi harakoille. Teksteissä kylläkin. Pitääpä miettiä tuolta kantilta. (kaukolämpö sähköntuotannon loisenergiana)

Ja siihen varsinaiseen aiheeseen. Yksi verkkoon velvoittava piirre saattaa olla rmk:n rakennusten lämmitys ja ilmanvaihto, jota lähtökohtaisesti tulkitaan siten että koneellinen ilmanvaihto pitää olla uudisrakentamisen ja laajan peruskorjaamisen yhteydessä. IV koneita taas ei juuri löydy muuta kuin sähkökäytöillä. Toki voisi kokeilla oman dieselin tai inverttterin ehdottelua voimanlähteeksi.

Minusta ei kovinkaan identtiset. Katsoitko vain värejä tai luitko mitä ne sektorit tarkoittaa, eri kuvissa kun värit tarkoittaa eri asioita?

Lähinnä kiinnosti vaikka isoimpana sähköntuotannossa oleva ydinvoima, ei käytetä kaukolämpönä ollenkaan (ellei joidenkin kalojen kotien lämmitykseen?)
kai sekin on enemmänkin imagosyistä ettei "Radiator" käännykin lämpöpatterin sijasta joksikin ihan muuksi, toinen syy voisi olla että ydinvoimaloiden yläpaineet on kai yleensä pienempiä kuin muissa voimalaitoksissa, niin ei haluta lauhdutuspään painetta nostaa että paine-erot turbiinissa on hyvät.

Joo, huonosti tuli katsottua, mutta nyt kun vilkaisin tarkemmin niin kaukolämmössä käytetään jopa enemmän fossiilisia kun sähkön tuotannossa. Näistä tarttis piirtää joku taulukko joka huomioi kaukolämmön loisimisen sähkölaitoksen kyljessä. Toisaalta ilman sähkön tuotantoa loinen ei saa lämpöä. Laskenta on siis hiukan samanlaisilla muuttujilla varustettu kuin polttoöljyn kannattavuus liikennepolttoaineena, halpaa on jos ei jää kiinni. (tässä yhteydessä: halpaa on jos ei Joudu kivihiilellä lämmittämään)

Ydinvoiman lauhdevesiä ei hyötykäytetä ainakaan loviisassa. Aikanaan tutkittiin kaukolämpövaihtaria, jossa putki olisi vedetty itähelsinkiin. Tavara olisi pitänyt tulistaa porvoon kohdalla, mutta homma meni lopulta puihin tai siis jäihin. Kuulemma vesi on sulaa vuden ympäri voimalan purkuputken ympäristössä.

Suurimpina esteinä taitaa olla ennakkoluulot ja se, että ydinvoimalat sattuvat sijaitsemaan huitsin kuusessa suuriin kaukolämmönkäyttöalueisiin nähden.

Olkiluodossa on kokeiltu menestyksekkäästi lauhdelämmön käyttöä kalan- ja ravunkasvatuksessa. Se nyt on kuitenkin vain pientä kikkailua kunnolliseen kaukolämpökäyttöön verrattuna. Meneehän siinä energiaa mereen tolkuttomasti, kunhan sen joku keksisi järkevästi valjastaa. Olisi ydinvoiman vastustajillekin yksi argumentti vähemmän

Riittääkö, että hommaa mittauskeskukselle asti kaiken valmiiksi, mutta siitä eteenpäin ei mitään?

Noinhan se toimii tiettyjen rakennusmääräysten velvoittamissa kohteissa. Esim. määräykset voivat velvoittaa tuomaan kaapeli-tv liittymän laitetilaan saakka (lieköhän semmoisia okt alueita enää?) Tavanomaiset liittymät tuodaan tontin nurkalle ja niihin liittyy sekä velvoittavia määräyksiä (vesihuoltoalue) että sopimusteknisiä osuuksia (vesilaitos ei toimita vettä, ellei samalla liity viemäriin ja huleveteen)


Sitten takaisin rinnakkaisaiheeseen: Loviisan lauhdevesillä lämmittäisi koko Helsingin. Energiakustannukset puolet erillisen lämpövoimalan energiahinnasta: http://www.loviisansanomat.net/paauutiset.php?id=2553

Ei kyllä ainakaan meillä missään ollut että sähkö pitää olla, vesiliittymät on pakolliset kun kaava-alueelle rakennettiin ja ne tontin nurkalle tulee, ilman maksettuja liittymia ei tarvi rakennusluvasta haaveilla mut sähkö??? tosin sähköliittymä oli suht halpa, ja siis mittauskeskus suht oikealle paikalle suoraan, väliaikainen työmaakeskus olis maksanut suht sikana.

Tosin tuskin kukaan rakennusvalvonnassa on edes miettinyt et joku tekis ilman sähköjä.

Voishan niitä ilmanvaihtoaparaatteja pyörittää myös paineveden vesivoimalla eli hydrauliikalla Paljonkohan maksaisi 1 kWh käyttövesilinjasta otettuna, paineettoman veden saisi vielä jossain määrin hyödynnettyäkin. Valaistus ym tosin pitää tehdä ihan oikealla sähköllä.

Sähköliittymä on hyvä olla, jotta pystyy myymään aurinkokennojen ylijäämäsähkön Fordumille.

Meille tulee mökille ilmainen kunnan vesi, kun kaivot tyhjeni vedenottamon käynnistymisen myötä. Ajattelin ääneen tuota samaa, mutta vesilaitoksen vetäjä kirjasi sopimukseen erillismaininnan että vesi on vapaata ainoastaan tavanomaiseen kotitalouskäyttöön ja puutarhan kasteluun (tämä ei pitäne sisällä generaattoria). Sopimuksen vakiotekstit itsessään kielsivät jälleenmyynnin ja alaliittymien teon.

Fjortumin ak paketti alkoi tienata 50 vuoden kohdalla, paitsi kun tuli siirtotariffi. Nyt taidetaan pyyhkäistä 80 vuotta ennen kuin ollaan plussalla. Mutta jos ottaa asian pitkäaikaisena sijoituksena.

Eikö vaihtoehtoisesti ole hyvä ostaa käytössä ollut talo ja rakentaa sinne haluamansa järjestelmät. Vanhat olemassa olevat vain jäävät käyttämättä paikalleen ja kun ei käytetä ei ole kulujakaan. Uusien rakentaminenkin monasti katsotaan vanhan korjaamiseksi, joka taasen ei ole luvanvaraista.