Rättisitikan joka 2-vuotisen vaihdeöljyvaihdon yhteydessä laitoin viimeksi lootaan kehutun Red Line MT-90 GL-4 öljyn. Mutta se on 1,5 kesän käytön perusteella aivan mierdaa. Ei näin jäykkä kama sovellu lainkaan rättisitikan vaihteistoon. Red Lineä kai mainostetaan urheiluautoihin - ehkä niissä tarvitaan jäykempää vaihteensiirtoa? Syksyn öljynvaihdossa rättärin laatikkoon palaa kevyesti toimiva TB 75-90 GL-5, vaikka kuinka jotkut selittävät, että GL-5 vie synkronirenkaat. Ei ole vienyt vaikka GL-5 on rättärissä tätä MT-90 vikatikkiä lukuunottamatta ollut käytössä vuosikymmeniä...

C4:sessa vaihteisto oli pakkasella Totalin BV:llä tosi jäykkä. Arvoin uutta öljyä siihen ja päädyin Redlinen MTL:ään. Se toimi ainakin ihan kohtuullisesti siinä. 100tkm matkalta siitä on kokemusta. MT-90 käy saksalaisiin, kun niissä on muutenkin vähän paksummat liemet.

Osa GL-5:sta on lisäaineistettu siten että ne käyvät myös GL-4 suositusten lootiin, mutta yleisesti ei. (tai siis pikkuhiljaa syövyttävät mutta vain jotain tiettyä materiaalia olevia laakereita ja syncroja, olisko kupari ja sen seoksia messinki...) (eli vanhanajan haisevia hypoidi öljyjä ei ainakaan kannattanut laittaa laatikkoon)

Itse olen huomannut vääränmerkkisessä että ei liian liukkaatkaan öljyt ole hyvä synkroille, rusahteli väärillä öljyilla ja oli tahmea saada vaihteita sisään.

Olen niin monta lootaa elvyttänyt Red Linellä varsin jouheiksi, että en ihan täysin niele tuota "liian jäykkää" mainintaa. En saa ko. öljyvalmistajalta mitään provikkaa Red Linen kehumisesta, joten en todellakaan tee sitä huvikseen. Voihan tilanne olla niin, että nyt kun GL5:llä on syövytelty synkroneita vuositolkulla niin siitä syystä ns. sopivalla öljyllä alkaa rusahtelemaan?

Yksilöitä kaikki toki, mutta kokonaiskuvaa katsoen Red Line MT90 on hyvä öljy sätkän lootaan. Viimeisimmässä kokeilussani jopa lootan äänet ovat hiljentyneet, vaikka kyseessä on muutoin huono 200tkm rullattu boksi. Lähipiirissä Red Lineä äkkiä laskettuna 12 sätkässä, eikä ongelmia, päinvastoin.

Mulla myös RedLine MT 90 öljyt nyt Sätkän vaihteistossa.
Hieman paremmin menee vaihteet päälle, verrattuna vanhoihin öljyihin. Synkronointi ilmeisesti pelaa paremmin.
Aikaisemmin oli Teboilin EP 80W-90. En tohtisi GL 5:sta käyttää.

Teboililla on ainakin nykyään kaksi 75W-90 vaihteistoöljyä toinen on GL-4 ja toinen GL4/5, eli tarkoittaisikohan tuo että sen GL5:nkin täyttävän öljyn lisäaineistus ei ole niin rikki-pohjainen ettei kävisi myös punametalleja sisältäviin GL-4 suositeltuihin laatikoihin?

Vai mistä öljystä on kyse, pelkkiä GL -5 öljyjäkin on Teboililla muttei tuolla mainitulla viskositeetilla?

"Teboil EP 75W-90
Erittäin suorituskykyinen, täyssynteettinen paineenkestolisäaineistettu vaihteistoöljy vaativaan käyttöön sekä kevyen että raskaan kaluston ajoneuvoissa. Sen alhainen jähmepiste takaa vaihteiston toiminnan kovallakin pakkasella, ja tehokas paineenkestolisäaineistus antaa vaihteistolle erinomaisen kulumissuojan myös korkeissa lämpötiloissa ja suurissa kuormituksissa. Hyvän kylmäjuoksevuuden ansiosta se pienentää voimansiirron tehohäviöitä ja parantaa polttoainetaloutta.

