Ja mitään takuuta siitä että moinen rakenne kestää sen 60 vuotta ei kukaan uskalla antaa mut silti löytyy väkeä jotka pistää useamman satatuhatta omaa rahaa rekennusteknisiin kokeiluihin

Eristysta jos pitää parantaa niin lainaisin ensimmäiseksi jostain lämpökameran, saattaa jostain energianeuvonnasta tai vastaavasta saada ihan ilmaiseksi.

Meillä seinissä 25cm ja yläpohjassa 50cm lasivillaa ja maanvaraisen lattian alla 20cm styroksi, rakennuslupa vuodelta 2011 jolloin tuo oli aika normitasoa, tuosta vaatimukset on nykyään vielä tiukentuneet, tutkimusten mukaan niillä tiukennuksilla ei ole saavutettu minkäänlaista energiansäästöä, ei vaan paljoa noista tutkimuksista ole huudeltu missään.

Aika nuoria nuo teidän talot on kun itse asun talossa jossa hirret on 1700 luvulta ja silloin siinä on asunut Venäläiset kasakat. Siirretty nykyiselle paikalle 1880 luvulla ja rempattu 1961 vuonna. Keittio rempan yhdeydessä purin seinää ja hirsipintaan oli liimailtu venäläisen matematiikan kirjan sivuja eeristeeksi.

Tuossa Combi hankkeessa tutkitaan mm. laskettuja ja toteutuneita kulutuslukemi julkisissa rakennuksissa. Koulujen ja päiväkotien osalta heittoa ei näyttäisi olevan alustavien raporttien perusteella kuin 30%

http://www.tut.fi/fi/tietoa-yliopistost ... -p090339c2

Tunnettuahan on että julkisissa hankkeissa enrgiaa tuhlataan vuosittain 800 Meur edestä. Sitten kun maallikot koittavat säästää säätämällä tai halvinta urakoitsijaa kilpailuttamalla, saadaan aikaan vuosittaiset 1,6 Mrd sisäilmaongelmat.

http://shop.kunnat.net/download.php?fil ... _ebook.pdf

Huonosta energiatalouden ymmärryksestä siis maksetaan noin 2000 eur/perhe joka vuosi pelkästään että julkkaripuoli voisi sekoilla.

Kun katsoo lähes nolla rakentamisen tuloksia ja lähtökohtia voi vain todeta että hyviä lobbareita on ollut matkassa (eristysteollisuudesta) ja lapsi on mennyt kauas pesuveden mukana. Eräässä seurantatutkimuksessa todettiin että kun espanjassa lähes nolla rakentaminen edellytti suunnilleen ikkunan sulkemista talveksi, jouduttiin suomessa investoimaan siten että takaisinmaksu onistui korkeintaan helsingin arvoalueilla jos sielläkään, ja silloinkin rahat tulivat tontin arvon noususta.

Juu ei, kipsilevyllä et saa äänenvaimennusta tehtyä, päinvastoin, teet huoneesta rumpukotelon. Huokoista sen olla pitää, että se imee resonointeja yms. Puukuitulevy, eli huokolevy on akustiikan kannalta hemmetin hyvä materiaali. Jos tämä ei kelpaa niin sitten tekisin koteloidun munakennorakenteen seiniin... siinäkin mieluummin puu pintamateriaalina kuin kipsi.

No siis on hieman eri asia vaimentaa ulkoa tulevia ääniä ja sisällä kaikuvia ääniä. Eka tarttee sitä massaa jolla ääni todella pidetään ulkona, toinen juurikin sitä huokoista joka imee sen äänen itseensä. Meillä juuri tuo ulkometeli on se mitä halutaan pienemmäksi (tontin vierestä kulkee melko vilkkaasti liikennöity keskisuuri läpikulkuväylä), sisäpuoliseksi vaimennukseksi sen sijaan yleensä meillä ainakin riittää ihan vain mm. tekstiilit, verhot, sohvat yms. pehmoset sisustukset. Juuri tätä "sisäpuolista" tuolla kattosiltojen yläkolmion 10cm villakerroksellakin siis haettiin, mahd. kaikujen poistoa tuolta kattopellin ja finnfoam-kerroksen välistä

Ja todennäköisesti tuossa sun talossa asutaan kun meidän on purettu.

