Olen harrastanut mehusitikoita kohta kolme vuosikymmentä. Rahalla ja ilman rahaa. DS, SM, CX, BX 4X4, XM, C5 V6, C6. Kaikkia useita paitsi SM:ää ja 4x4:ää vain yksittäiskappaleet. Plurielkin oli.

Olen korjannut niitä itse, olenpa hitsannutkin yhden CX:n aikoinaan katsastuskuntoon. On ollut harrastustalleja ja erikoistyökaluja. Olen nauttinut, ollut joskus turhautunut, sitten taas nauttinutkin.

Toin Suomeen erään ensimmäisistä uustuoduista SM:stä, 2002 aikoinaan. Eurokeula luonnollisesti. Siihen aikaan niistä piti maksaa reilusti autoveroakin, tuostakin meni 5000 euroa. Sitäkin autoa "harrastin" parilla kymmenellä tuhannella hankintahinnan lisäksi ja myin sitten hintaan 13.500 tämän foorumin jäsenelle.

Nyt olen kyllästynyt. Luotasin tunteitani tänään, isänpäivänä, ja hyvin pitkään aikaan en ole "nauttinut" Citroen-harrastuksesta. Olen kuin tavan vuoksi ostellut Xantia Activoita ja C6:ia, yritin jopa katsella Prestige-CX:ää jonkin aikaa muttei tärpännyt, ja ei loppujen lopuksi oikein haluttanut.

Yritin parin viime vuoden aikana kehitellä vakavampaa harrastusta autojen elektroniikkapuolesta. Ilmiselvästi voisin halutessani nousta niissä piireissä korkealle, varsinkin softan osalta. Mutta olen niin kyyninen, että lasken käytettyä aikaa ja energiaa suhteessa saavutettuun iloon. Miksi yrittää reverse engineerata muiden kötöstyksiä kun voi samalla vaivalla tehdä itse ihan uutta ja mullistavaa, ei tosin autopuolelle. Laitoin diagboxin pyörimään Win 10-tabletissa, nyt pitäisi tunti pari käyttää paketointiin sellaiseen muotoon että voisi jakaa sen ilon teillekin. Activa:an voisin melko helposti tehdä uudempien sitikoiden komponentteja käyttäen sähköisen kallistuksenohjauksen. Mutta miksi? Jos sen voisi toteuttaa vartissa, OK, mutta että siihen pitäisi viikon työpäivät kuluttaa - ei jaksa, ei viitsi, ei ole tarpeeksi palkitsevaa.

Minusta on tullut yksitotinen sitikoiden suhteen. En pidä enää mehujousitusta mitenkään mullistavana, nykyteillä. 80-luvulla se oli parasta mitä rahalla saa, mutta kun muut ovat kehittyneet, mehujousitus on huovannut vastavirtaan paikallaan pysyen. Pintapehmeys puuttuu, sitä löytyy enemmän vaikka BMW:n 700-sarjasta tai XJ-jagesta, joita täällä saa taskurahalla. Pienikin kojelaudan narina tai takakallistuksenvaimentimen puslan hienonhieno kolina missä tahansa sitikassani aiheuttaa hylkimisreaktion, jopa vihan - tekisi mieli pysäyttää auto tien poskeen ja tilata taksi. Nauttimisesta ei puhettakaan.

Auto on ainoa veistos, taideteos, johon kaikilla on varaa ja mielenkiintoa. Autoharrastus ehkä saattaisi minua vielä kiinnostaa, mutta haluaisin nyt harrastaa autoja, joissa on jo tehtaalta tullessa alle viiden sekunnin satasen aika, ja lisäksi ulkonäkö joka kiihottaa kadunnaistakin. Olen niin pieni ihminen, että haluan joskus leveillä autolla. Piruuttaan, leikillään, itsensä pelleksi tietoisesti tehden mutta silti. Miksi kieltää sitä? Käytännössä jokainen mies niin tekisi jos mahdollisuus olisi, mutta 99% ei sitä koskaan myönnä. Monet valehtelevat tässä asiassa itselleenkin. Vähän kuin Funny People -leffassa Sandler uskollisuutta kehuvalle tavan-miehelle: "On helppo olla uskollinen kun kukaan ei halua naida kanssasi.". Annetaan kenelle tahansa teistä Lamborghini Huaracan, uusi, alle, mittapuku päälle ja käsketään viettää ilta yökerhossa jossa kaikki on etukäteen maksettu. Lambo parkkiin yökerhon oven eteen VIP-paikalle niin että kaikki jonottavat sen näkevät, ja tarkasti. Jonon ohi klubille ja seuraa löytyy ihan kuppikokopreferenssin mukaan heti. Naiset näet rakastavat statusta. Pinnallista ja lapsellista? Tietysti, mutta kuka teistä ei sitä tekisi jos mahdollisuus olisi tarjottu, ilmaiseksipa tietenkin. Pelleilyn vuoksi, edes!