Viskositeetti: SAE 75W-90
Suorituskyky: API GL-4; MT-1; MIL-L-2105;; ZF-TE-ML 08

Teboil Hypoid 75W-90
Täyssynteettinen vaihteisto- ja vetopyörästö-öljy sekä kevyen että raskaan kaluston käyttöön. Se on ns. Total Drive Line -voimansiirtoöljy, eli sitä voidaan käyttää sellaisissa voitelukohteissa, joissa vaatimuksena on API GL-4, GL-5 tai MT-1. Erinomaisten kylmäominaisuuksien ansiosta se pienentää voimansiirron tehohäviöitä ja parantaa polttoainetaloutta. Sillä on myös erittäin hyvä voitelu- ja kulumisenestokyky raskaassa ajossa.

Viskositeetti: SAE 75W-90

Suorituskyky: API GL-4/5, MT-1; MIL-PRF-2105E; SAE J2360; MAN 341 Type E-3, Z-2, 342 Type M-3; Scania STO 1:0; Volvo 97312; ZF TE-ML 02B, 05B, 12L, 12N, 16F, 17B, 19C, 21B (ZF001969)"

API GL-x määrittelee voimansiirtoöljyn EP-lisäaineistuksen määrän. Korkeampi luku tarvitaan raskaampaan käyttöön. Liika lisäaineistus vaikeuttaa synkronointia jolloin kytkentään tarvitaan enemmän voimaa ja lämpöä syntyy. Toisaalta on näitä rikkipohjaisia lisäaineita enemmän näissä 5:ssa ja perinteisissä vitosissa syövyttävät myös punametalleja. Moderneissa öljyissä rikkiyhdisteitä on kehitetty vähemmän syövyttäviksi. Voimakkaasti lisäaineistettuja GL-5 vetopyörästö/hypoidiöljyjä en synkronoituihin vaihteistoihin laittaisi. 4/5 öljyt ovat ymmärtääkseni näitä kemiallisesti punametallien kanssa yhteensopivia mutta täyttää myös 5:n paineenkestovaatimukset? En niitäkään käyttäisi vanhassa autossa.

Rättärin kartioperä kyllä tykkää vitosesta, synkrot ei. Synkrojen toimintaa auttaa myös ohuempi/kuumempi öljy eli ohut vitonen voi olla lähellä paksua nelosta?

Niinpä palaankin tuohon "sopimattomaan" öljyyn, ja saan takaisin liukkaasti toimivan vaihdeaskin. Hypoidiöljyä olen pitänyt tässä lootassa 25 vuotta ja 280 tkm, muttei vielä ole havaittavissa synkronoinnin ongelmia. Ei se rusahtele tällä Redline-öljylläkään, mutta se vain käyttäytyy, niinkuin kesälläkin olisi talvi.

70-luvulla oli akateemista debattia siitä, onko parempi käyttää hypoidi- vai tavallista vaihteistoöljyä rättärin laatikossa - siinä kun perävälitys lilluu samassa öljyssä vaihderattaiden kanssa. Silloin aihe ei kuitenkaan ollut relevantti, koska rättärit yleensä menivät paalaimeen läpeensä ruostuneina noin 10 vuotiaina. Ja vaihdelaatikko kesti ilman yhtäkään öljynvaihtoa keskivertorättärin elinkaaren.

Aiheeseen liittyen eräs sitikkaguru kertoi täällä tai sitten 2cv sivustolla, ettei hypoidiöljylle rättärissä ole tarvetta, koska perävälityksessä ei ole hypoidipyörästöä. Mutta perärattaiden liittymäpinta näin maallikon silmin näyttää siltä, että rattaiston hampaat liukuvat toisiaan vasten, ja tällaisissa kohteissa hypoidiöljyä yleensä käytetään.

Tuli vasta tätä kirjoittaessa mieleen, että D-sitikassahan on periaatteessa sama rakenne, eli perä samassa tilassa vaihteiden kanssa. Omaan D-Superiin taitaa viimeksi laitettu GL-4 vaihdeöljy. En tosin ole koskaan nähnyt D-sitikan laatikkoa avattuna, että millainen perävälitys siellä on.

80-luvulla talviautonani oli Saab 96. Siinä on perä niin ikään vaihdelaatikossa ja vaihdeöljysuosituksena oli 75W GL-5.