Kuntapuolella noissa ongelmissa monesti on lähtökohtana kelvoton kunnossapito, käsittääkseni ihan normihommaa on esim sammuttaa ilmastointi viikonlopuiksi säästösyistä, pöljintä mitä koneellisen ilmastoinnin kanssa voi tehdä.

Pääkaupunkiseudulla on iso kerrostalokohde jossa on kaksi samanlaista taloa, ainoa ero on että ensimmäinen rakennettiin edellisten energianormien mukaan ja uudempi nykyisten, ja yllätys yllätys energiankulutuksessa ei talojen kesken ole mitään eroa, eipä vaan tutkimustuloksia ole esitelty kuin jossain ammattilehdissä, toiseksi EU-direktiivi edellyttää että energiansäästötoimenpiteet ovat kustannustehokkaita, lisäinvestoinnin pitää maksaa itsensä järjellisessä ajassa, täällä tästä ei pahemmin piitata, pistä kymppitonni uusiin ikkunoihin ja säästä satanen vuodessa

Skotit ei muuten noudata EU:n energiamääräyksiä, perusteena heillä on kylmä ilmasto

Valtio kun muutti eli teki as oy lait uusiksi velvoitetaan tekemään kunnossapito suunnitelma 5V
Tarkoittaa isännöisijä saa myydä ikkunat ovet jne ja suosittelee tuttua firmaa ja tyhmät osakkaat uskoo. Yhtiössä jossa asun idiootit uusitutti patteriventtiilit ja systeemi tasapainotettiin kämpät kylmeni energiaa ei kumminkaan säästy rahaa paloi 2000€ per kämppä huippu mitä saatiin kylmä kämppä.

Noissa tapauksissa ongelmia käsittääkseni tulee silloin, kun vessoissa yms. jää koneellinen poisto päälle ja muu ilmanvaihto suljetaan. Öisin ja viikonloppuisin tulee julmettu alipaine, joka vetää mikrobeja tupaan.

Hallitus kai edelleen päättää tuon kokoluokan asioista? Vai jopa yhtiökokous?

Noihin kyllä törmää, että jollain venttiilien vaihdolla tarjotaan huimia säästöjä. Todellisuudessa takaisimaksuaika ylittää koko talon eliniän...

Sen verran alkuperäiseen aiheeseen, että enää ei muuten räystäältä roiku jääpuikkoja. Ennen sai varoa, ettei silmät puhkea, kun ovesta astui ulos.

Ettei vaan olisi käynyt niin, että yläpohjan lisäeristys kyllä toimii, mutta se kompensoi sitä, että mlp:n ensimmäisen vuoden jälkeen kaivo on jäähtynyt ja samalla hyötysuhteella ei saa enää energiaa maasta.

Monessa paikassa ilmastointi suljetaan koko kesäksi ja laitetaan sitten elokuussa täysille kun on vähän tunkkainen ilma, jonka jälkeen viemärituuletus on jaeeu tasaisesti rakenteisiin. Kotikylässä koulun laajennus saatiin kymmenessä vuodessa tuhottua ao. Säästöllä, mutta eipähän sähköä kulunut. Samassa kylässä sossu laittoi säästösyistä sähköt pois talveksi uudesta ensikoti tyyppisestä rivariratkaisusta, kun ei ollut vielä asukkaita. Pahaksi onneksi vedet olivat päällä ja boilerikin halkesi, joten talo rakennettiin rungosta lähtien toiseen kertaan.

Toveri tekee pienen rakennusliikkeen voimin pakettitalojen pystytyksiä ja takuukorjauksia. Hän kertoili että siinä vaiheessa kun raksaporukka koostuu maallikoista ilman laajempaa kokemusta rakentamisesta ja vastaan tulee erikoisrakenne, vaikkapa erkkeri, on kaikki katastrofin ainekset valmiina. Usein kuulemma tuollaisissa hankalammista kohdissa muovit yms höyrynsulut laskostetaan väärin tai ei ollenkaan ja sen jälkeen on kosteusvaurio vain ajan kysymys.

