Olen harkinnut harrastustallin lisäksi rakentavani mökin pihalle ns. kylmäsäilytystilan autoille. Ei siis virallista sähkökaapelia, putkistoja eikä lämmitystä. Sinne pitäisi sopia kivasti riviin, ei jonoon, neljä tai viisi henkilöautoa - ehkä sellainen korkeus kumminkin että pakettiautokin hätätilanteessa sinne sopisi.

Onko patonkilaisilla kokemusta, millainen ilmanvaihto jne sinne pitäisi rakentaa, että autot säilyvät kunnossa? Se lienee mahdollista ja olen rohkaistunut tästä näystä:



Tallinnan pörsse-kauppiaan pihanäyttelytalli. Siinä rivissä 50-120 tuhannen euron (veroton hinta) autoja. Tutkin rakennetta tarkemminkin ja se on mielenkiintoinen. Yksikertaiset lasit, katto pelkkä peltikehikko ja takaseinä samaten pelkkä aaltopelti. Teräsrunko. Ja sitten se olennainen: kuiva betonilattia ja 15 cm korkea koko tallin pituinen tuuletusaukko takaseinässä, näkyy kuvassakin hyvin. Liekkö katossa vielä erikseen tuuletusräppänöitä, ei nähnyt sitä ulkopuolelta.

Säilyykö tuollaisessa klassikkoautot kunnossa, kuivana, ja lahoamattomana ympäri vuoden? Jos vastaus on ei, miten tuo sitten pitäisi tehdä? Lämpimän tai puolilämpimänkään säilytystilan rakentaminen ei ole vaihtoehto, ja lisäksi minua viehättää tuo lasirakenne sinänsä.

Tyhjiö.

Ainakin omassa autokatoksessa säilyy tosin siinä on alareunassa20cm aukko koko matkan ja ylhäältä auki, ilmalla luonnollinen kierto lasit ei jäässä edes talvella ja ilman lämppäriä säilyypi kuivana.

Tuollainen, vähänkin kun aurinko paistaa niin sisääntuleva ilma on ulkoilmaa lämpimämpää ja paikat pysyy paremmin kuivana.
http://www.matthiasfried.fi/tuotteet/aurinkoenergiaratkaisut/aurinkopuhallin/

Rakennuksen suunnittelun lähtökohdaksi kannattaa ottaa rakennuspaikan ilmasto-olosuhteet.
Ellei ole kovin suuri kiire, tontille sääasema tai vastaavat anturit Jekkerin omaan tiedonkeruujärjestelmään. Vuoden tai muutaman perusteella voikin sitten arvioida olosuhteiden sopivuutta ja aikaa, jolloin vesi kondensoituu autoon.
Olennaista olisi saada auton osien pinnat pysymään kastepistettä lämpimämpänä.
Tähän vaikuttaa merkittävästi ulkoilman suhteellinen kosteus ja lämpötilanvaihtelut, varsinkin lämpötilanmuutosten nopeus.
Eli jos ulkona on lähes 100% suhteellinen kosteus ja lämpimämpää kuin sisällä, olisi parempi sulkea ilmanvaihto.

Ensimmäiseksi pitää tehdä riittävän korkea perustus ja siihen sitten kunnolla maaperän kosteuden kapillaariselta nousulta katkaistu betoni tai asfalttilattia. Sen jälkeen kaikki on jo helpompaa kun saa tuon pohjakosteuden pysymään poissa.

