Xantia käy kolmella pytyllä. Jos antaa kierroksia käynti vähän tasaantuu. Ajossa pätkii, kun kiihdyttää. Pitää ajaa pienellä vaihteella, että ei nyi niin pahasti. MAP- anturin vaihdoin: ei mitään vaikutusta. Eilen ei tosiaan ajossa mitään ja nyt heti eka startista alkoi röpöttämään. Olisiko puolassa vika. Auto siis 1999 Xantia 2.0 16V. Välillä kulki aluksi hetken hyvin ja sitten taas nykii. Lopuksi vaan nykii. Ja eikun pienempää pykälää päälle.

-en viitti edes ehdotta kynttilöitten tarkastamista ja viallisten vaihtamista ja vähintäin kärkivälin säätöä 0.8-1mm
kohta joku ehdottaa kuitenkin virtalukon vaihtoa .

Niin, tulpat vaihdoin heti.

Muun muassa viallinen puola aiheuttaa tuollaista. Tuleeks kaikkiin tulppiin kipinä?

Mitenkäs sen kipinän voi Xantiassa tarkistaa?

Helpoiten kokeilemalla ehjäksi tiedetyllä puolalla, tai puolapakettihan tuossa taitaa olla. Sinänsä hattuarvauksella sanoisin että 90% mahdollisuudella juurikin puola mennyt, kuulostaa niin kovin tutulta.
Kai noista voi jotain vastuksia voi yrittää mittailla, mutta taitaa olla vähän hakuammuntaa. Joku muu tietää siitä paremmin.

Minulla on sellainen teoria, että näissä menee tulpat tosi helposti. Ne hajoaa joko lämpörasitukseen tai johonkin siten, että niiden sisäinen vastus kasvaa. Sitten kipinä ei hyppää enää kärkien välissä, vaan jossain puolapaketin sisällä.. ja se rikkoo puolan yhdeltä pytyltä. Järkeilin, että se lyhyt vaihtoväli tulpillekkin johtuisi tästä. Tuntuu, että puola kestää kyllä, jos vaan vaihtelee tulppia.

Ja ompa vastaan tullut tapaus, jossa tulpasta oli koko nasta irronnut keskeltä ja naarminut pyttyä mennessään (eikä ollu paljoa yliajalla.).

pitää lukee tulppapaketeista parasta ennen päiväys.

Eikö niissä oo? Jakohihna kitissä on luki install before 02/17

Puolakansistakin voi yleensä kipinöitä tarkistaa, mutta on vaan hankalampaa, yksittäisiä tulppia ei oikein voi testata (eikä kannata kokeilla, "tyhjänä" jännite voi kasvaa korkeaksi ja hyppää jotain kautta ulos, pahimmasa tapauksessa johtonippuun, jonka toisessa päässä on jotain arvokasta.)
Hukkakipinapuolasetti (huh, jatkossa puolakansi...) täytyy irroittaa, laittaa jokaiseen irtotulppa ja yhdistää tulpan rungot hukkakipinäpareittain. Esimerkiksi kahdella starttikaapelilla toisella 1-4 ja toisella 2-3. (ja starttikaapeleiden eristeitä ei ole tehty noille jännitteille, joten niitä johtoja ei kannata pidellä kun starttaa).

Mutta ainakin vanhemmissa tehokoneissa oli myös 1-puola/1-sylinteri settejä, jotka taas pitää kytkeä joka tulppa maahan (ainakin VSX tehokoneissa?), ne erottaa yleensä siitä että hukkakipinäpuolissa on kaksi "mötikkää", nelipuolaisessa setissä kaikki samanlaisia. Pään häiriönpoistokonkkaa (olikos tuossa sellainen?) ei yarvitse kytkeä maihin (ellei halua)

Mutta helpoin kokeilla toisella toimivalla.

Mjoo, osittain samoilla linjoilla.. En tiedä tuosta tulppien osasyyllisyydestä puolien sippaamiseen, mutta ovathan ne puolat aivan älyttömässä lämpökaukalossa itsekin. Tulppien lyhytikäisyydestä kyllä on pakko nyökkäillä mukana. Kahdesta erimerkkisestä setistä on hajonnut tulppa mekaanisesti, toisella kertaa keskinasta katkesi sentään niin ylhäältä kolossaan ettei päässyt putoamaan. Ekasta katosi nasta kokonaan. En kyllä heti keksi mikä moottorissa muka voisi rasittaa tulppia tuolla tavalla, vai ovatko vain laadullisesti niin kökköjä.

Juu, VSX:ssä (RFY) on erilliset puolat joka pytylle joka on sekä kivaa että rasittavaa. Halvempaa kun yksi menee, mutta tuntuvat menevät aika usein. Helppo myös tarkistaa moottorin käydessä nyppäämällä aina yksi irti. Hajonneen kohdalla ei moottorin käynti huonone niin dramaattisesti kuin muilla. Tai ollenkaan.

Puolakannen voi testata: Kynttilät trötöihin, kynttilöiden rungot yhdistetään paljaalla johtimella, joka kytketään moottorin runkoon. Sitten käynnistystä. Ei paljon. Vuoroin kahdessa kynttilässä pitäisi kipunaa näkyä, samansorttista..Kynttilöistä ollut juttuja, Bosch FR78 on hyviksi katsottuja, varsinkin kärkivälit 0,9 tarkistettuin. Käyntiin vaikuttaa paljon myös akun napakenkien, varsinkin +kengän kaapelien ja moottorin maadoituksen liitosten kunto.