Kartioperä on eri, kuin hypoidiperä. Hypoidisessa on mm. akselien keskilinjat eri tasossa. Hampaat kaarevia, liukuvin hammaskosketuksin. Kova paikka öljylle. Kartioperä voi olla suora- ja vinohampainen, akselit samassa linjassa, mutta onko siinä liukuvaa hammaskosketusta. Kun kaiketi tavoitteena on äänetön toiminta. Tämmöttis käsitän vajavaisen tietoni perusteella. Kaiketi perä (hypoidinen pitkittäismoottoreilla) on samassa tilassa, öljyssä, kuin vaihteistokin, etuvetoisissa, kuten Warressa. Siksi näihin toosiin hypoidiöljyä. Mutta saattaa GL-5 sopia lieriöperäisiinkin, varsinkin jos synkrot toimii ja toosa ei tällä öljyllä siten ulise.

Lyhyessä ajosuoritteessa sätkän looda toimii vaikka banaaneilla (testattu aikoinaan), mutta vaihdelaatikon korjaajien ollessa harvassa suosittelen nykyään aina panostamaan vaihteistoöljyihin ja tiheisiin öljynvaihtoväleihin. Vanhaa tai korjattua lootaa ottaessani käyttöön pyöritän sitä porakoneella ja kaadan sisään parisen litraa polttoöljyä. Kaikkien vaihteiden päälläkäyttö ja pyöritystä tovi ja sen jälkeen löpöt ulos. Lähes poikkeuksetta löpön mukana tulee epämääräistä tavaraa, joka ei sinne kuulu. Tämän jälkeen 1000-2000km uudella öljyllä, jonka jälkeen vaihtoon. Sen jälkeen 10000-20000km välein uudet öljyt. (<-- riippuen talviajon määrästä ja säilytyksestä)

Kymmenen vuotta sitten Red Line MT90 maksoi 16,90e pullo. Eilen katsoin päivän hinnan ja euro per vuosi näyttää tulleen

Itse laitoin rättäriin kuukausi sitten red-linet, kylmällä koneella ei rasahda 2-3 vaihtaessa, lämpimänä täytyy antaa kierrosten laskea tosi alas, +kaksoispoljenta. Häiritsee hieman nelkulla kiihdytystä kun vauhti aina hidastuu rajusti vaihdetta vaihtaessa. Vanhoilla öljyillä rasahti myös kylmällä koneella.
Eli vaatisiko tuo paksumpaa öljyä että syncro toimisi?

2CV:n vaihdelaatikon narahteluun voi auttaa myös synkronoinnin lukitusrenkaiden (lukkojousien) uusiminen. 2-ja 3-vaihteille tämä onnistuu helposti yläkautta, 4-vaihteen rengas on vaikeampi saavuttaa.
Olen pariin laatikkoon vaihtanut nämä kakkosen ja kolmosen lukkorenkaat ja narahtelu lieveni selvästi.

Myös tihennetty öljynvaihtoväli on auttanut, se pesee vanhat moskat pois. Toki edellä mainittu polttoöljypesu on varmasti tehokkaampi, jos siihen on mahdollisuus.

Eli saa vaihdettua ihan laatikon ollessa paikalla,loodan kansi vaan pois? Mistäköhän noita lukkorenkaita saisi hommattua?

edit. Mullahan on toinen loota mikä vonkui, siitä voisin ottaa nuo lukkorenkaat. Jos siis onnistuu paikalla ollessaan.

Ei onnistu paikallaan ihan helposti, kun vaihteiston takakautta pitää päästä avaamaan mutterit (se onnistuu kyllä) sekä poistamaan siirtotangot edestä (nämä eivät mahdu kun rintapelti tulee eteen). Ellet sitten tee "huoltoluukkua" rintapeltiin, jota ei voi kuin leikillään ehdottaa...



Ei ole hypoidipyörästöä kummassakaan, ei Rättärissä eikä D-mallissa. Kummankin sisäänkin on tullut kurkistettua, omin silmin tarkistettua asia...


Tämmöinen kuva kertoo aika selkeästi asian. Samalla tasolla ovat akseleiden laakerikeskipisteet, hypoidipyörästössä olisivat eri tasolla...