Tapio Rautavaara laulaa: "Väliaikaista kaikki on vaan.". Voiko elinikäiseksi käsitetty Citroen-harrastus olla väliaikainen? Mihin tästä eteenpäin?

Niinpä. Tietoa ei ole, vain halua. Eikä niiden halujen kohde ole yksikään sitikka.

Miksi kysellä muilta mitä ja miten pitää harrastaa?

Sitikat paaliin ja tilalle jotain mikä iskee enemmän, ei kai siitä numeroa tartte tehdä

Itse pidin itseäni autourheilumiehenä henkeen ja vereen, sitten vaan kiinnostus loppui erinäisten syiden summana. Tilalle tuli muuta tekemistä, that's it.

Nyt selkeästi "väre" on kadonnut "jekkeriltä", enkä yhtään ihmettele, jos Xantia maksaa itselle 8000€, kuten myydään osiosta ilmenee!
Ei muuta kuin Rado ranteeseen ja Barracudat jalkaan, niin löytyy varmasti joku kulkija, jonka elämää voi arvostella?

Luettelossasi ei ole AX mallia. Miksi ? Minulla on työn alla AX 11 vm. 1990. Näppärä pikku auto. Ostin sen v. 2005 tyttärelleni harjoitusautoksi. Hän oli silloin 14 vuotias. Auto 15 vuotias. Nyt AXU on 26 vuotias ja pääsee historialuokkaan 4 vuodenkuluttua.

Elämä on valintoja.
Jos joku antaisi minulle käyttöön Aprilia RSV4:sen ratavarusteltuna, maksaisi rengaskulut, osallistumismaksun, lisenssin ja voisin ajaa yhden ratakisan...
Jos joku antaisi minulle käyttöön moottorisoidun liitovarjon, maksaisi tarvittavat kurssit...

http://www.hs.fi/sunnuntai/a1478843847073
"
Vapaasukellus
Kuusi minuuttia hengittämättä – Onnettomuus sai Johanna Nordbladin rakastumaan hyiseen veteen, ja nyt hän pystyy sukeltamaan 50 metriä jään alla
"
https://vimeo.com/181027959

Erään Citroen(id19,id20,id21 ja ds23inj) harrastajan kolme kehittymisetappia.Kohta 4 voi olla kaikkein on vaikein.

1.Minä ole Adree´sinun jumalasi.Älä pidä muita autoja.....

2.Huomaat että paheidensumma(tupakka,viina,AUTOT ja naiset) on vakio;kaikki rahat menevät.Mitään rahaa ei säästy....

3.Valaistu ja liity johonkin yhdistykseen,vaikka Greenpeaciin tai partioon ja lievitä tätä maailman hätää.

4.Huomaat lopulta,että auto on sinulle vain väline millä liikutaan A ja B pisteen välillä ruuhkajonossa.

Erään Citroen(id19,id20,id21 ja ds23inj) harrastajan kolme kehittymisetappia.Kohta 4 voi olla kaikkein on vaikein.

1.Minä ole Adree´sinun jumalasi.Älä pidä muita autoja.....

2.Huomaat että paheidensumma(tupakka,viina,AUTOT ja naiset) on vakio;kaikki rahat menevät.Mitään rahaa ei säästy....

3.Valaistu ja liity johonkin yhdistykseen,vaikka Greenpeaciin tai partioon ja lievitä tätä maailman hätää.

4.Huomaat lopulta,että auto on sinulle vain väline millä liikutaan A ja B pisteen välillä ruuhkajonossa.

Ja mittän noista ei tarvii noudattaa harrastusta löytyy vaikka kuinka aika on kortilla raha kaa ainakin köyhemmällä. Aattelin ostaa itelle alfaroomeon pakettiauton.