Aiemmin kun oli harvempia rakenteita niin pienet hutiloinnit tuuli kuivasi. Nykyisissä rakenteissa suunnilleen taulun kiinnittäminen seinään johtaa höyrynsulun rikkoutumiseen ja kastepiste muodostuu välittömästi rakenteiden keskelle.

Ja täsmennystä ennen laajempaa moralisointia että toveri käy korjailemassa "sateelta suojaan "henkisten kokonaisuuksien lopputuloksia innokkaiden, mutta kokemattomien hartiapankkirakentajien jäljiltä.

Tässä kun tuli mainituksi nuo "huoltotoimenpiteet", eli että rakennus vaatii ilmastoinnin päälle silloin, kun sitä ei edes käytetä, kertoo jo osaltaan siitä miksi nykyään ei osata rakentaa. Miettikääpä jotain 1800-luvun hirsitölliä; jos se on riittävän korkean kivijalan päällä betonin sijasta ja katto pysyy päällä vuotamattomana niin ko. talo seisoo siinä vielä toiset parisataa vuotta ihan heittämällä. Monesti vieläpä niin, että välissä on pitkiä asumattomia jaksoja. Samaa ei voi sanoa nykypytingeistä, joille 15 vuotta ilman hometta tuntuu olevan jo kova rajapyykki. Suomessa rakennuslainsäädäntöön nykyiset eristepaksuudet on lobannut eristeteollisuus ja erityisesti se lasivillapuoli. Kauankohan siihen menee, että tämä virhe myönnetään ja tajutaan mitä unohtui rakentamisessa ihan muutaman sukupolven aikana?

Mitä säästämistä se on, jos seuraava sukupolvi purkaa edellisen sukupolven talon ja tekee uuden, joka ei välttämättä edes kestä seuraavalle sukupolvelle?

Kansankielisesti selitettynä pari asiaa, joiden sisäistämisestä voisi olla kansantaloudellisesti hyötyä: https://www.youtube.com/watch?v=UFrXQs5SEhk

Täällä ei kans lämpöverkoston säädön jälkeen lämmennyt huoneet, vaikka patteri oli täysillä. Noh, huoltomiehen kanssa todettiin, että kyllähän tää vähän viilee on, ja venttiilin maksimi säädetty vähän pienelle. Todettiin siinä sitten, että varmaan tarkoituksella yritetty kuristaa patterien maksimivirtaamaa, mutta laitetaan nämä nyt auki ja johan lämpes. Nyt ei tarvitse pitää termostaattia enää "kutosella" rukoillen lämpöä, kun lämmitysreserviä on sen verran, että kuutosella käy oikeasti liian kuumaksi.



Hallitushan voi tehdä lain mukamasvaatiman viisivuotissuunnitelman vaikka yhdessä kokouksessa istuen, että suunnitellaan nyt kartoittavamme vaikka ikkunoiden kuntoa seuraavan viisivuotiskauden aikana. Ei siellä mitään vaihtaa tarvitse, ja jos isännöitsijällä on jokin kumma intressi tehdä remonttia, kun tuntee ihan henkilökohtaisesti hyvät saneerausyrityksetkin, niin voi vaihtaa korkeintaan isännöitsijää. (Sillä oletuksella, että hallitus tottakai tuntee talonsa ja ne oikeasti korjausta vaativat kohteet.)

Monesti ihastellaan, että vanhoissa taloissa ei ole ongelmia, kun ovat sen verran harvoja, että tuuli puhaltaa läpi. Totuus on kuitenkin se, että vanhat talot ohuine eristeineen päästi vaipan läpi niin paljon lämpöenergiaa, että lämpövirta piti rakenteet kuivina. Rakenteen läpi hallitsemattomasti tuleva ilma on aina riskinpaikka, joka pahimmillaan huurruttaa rakenteet ja myöhemmin, viimeistään keväällä huurun sulaessa kastelee paikat.

Pitäis nyt aloittaa talon remppaaminen. Lattiat vedetään auki ja jännityksellä katsotaan miltä aikansa riskirakenne, eristämättömän laatan päälle koolattu puulattia näyttää. Seinissä on villaa se 10cm enkä taida lisäeristää. Pienen säästön sillä voisi saavuttaa, mutta koskaan ei tiedä kuinka täynnä muurauslaastia on tiilivuorauksen takana oleva tuuletusväli.