Omiin, ja lähipiirin kokemuksiin perustuen, pysyttelen edelleen Totalin tuotteessa, ennen BV nykyään Gear8. Joihinkin "merkittömiin" GL4 vaihteistoöljyihin verrattuna, on onnetonta lirua tuo Totalin öljy, mutta toimii loistavasti näissä. Selkeän perusteen ohuselle lirulle löytää, kun kurkistaa mitä laatikot ovat syöneet, 2CV:n laatikossa on yllättävänkin pieniä rakosia mistä öljyn kulkea pitäisi, neulalaakereita yms, ja D-mallin laatikossa oli vielä enemmän mutta ahtaampia kulkureittejä neulalaakereille, siitä ne varmasti tykkäisi kun siirapinkaltainen voiteluaine saavuttaisi voideltavat alueet vasta kun vaihteisto on saatettu kuumaksi asti, asia joka Suomen kesässä harvoin toteutuu, syksyt ja talvet jätän omien arvelujenne varaan...

Viimeksi tätä Totalin öljyä kaadoin pari litraa Rättärini voimansiirrolle, laakeroinnin yms rempan jälkeen ne vähäiset ajot kertoivat voimansiirron toimivan olevan. Ne jotka kyseisen laitoksen näkivät, tietänevät miksi siihen meni se pari litraa eikä normaalit 0,9 litraa kyseistä öljyä...


RedLine:n öljyt ovat hyviä sitten kun on reilusti enemmän kilometrejä takana, rattaissa sekä synkroneissa kulumaa. Niihin se auttaa yllättävänkin hyvin. Omaa kokemusta tuotteista Harrikan vaihteiston kanssa, se oli ennen sisäistä tarkastelua sekä öljynvaihtoa RedLineen "himpun" ongelmallinen, välillä ei mennyt vaihteet perille, kylmänä etenkin ilman rutinaa ei ykköstä päälle saanut yms. Sekalaista kulumaa oli toki jo havaittavissa, vaihteisto kun oli valmistettu -53 ja historiassa oli varmasti kaikenlaista, vedensekaisen öljyn kanssa ja ehkä öljyttäkin ajamista... Toiminta palautui täsmälliseksi ja turhat rutinat jäi pois, kaikkeahan ei tosin saa ikinä tuollaisesta suorahampaisesta suorakytkentälaatikosta poistettua, mutta sellaiseksi ihan hyväksi kuitenkin...

Se vielä sanoa piti, että harrastuksen alkuaikoina tuli työnnettyä Rättärin vaihteistoon sitä mitä sattui vaihteistoöljyhyllystä käteen sattumaan. Toisinaan tuli tulokseksi äänekkäät vaihdot, toisinaan tahmea vaihteensiirto, joskus onnistui arpa oikeaankin. Siitä huolimatta, että -93 ostamani Tiina oli ns. paalivalmis peli jo tuolloin, se on edelleen ajossa ja katsastettuna. Tällä hetkellä siinä on tosin GSA:n vaihteisto, jossa siinäkin Totalin öljyt, jostain syystä sekin toimii kuten pitää, jopa talven kolmenkympin pikkupakkasissa, eikä öljyn ohuudestakaan huolimatta tippaa vaihteiston alle synny...

D-mallin vaihteistosta on ehtinyt myös vähän kokemusta syntyä, vaikkakaan oma vaihteistoni ei olekaan D-mallin keulilla, 45-vuoden iästään huolimatta siitä puuttuu kaikki ylimääräiset äänet ja vaihtamiset tapahtuu kuin voisin uutena olettaa tapahtuneen. Siellä on vielä sisällä Total BV75-W80 (vai miten se kirjoitettiin?) ja tulee vaihtumaan Gear8 -öljyyn seuraavassa vaihdossa. Ja miksi lähtisin mitään muuta enää kokeilemaan, kun tähän mennessä kokeilujen jälkeen olen havainnut sen mitä tehdas suosittaa, toimivan noissa parhaiten..?


Ja tästä loppukevennys, liittyen aiheeseen, "on noita joskus availtu, ja kasattukin"

Ei ehkä kannata käytettyjä kierrättää, jos uusia on saatavana.

Laatikon kansi on syytä avata varovasti, jotta jousikuormitteiset akselien lukituskuulat eivät lentele hukkaan.