4.Huomaat lopulta,että auto on sinulle vain väline millä liikutaan A ja B pisteen välillä ruuhkajonossa.

Itse olen päätynyt tähän vaiheeseen. Valitettavasti.

Hommaa tollanen. Sillä pääsee kovaa ja voi elvistelläkin.

Innokasta harrastajaa kutsutaan joissain kielissä amatööriksi, joka tulee ranskan sanasta "amateur", eli rakastaja.

Mikä tahansa rakkauden kohde voi olla väliaikainen. Omallakin kohdalla nämä rakkaat harrasteet ovat vaihtuneet vuosien kuluessa. Joistain tuli ammatti, joistain taas kasvoin ulos, joku jatkuu edelleen; Partio, larppaus, suunnistus, navigointi, Aikido, ammunta, Saabit, Citroenit, tietokoneet, urheilusukellus, "lock-sport", Karate...

Pitkäaikaisin rakkaus on toki jo kestänyt jo kohta 30v.

Seuravaa kiinnostuksen aihetta odotellessa.

Piti googlettaa tuota lock-sporttia, mietin että kuuluukohan se jotain vähän tyyliin "ammatti ja asuinpaikka sama" ja niinhän se taisi ollakin?

Harrastuksia on maailma täynnä ja mies löytää niistä omansa, monasti harrastaessaan oppii jotain muista ja itsestäänkin. En kyllä usko että netistä kyselemällä keksii uutta harrastusta, jollei ole itsellä jotain ajatusta mikä se voisi olla. (tai anti on aika sama kuin kirjoittaisi googleen "Uusi harrastus XX-vuotiaalle pojalle")

Toisaalta jos kasvaa vaikka shakinpeluusta "ulos", niin mielipidevapaus ei minusta tarkoita, että kannataa mennä shakkifoorumille ekaksi kertomaan kuinka paska peli shakki on ja avautua että mieluummin pelaisin vaikka taskubiljardia (tuskin se kuitenkaan vaikka jonkun shakin suurmestarin mielipiteeseen vaikuttaa)?

Harrastusvinkki siis vaikka: "Osta Corolla"?

Tästä olen 100% samaa mieltä, vaikka en kalliita sitikoita ole ajanutkaan. Silloin joskus oltiin edes jousitusmukavuudessa huipulla. Mitä superlatiivia nykysitikoista voi enää käyttää? "Tällä merkillä on NOPEIN arvonalenema!"

Jekkerille täytyy, näin maallikkona, todeta, että olet JO kokenut hienoimmat sitikat. Siispä tavoiteltavaa ei merkiltä enää löydy. Jos autoista nautintoa haluat hakea, joudut ilman muuta siirtymään kalliimpiin merkkeihin. Nosta rima niin korkealle, ettet heti sitä voi saavuttaa. Kuten täällä Lotto-mainoksessa todetaan:" unelmointi on jo puoli voittoa"

Tuon olis voinut viedä perämetsän keskelle niin aina voisi käydä miiteissä, sanois vaan että mulla on vieläkin se yksi keskeneräinen projekti vaikka väärän merkkisellä arkiajot ajaisikin

Vanhemmissa ranskalaisissa oli laatu vähän sinnepäin mut ajomukavuus kohdillaan, nykyisissä taas.......

Omien mielihalujen seuraamista olen alkanut kutsua elämäksi.
Tehkää kuten tahdotte ja viihtykää itsenne kanssa.

Tätä voi soveltaa myös autoharrastuksiin.
Kertaalleen olen potkinut sitikkapölyt jaloistani huomatakseni, että palasin takaisin.
Nyt on taas vähän samanlainen olotila päällä.

Kaikki mikä kiinnostaisi omistaa on käynyt harvinaiseksi.
Kaikki mikä kiinnostaisi tekniikan puolesta on vähän niin ja näin.

Toivottavasti punainen lanka löytyy tuosta VTS ZX Break -projektista.
ZX Break -aihiotkin ovat Suomessa sellaisia, että ne olisi pitänyt jo kolmen edellisen omistajan päästää kärsimyksistään. Järjettömyys kuvaa parhaiten parin sadan auton entisöintiä ennalleen parin tonnin budjetilla.