Ei tuollainen kertakosteus mitään haittaa. Jos jotain huurua on jossain, se sulaa aikanaan vedeksi, joka imeytyy orgaaniseen materiaaliin kuten puuhun, pahviin tai puruihin eikä jää pisaroiksi rakenteeseen. Kosteus haihtuu sitten hiljalleen pois. Home vaatii niin paljon kosteutta ja etenkin jatkuvaa kosteutta, etteivät jotkut talven huurteet ole mikään ongelma.

Paljon ongelmallisempaa on se, että jos uudessa rakenteessa on tekninen vika ja vesihöyryä tiivistyy vedeksi pinnalle, joka ei pysty imemään kosteutta itseensä, jolloin se vesi valuu ihan nesteenä alaspäin jonnekin muualle ja lisäksi sitä tulee koko ajan lisää, koska huoneilmassa on aina vesihöyryä. Tämmöiset pysyvät vesilammikot on hyvä paikka aloittaa homesienen kasvu. Puu pystyy imemään itseensä huomattavan paljon kosteutta, ennen kuin se alkaa olla lahoamisvaarassa. Lisäksi puusta haihtuu vesi nopeasti.

Esimerkkinä meillä oli kellarin puiset portaat suoraan maalattiaa(!) vasten(!) kymmeniä(!) vuosia. Noh, pari kolme alinta porrasta paukuttelin sorkkaraudalla irti, kun olivat lahonneet. Siitä ylempänä portaiden puurakenteet taas ovat ihan terveitä. Portaan runkopalkitkin kaikuvat mukavasti, kun paukauttaa vasaralla: lahonneesta kuuluisi vaimea TUMPS. Portaiden alapää oli toki imenyt maasta kosteutta kymmeniä vuosia jatkuvalla syötöllä, jolloin lahoaminen siellä oli mahdollista, mutta sitä kosteutta on myös haihtunut jatkuvasti puusta ilmaan ja kellarin ilmanvaihto on vienyt sen mennessään.

Hyvin tuulettuvan ja "lämpöä hukkaavan" rakenteen kohdalla on juuri noin. Mutta ei huonosti tuulettuvan ja hyvin eristetyn. Onhan noitakin tapahtunut, että yläpohjan villat on jäässä, kun höyry on päässyt paikallisesti jostain kohtaa läpi. Sulaessa sitten kastelee sisäkattoa myöden.

Vaikka tolppa olisikin maata vasten, niin tolpassa on niin paljon haihduttavaa pintaa, ettei kosteus kapillaarisesti nouse kovin korkealle.

No mitä tuo nyt nousee, reilun 100 metriä ainakin
http://www.iltasanomat.fi/ulkomaat/art- ... 27980.html

Tosin tuo sahattu, käsitelty puu voi kuorettomana kenties käyttäytyä "hieman" toisella tapaa

Puissa lehtien kautta haihtuva vesi saa imun aikaan, joka puolestaan nostaa veden. Toki kapillaarisuudellakin joku vaikutus on.

Tässä on nyt juuri se periaatteellinen virhe ajatusmallissa, että hengittävä tarkoittaa samaa kuin "tuuli puhaltaa läpi" tai on energiaa tuhlaava. Tosi on, että osa lämpöenergiasta on kulunut rakenteiden kuivattamiseen, mutta se johtuu osaltaan siitä ohuesta kerrospaksuudesta ja tuulensuojan puuttumisesta. Puulla nimenomaan on luonnollinen kyky tasata kosteustasapainoa ja seinien rakenteet pystyy toteuttamaan täysin puupohjaisina myös ilman hirsirakennetta.

Yritän pukea asiaa sanoiksi toisella tapaa: Nykyiset tekniset alusasut ja merinovilla pitää lämpöisenä siitä syystä, että materiaali päästää vettä (hikeä) lävitseen pitäen ihon kuivana ja samalla kropan lämpö kuivattaa materiaalia. Tilanne olisi täysin toinen, jos verhoaisi kropan elmukelmuun, jonka päälle pukisi paksun villakerroksen "pitämään lämpöä". Jokainen voi halutessaan testata kumpi varustus on parempi urheiluun ja ulkona hengailuun.