Jep, hypoidi on kartiovaihteiston laajennus ja pinionin offset voi olla mitä vain. Mitä ulommaksi enska menee sitä enemmän hampaat alkavat muistuttaa kierrukkavaihteen ruuvia. Kartiovaihteita on suorilla hampailla, suorilla vinohampailla (harvinaisia) ja kaarevahampaisina yleensä 35 asteen keskivinouskulmalla. Kaarevista on myös zeroleita joissa keskivinous nolla. Yleisimpiä ovat vinot kaarevat joissa kaaren ja geometrian pitkälti määrää perinteinen valmistustekniikka kuppimasin leikkaavin työkaluin. Jopa niin että nykyiset 3d-malliin perustuvat 5-akseliset valmistusmenetelmät mallintavat muodon perinteisten leikkaavien työkalujen mukaan, -ei teoreettiseti. Näistä yleisimmistä vinosta kaarevahampaista on kahta perusmallia edelleen valmistusmenetelmään perustuen. Amerikkalainen Gleason ja saksalainen Klingenberg. Päältäpäin nämä erottaa siitä että Gleasonissa hampaan korkeus ja moduli pimenee keskelle mentäessä ja Klingenbergissä korkeus on vakio. Erilaisia liukumia näissä on noin tuplaten lieriöhammastuksiin verrattuna kasvaen lisää mentäessä hypoidiin päin. Kartiovälityksen häviöt ovat noin kaksinkertaiset lieriöön verrattuna muttä kun on kyse hyötysuhteista 99 vs 98 niin ero ei käytännössä ole suuri. Näin siis suurella kuormalla, hyötysuhde toki paljon huonompi pienellä kuormalla ja suurella nopeudella molemmissa.

Vinoja(kaltevampi kuormituksen puolella?), ei kovin kaarevia hampaita näkyykin edellä, kuvassa. Hampaan pystympi puoli sitten pakilla. Joka ei siten myös erityisen hiljainen, ei tarvitse ollakaan? Vielä huonompi hyötysuhde taitaa olla kartiorattaan äärimuodossa, matoruuvissa. Sellainen oli mm. Pösö ns. piikkinokkaisesta 204-504 asti. Ja Pikku-valmetin ohjausvaihde. Myös puhelimien valintalevyissä, oli.

Monet kiitokset kaikille sitikka- ja vaihteistoasiaa kommentoineille citroen-asiantuntijoille.

Vaihdoin eilen rättärin loodasta Red Line:n tilalle takaisin liukkaat TB 75W90 GL5 öljyt. Redlinen jäämät huuhtelin ulos laatikosta diiselöljyllä. Red Line varmasti sopii kuluneeseen vaihteistoon, vaan ei se sopinut lainkaan uudenkarheaan rättärinlootaan. Se oli kankeaa kuin olisi näin kesälläkin ajanut talvella. Kokeilen Redlineä uudestaan sitten, kun loodalla on ajettu muutama sata tuhatta enemmän.

Takavuosina huomasin, että rättärin vaihdelaatikon magneettipohjaproppuun kertyy metallihilettä. Samantapainen tilanne oli myös moottorissa, erityisesti 2cv4 mutta myös 2cv6 moottoreissa, kun venttiilikoppien pohjille kertyi metallimuhjua. Mikähän mahtoi olla syynä metallihileen syntymiseen moottorissa ja myös vaihdelaatikossa?? Ei sellaista enää nykyisin ilmene, ei moottorissa eikä vaihdelaatikossa...

Tämä on monen nelkun "tyyppivika", koska nelkun koneella 2:ta ja 3:ta joutuu sohlaamaan huomattavasti enemmän kuin kutosessa. Sanoisin, että vikaa on tuolloin enemmän synkroneissa kuin valitussa öljytyypissä. Kokemuksesta voisin myös sanoa, että nelkku on huomattavasti mukavempi ajaa, kun vaihteet soljuvat iloisesti päälle

Nelkun loodia on ihmisillä vielä jonkun verran nurkissa ja koneiden pikaisista hajoamisista johtuen ko. loodat ovat vieläpä monesti melko vähän ajettuja. Siispä ehkä metsästäisin vaihdokasta ja arpaonnen osuessa kohdalleen löytyy sellainen, jossa on hyvät synkat.