Jekkerillä on sama vamma kuin allekirjoittaneella. Keskustelut kääntyvät helposti omakohtaisiksi ja itseen. Suomessa siitä saa helposti itsekeskeisen mulkun leiman. Voin antaa pari ylimääistä leimaa jakoon. Kas tässähän minäkin taas puhun itsestäni.

Tällä ei haeta mitään hyväksyntää tms. kuten koulukuraattori opetti 70-luvulla. Se on vain luonteenpiirre, jossa on luonnollista kertoa ja jakaa omia kokemuksiaan ja kuunnella mielipiteitä niistä.

Tiivistettynä: Tee kuten haluat ja juo malja päätökselle.

Olet vaan pelannut Citroen -pelin läpi. Mitä luki lopputeksteissä?

Juuri näin päättyi minun Saab-harraste toistaiseksi pari vuotta sitten. Viimeinen Saab-projekti vaihtui pullolliseen 16-vuotiasta Islay-saaren tislaamotuotetta. Sen kanssa onkin kelvannut haaveilla siitä OG900 cabriosta, jonka vielä joskus ostan.

Mulla semmoinen OG900 Cabrio on ollut automaattina, niin on sitä välillä ikävä.

Kaikkia mielihaluja jos alkaisi seuraamaan niin elämä voisi mennä äkkiä aika ankeaksi

Parahin Jekkeri, pidä taukoa niin huomaat, että kutittaa, mutta ei voi raapia. Siis todella taukoa, joko kalusto säilytykseen jonnekin tai kokonaan myyntiin, mutta muutoin sormien ulottumattomiin.

Toisekseen, ihan sama minne maailmankolkkaan olen päätynyt "Citroenoimaan" niin oleellista ei ole yhteiskunnallinen status, tilin saldo, ajossa oleva malli, vaan ystävyys. SE jos joku on tämän harrastuksen hienoimpia puolia.

Jos ei nappaa, niin ei. Ei autoihin kannata (kannattaisi, paraskin puhuja) rakastua.

Vaan jos merkinvaihtoa harkitset, niin vie osaamisesi sähköautopuolelle. Uusi ja kasvava on aina kiinnostavampaa, kuin vanha ja kuoleva.

Tesla alle ja sitä virittämään. Oisit ensimmäinen. Kukaan tehnyt niihin vasta kuin korisarjoja. Veikkaan, että sen kiulun ohjelmiston reverse-engineeringistä, riittää riemua pariksi iltaa...

Jos täältä takavasemmalta saa huudella; joku E-retro –tyyppinen ratkaisu johon vain notkeimmat edes yrittäisivät pelkääjän paikalle? Esim. A110 tai helpommin saatavilla olevana aihiona vaikka Spider 105. Tehdasratkaisu olisi Tesla Roadster. Noista mitään tuskin käyttää kuin muutaman päivän vuodessa joten ehkä kyllästymiseen menisi enemmän aikaa, muuten voi pitää vaikka olohuoneessa ihailtavana tai päivittää tekniikkaa –oletan että sillä puolen tapahtuu koko ajan jotain.

Matra Murena aihioksi ois mahtava.

Itsellä ns restromod on se oma juttu en mä sais kummosia kiksejä esim uudesta huracanista, mutta tuokaapas countach ni pöksyt kastuu välittömästi, tosin moinen on sen verran tyyris kulkine että vaikka moisen ihmeen kaupalla saisi omistukseen ei sen "pilaamiseen" kuitenkaan rahkeet riittäisi.
Aloittajallebesim singer porschet vois olla sillä saralla hyviä, tosin sehän on vaan wanha porsche joten ehkä tallinan snobeilta ei saiskaan haluttua ihailua mikä selkeästi on aloittajalla se autoilu harrastuksen ydin.

Osta vanha jenkkiauto. Ne kiihtyvät hyvin ja jousituskin saattaa olla aika pehmeä. Vanhan ajan amerikkalaisissa on se oma imunsa, ne on suunniteltu fiilikset edellä. Käänteisfunktionaalinen muotoilu, ja moottoreissa niin kaunis ääni ettei stereoita ensi alkuun tee mieli kuunnella.

Minulla oli ennen Saab 96 ja sekin oli tavallaan kiva auto. 40-luvulta periytyvä muotoilu mutta tekniikka ja varustelu 70-luvun tasoa.

Espanjalaista mainosslogania soveltaen:

"Voit lähteä Citikasta, mutta Citikka ei lähde sinusta."