Salut arvon lajitoverit!

Toi Rättinen on ollut kulkematta 3vuotta. Pitää ne kärjet vaihtaa vaikka tosin käynnistyi melko pienellä jumpalla (vain akku sökö). Muistaako kukaan kun joku tietäjä oli keksinyt tavan millä sen propellin saa ihan simppelisti irti. Olikohan täällä tai juutubeessa, muualla?

Isot Merciit muistajille!

Salut!

Merci, kumpa olisikin noin helppoa
Taistelu jatkuu..

...kun rasvaa edes joskus hyvällä vaseliinilla sen kartiopinnan niin sitten se on todellakin noin helppoa.
Mutta vielä tuohon suorittamiseen; käytetyn varren pitää olla mahdollisimman nafti tuohon propelliputkeen, jotta iskut menevät perille asti. Muutoin vain vaurioittaa sitä keskiötä. Sekin tuntuu olevan toimiva tapa, että laittaa isot lukkopihdit puremaan tuota keskiöputkea ulkopuolelta ja sitten nitkuttelee joka suuntaan. Tiukka keskiöholkki ja siihen pitkä varsi voi myös auttaa lopputulokseen.

Käytännössä jos se 14mm pultti on sieltä pois niin sitä propellia ei pidättele mikään muu kuin ruoste kartiopinnalla, joten kyllä se irti lähtee pitkäjänteisyydellä. WD-40:iä letkulla öljynlauhduttajan puolelta sopivasta raosta kammen pään kartiopinnalle hautumaan yön yli?

Joo, kuten Akaile mainitsi, jos edes jotain rasvaa joskus on kartiolle laitettu, irtoaa suht helposti. Tätä hämmästelin kun paloittelin Wanhus-Dyanen moottoria, joka oli ollut hyvinkin sen 25 vuotta koskematta, niin siitäkin propelli irtosi pikkuvaivalla. Ikä ei välttämättä aina ennakkoon kerro, onko tiukassa vai ei, enemmän vaikuttaa edellinen asentaja, tässäkin...

Omissa 2 cvssä lähtivät ilman voimainkoitoksia irti oisko joku valopää vääntänyt voimalla kiinni?

Rättärin ropellin irroittelulta olen jo viidettä vuosikymmentä välttynyt, joten tässä ongelmassasi en oikein osaa auttaa. Vähällä vaivalla on päässyt kärkien suhteen, koska muinoin laitoin parista transistorista ja diodista koostuvan emitteriseuraajan kärkien jatkoksi sytytystä ohjaamaan. Nykyinen rättisitikkani on kulkenut vuodesta 1985 satoja tuhansia kilometrejä samoilla kärjillä ja konkalla.

Olen tuon perinteisen emitteriseuraajakytkennän kaavion ainakin pariin otteeseen vuosien saatossa esitellyt Nyytisissä. Vipstaakin osat maksoivat joskus 70-luvulla noin 6 markkaa. Kannattaisi vastaavanlaisen sytytysvahvistajan kokoontinaamista harkita nykyäänkin, tai sitten varakkaammille 1-2-3. Ne säästää myös akkua ja starttia - kone käynnistyy startatessa aina laakista ensimmäisen puristuksen jälkeen.

Puhumattakaan bensansäästöstä... Nykyään tuota vastaavaa laitetta saa rakennusarjana Vellemanilta. Aiemmin olen kuullut, että sytytyksen vahvistajalla varustetulla ajaa samoilla kärjillä 250 000km ja tuon aikana bakeliitti kuluu loppuun. Jos koneessa huohottajan kanssa ongelmia niin kaippa tuo pidempäänkin menee, jos pyörijälle tihkuu öljyä.. Tuota samaa kondensaattoria en usko, eikös se ohiteta käytöstä vahvistajan kanssa? Niin ainakin näissä transistoriversioissa.

Katkojan konkka poistetaan katkojasta, jos katkojaa käytetään ohjaamaan trankkua, tms. Konkan, tai vastaavan samoin ominaisuuksin (2,2µF/250-400V) voi sitten laittaa katkojan hommaa toimittavan puolijohteen rinnalle. Katkojan kontaktien on hyvä olla puhtaat, mieluimmin vielä uusi katkoja, putsattuna. Joskus katkojissa käytettiin jäykkää rasvaa bakeliittinokan alla.

Ja sitten se 123:n asennus, ettei tarvitse enää toiste irroitella suotta:

https://youtu.be/vm0BP99YJ38
https://youtu.be/OFnWXhU7Ul8

Omassani on kondensaattoi ollut omalla paikallaan jo reilut 250 tkm, vaikka kärjet ovatkin olleet transistorivahvistinta ohjaamassa.

Minulla on sellainen käsitys, että kondensaattorin tarkoitus on estää kärkien kipinöintiä. Kärkien avautumishetkellä, kärkivälin ollessa alle millin sadasosan, virta kulkisi edelleen kärkien kautta valokaarena, jos kondensaattoria ei olisi. Kondensaattori ikäänkuin ”imaisee” itseensä tuon kärkien aukeamishetken virranmuutoksen ja estää siten kärkien kipinöimisen.