Ts. vaikka hengittävä rakenne kuluttaa osan tuodusta lämpöenergiasta rakenteen kuivaamiseen niin pitää muistaa, että näissä nykyvaatimusten mukaisissa passiivi- yms. rakenteissa käytetään "ulkopuolista" energiaa monimutkaisen automatisoidun ilmastoinnin ylläpitämiseen. Laitteisto, mikä energiankulutuksen lisäksi vaatii huoltoa, ja pitkässä juoksussa myös uudistamista, ei välttämättä ole kokonaiskuvassa se paras vaihtoehto. Siihen vielä kylkeen mahdolliset toimitusvarmuusongelmat, eli pitkäaikaiset sähkökatkot, jotka tulevaisuudessa ovat enemmän kuin todennäköisiä.

Missään nimessä en tarkoittanut tuossa, että rakenteiden läpi puhaltavalla tuulella olisi mitään tekemistä hengittävyyden kanssa. Tarkoitin vain, että monesti vanhoja taloja puolustellaan sillä, että ”vanha talo pysyy terveenä, kun sopivasti nurkista vetää”.

Hygroskooppisuus, höyrynvastus, höyrynpaineet, kapillaarisuus, faasimuutosenergiat sun muut on kyllä jokseenkin hanskassa. Kuten myös niiden merkitys rakenteiden toimintaan.

Monelle tämä ”vanha talo pysyy terveenä, kun sopivasti nurkista vetää” assosiaatio liittyy juurikin tähän vetoisuuteen, eikä siihen, että yhtälailla monessa vanhassa talossa materiaalit myös edesauttavat sitä kuivana pysymistä. Kahden asian summa, josta toista voi parantaa menettämättä hyödyllisiä ominaisuuksia.

Paljon mahdollista. Ei liene Pollucomia tai vastaavaa systeemissä että sasit kiertoveteen menneen energian? Käytettyjä saa puoli-ilmaiseksi Ebaystä kun joutuvat määräajoin saksassa uusimaan. Mulla on käytetty pelittänyt hyvin jo viisi vuotta alkuperäisillä battereilla.

Hallitsematon ilmavirtaus rakenteiden läpi ei ole hyväksi. Toisaalta tämä pitäisi huomioida kokonaisuudessa, kun vanhaa lähdetään korjaamaan. Jos tiivistetään rakennuksen vaipat eikä samalla huomioida korvausilmaa ja ilmanvaihdon muutoksia, alkaa ilmavirtaukset hakea helpompia reittejä esim. välipohjan läpi (lattian ja seinän raoista). Kun muistetaan että välipohjaan jätettiin yleisesti vielä 60 luvlulle saakka esim. valujmuotit lahoamaan, voidaan todeta ettei välipohjan ilmasto-olosuhteet välttämättä täytä tämänpäivän odotuksia. Lyhytaikaisesti ongelmallista vuotoa voi paikata tiivistämällä, mutta jos haluaa vanhasta uuden veroisen, niin silloin pitää rakentaa uudelleen koko pytinki. Vantaalla oli tutkittu n. 30 tiivistämällä paikattua kohdetta, joista kolme piti ilman välipohjassa alle viisi vuotta asennuksesta.

Korjauksen osaoptimoinnilla ja seurausten korjausyrityksillä on tuhottu monta toimivaa rakennusta vuosien saatossa.

rakennuslehdessä oli artikkeli 50 vuoden aikana käytössä olleista hyvistä rakennustavoista jotka sittemmin ovat paljastuneet riskirakenteiksi. Sen lisäksi että vanhan talon korjaajan pitäisi ymmärtää aikakauden rakennusmenetelmät ja riskirakenteet sekä niiden hallinta, olisi syytä perehtyä rakennuksen elnkaaren aikana tehtyihin uusiin ratkaisuihin ja materiaaleihin sekä niiden mahdollisesti mukanaan tuomiin uusiin riskirakenteisiin (laajennukset, kosteussuojat, kattorakenteet jne)

http://www.rakennuslehti.fi/2016/06/nai ... aa-jalkea/

Meidän mlp on Stiebel Eltron, josta saa ulos tehdyn lämpöenergian sekä sen tekemiseen käytetyn sähköenergian. Tiedä sitten kuinka hyvin pitää kutinsa tuo ensin mainittu.