Miksi heinälato on hyvä paikka säilyttää autoa? Koska siellä on aikoinaan kuivattu ja säilötty heinää. Mitä lähemmäksi pääset heinäladon ilmaolosuhteita niin sen parempi. Sen ei tarvitse olla "harva kuin lato", vaan ilmakierto järjestetään seinien alaosasta ja myös kattoristikoiden alueelle jättämällä räystäiden aluset auki ja tarvittaessa päätyihin ylös vielä ilma-aukot. Hyvä indikaattori riittävästä vetoisuudesta on, että ampiaiset eivät viihdy ja tee pesiä. (Sama pätee muuten omakotitalojen yläpohjiin)

Itse olen pyöritellyt ajatusta kapillaarikatkolla varustetusta betonilaatasta, jonka päälle roudataan kolme merikonttia kulmikkaaseen U-muotoon. Päälle nostellaan valmiit kattoristikot kattamaan alue merikontista toiseen, jolloin kahden pitkittäisen kontin väliin jää iso aukea tila, riippuen tietysti kattoristikoiden rakenteen kantavuudesta. Rakennelman voi maisemoida haluamallaan tavalla, mutta ainakin pystytys olisi nopeaa ja konttien vahvat seinät suht vandaalivarmat. Ilmankierron joutuu kyllä järjestämään puhkomalla reikiä konttien seiniin ja poikittaisen kontin ovet joutuu poistamaan ja puhkaisemaan yhteen tai molempiin pitkittäisiin kontteihin kulkuaukot...Tai sitten ostaa kalliimman sivuovella varustetun kontin poikittaiseksi kontiksi. 12m pitkittäiskonteilla ja 6m poikittaiskontilla kokonaispinta-alaa tulee vajaat 130 neliömetriä.

Tätä halvemmissa rakennelmissa suosittelen venemiesten tuntemia taivutetun puun rakennelmia, eli sipulin muotoisia kaarihalleja. Kertakaikkisen nerokas rakenne ja lumi käyttäytyy kuin teflonilla. Tuuliolosuhteiden kestävyydestä puhumattakaan.

Näyttää hyvin olennaiseksi tulevan tuo perustuksen rakenne. Haluaisin kuitenkin matalan ja tietysti halvan perustuksen, mitenkähän asiaa kannattaisi lähestyä. Muovit betonin alle vai päälle vai miten se kapillaarikatko sinne askarrellaan.

Vastailen kaivinkoneurakoitsijan näkökulmasta näihin asioihin. Kapillaarikatkot olen tehnyt rakennusten pohjia täytettäessä n. 200mm kerroksella seulottua 8-16mm tai karkeampaa 16-32mm seulottua sepeliä betonilaatan alle ja omakotitalojen tapauksessa betonilaatan alle tulevan eristekerroksen alle. Siksi seulottu sepeli että siitä on kaikki vettä kuljettava hieno aines seulottu pois jolloin veden nousu pysähtyy tähän kerokseen. Monesti koko perustus täytetään nykyään näillä seulotuilla aineksilla koska nämä ovat myös erittäin helppoja saada tiivistettyä kunnolla jotta valmiin rakennuksen lattia ei elä. Joskus käytetään edullisempää täyttöhiekkaa ensin ja sitten kapillaarikatko seulotulla sepelillä, jotkut rakennesunnittelijat taas sijoittavat kapillaarikatkon alimmaiseksi ja silloin on käytettävä vahvaa suodatinkangasta kapillaarisepelin päällä jotta ylempi hieno täyttöhiekkakerros ei alkaisi valua karkeamman kapillarikatkon sekaan ja lattia saattaisi painua. Jos tarvitaan radonkeruuputkisto niin se on helppo asentaa kapillaarikatkokerrokseen. Autot ei toki radonista pahastu, koskee asuinrakennuksia tämä.

Fuktisolia, Isodräniä, Lecasoraa tai ym. seulottua sepeliä. Kahdella ensimmäisellä pääsee ohuimmalla kerroksella ja vähemmällä levittelyllä. Sen lisäksi kaksi ensimmäistä toimii myös osaltaan lämmöneristeenä, joten jos haluaa jättää option tulevaisuuden eristämiselle tai osittaiselle eristämiselle niin laatta kannattaa valaa ennakkoon jo sitä silmällä pitäen.
Ja kyllä, perustukset ovat se tärkein osa rakennusta, kaiken muun voi suhtkoht helpolla kikkailla jälkeenpäinkin kuosiin.