Transistorivahvistinta käytettäessä katkojan kärkien kautta kulkeva virta on vain muutamia milliamppeereita, eikä tuollainen virta synnytä ainakaan näkyvää kipinöintiä. Mutta ei se kondensaattori siinä kärkien kyljessä ymmärtääkseni mitään haittaakkaan. Ja suodattaa kärjiltä sen pienenkin kipinöinnin mahdollisuuden.

Päätetransistorin rinnalla omassani ei ole kondensaattoria. En heti ymmärrä mitä se tekisi. Ei transistori kipinöi?

Muistaakseni katkojakonkalla on jotain merkitystä kipinän/valokaarten kestoajalle?

Hulppeitä jännitepiikkejä tulee kun kelan virtaa katkotaan, vaikka sen tekisi transistorillakin, eli konkka voisi olla leikkaamassa kaikista älyttömimpiä jännitepiikkejä. Aika usein on joku suojaus, kun transistorilla katkotaan virtaa ihan pienessäkin käämissä, vaikka jonkun releen käämissä, usein tosin joku muukin kuin konkka. (ja silloin siis puolan yhteydessä, eikä kärkien)

Muistelen että aikoinaan kun aloitin sitikkaelämän rättärillä niin siihen piti sorvata 14mm hylsy ohuemmaksi. Normaali hylsyavain ei sopinut ropelin
poteroon

Ihan normi pitkä 14mm Dowidatin hylsy toimi muinoin.

Aivan, juuri näin. Tässä 40 vuotta sitten kokoon tinaamassani härpäkkeessä on päätetransistori suojattu kelalta tulevilta piikeiltä päästämällä ne zenerdiodeilla kollektorilta kannalle, josta ne edelleen pääsevät purkautumaan diodien kautta + ja – tasoille. Tuo käyttämäni päätetransistori BU208 on varsin järeää tekoa ja kestää sinällään koviakin jännitepiikkejä. Takavuosina se oli varsin yleinen telkkarin horisontaalipoikkeutusmuuntajan ohjurina.

Nykyään sitten tuohon on olemassa siihen suunniteltu komponentti, BIP373 joka sisältää kaiken tarpeellisen suojauksen. TO-220 kotelossa. Vallan toimiva kampe. Tuo ei kummoista oheiselektroniikkaa kaipailisi, jotta toimisi kärkien ohjaamana komponenttina. Kestää kivasti myös alle ohmin ensiökäämillä olevan puolan...

Nykyään löytyy myös pitkä 14mm hylsy puolen tuuman vääntiöllä, joka sopii propelliin ilman sorvailuja. Pari on tullut ostettua, muistelisin että sekä Pildeman että Moponetin hylsyt on ostettuna, toinen piti ostaa kun eka oli "sovitusholkkina" yhden propellin sisässä jotta sai astelevyn kammelle helposti...

Käytin joskus kärjettömässä BUX80:aa. Tuo BIP373 saattaisi olla liian hidas 2-T-kilpuriin?

Hidas? Perustele. Tuo on kuitenkin suunniteltu sytkänohjaukseen, eikä ole näinä vuosina mitä on tullut Megasquirtin kanssa puljattua, kertaakaan kukaan maininnut etteikö ehtisi puolaa ladata...

Luultavasti on suoraan katkojatrankku. Tuo hitaus perustui kokemuksiin sytkästä, jossa hitain osa taisi olla IR-trankku 2N5777. Siinä syntyi jättämää isommilla varveilla. Tässä Bip373:ssa tuo vastaava aika on vain kolmannes, 50µs. En väitä soveltumattomuutta autoihin, varsinkin, kun tyypillisesti tuo on tarkoitettu puola/pytty-sovelluksiin.

http://secu-3.org/wordpress/wp-content/ ... asheet.pdf
Tuon mukaan 40µs. Eikä ole luultavasti vain transistori, vaan sisältää samalla piipalasella vähän muutakin. Virranrajoitus ja lämpösuojaus sisäänrakennettuna...

Vielä tuohon 2T -sovellukseen, oletan että nyt olisi jälleen Warresta kyse. Siinähän on kolme puolaa, joka pytylle oma, joten sitä kautta ajatellen ehtii vielä paremmin kuin yhtä puolaa ohjatessa, jollaisessa sovelluksessa tuo BIP ehtii mukaan useampisylinteriselläkin sovelluksella...

Tarkennetaan vielä tuota viimeistä kappaletta. 2T-moottorissahan tulee kipinä/kierros/pytty. Niin tulee Rättärissäkin, vaikka on 2-pyttyinen 4T-moottori, mutta siinä kun on hukkakipinäpuola niin siksi siinäkin "tarvitaan" kipinä joka kierroksella...

Salut!

Merci pokuu tietäjille, näitä vinkkejä kokeillaan!

TuJaKen tapaamisissa nähdään ja tietty maailmalla että muualla.

Kyse oli 2-T sivuvaunullisesta kilpurista, 80-luvulla. Siinä piti puolavirran on-aika olla riittävän pitkä, yli 1/2-kierrosta, jotta kipuna ei olisi heikentynyt. Puolat olivat olleet katkojakäytössä. Aikoinaan funtsin tuohon antureihin 2N5777:jen tilalle IR-diodeja, muutaman ns:n..... . Kyllähän strobollakin katseltiin, jättämää syntyi, olikohan itse (Optilux)strobosta?