Ilmeisesti Xsara VTS joutui rajuun onnettomuuteen Naantalissa eilen illalla, tästä revitään jo otsikoitakin.

Poliisi jatkaa tapahtuman tutkimista.

Nimim. "pelkäänpä pahinta"

EDIT: eipä ollutkaan sitten puolituttu. Tyhmää ja surkeaa silti.

Siis sehän meni täysin palasiksi.

http://www.iltalehti.fi/turku/200902169099251_tu.shtml

Edit. Lisätty linkki.

toisaalla viitattiin näiden liittyvän keskenään toisiina
http://www.aijaa.com/v.php?i=3615113.jpg

Täysin idiootti päätös elämälle jossa vielä vahingoitettiin vakavasti sivullista.
Itsemurhaajille pitäs Suomessa olla omat rampit jonka päästä löytyy 100 tonnia teräsbetonipaalua.
Ikävää ja osan otot omaisille.

Herranjessus se tosiaan on ajanut vauhdilla
On se kyllä kumma kun tuo on sitten muka se "oikea" tapa päättää elämä. Tässäkin taas sivullinen vahingoittui.
Noh, itsemurha on aina itsekäs ratkaisu, mitäs siinä muiden tunteita tai ajatuksia miettimään.

Ei sentään vastaantulevaa autoa valinnut.

Ikävää omaisille ja tutuille. Ei noita voi estää jos tosissaan joku on päättänyt.

näin tämän menehtyneen kaverin itsemurha viestin irc-gallerissa. sanoi ajavansa vähintään 160km/h tolppaan ilman turvavöitä.

sitten oikaisuja turun sanomin sonta kirjotuksiin. xsara ei missään vaiheessa räjähtynyt eikä ajanut liikenteen jakajaan päin

turun sanomat haluaa olla vain ensimmäinen hinnalla millä hyvänsä, eikä tutki asiaa tarkemmin.

osanottoni menehtyneen vanhemmille.

edit: pablo oli näköjään löytänyt suoran linkin menehtyneen viestiin

Kun illalla tapahtuu jotain, on kaikkien yöllä painettavien lehtien aikataulu suht' tiukka eikä ehditä harrastamaan tutkivaa journalismia.

...tuskin kukaan pelkästään itsekkäästä syystä tekee noin, siellä on usein hyvinkin rankkoja juttuja taustalla, kaikki vaan eivät ole yhtä vahvoja, tuttavapiirissä (ei ystävä- tai sukulais-) on ollut pari-kolme tapausta, kaikki miehiä
Edit: siis itsemurhatapauksia, mutta ei autolla

Onneksi hän valitsi kohteekseen tolpan eikä vastaantulijaa. Samalla tiellä on ajettu vastaantulevaa rekkaakin päin, enkä ihmettele että se on syyttömälle vastaantulijalle lähes ylipääsemätön paikka joka jättää henkiset arvet loppuelämäksi. Nyt kävi huono tuuri kun joku sattui tulemaan vastaan juuri silloin ja sai romut päällensä. Pelottaa ajellessa jo jos sattuu itse joskus väärään aikaan väärään paikkaan.

Joissain jutuissa on kyllä puhuttu nokkakolarista.

Se että sälli jätti irc-galleriaan viestin on myös osittain tiedostamaton avunhuuto sille että jospa vaikka joku ehtis väliin...

Kyllä se kuvasta päätellen on vetänyt suoraan liikenteenjakajan kaiteeseen. Joku älypää on kirjoittanut Iltiksen uutisen kuvatekstiin että osuttu liikennemerkkiin vaikka kuvassa näkyy se järeä jakajakaide.

Kuten jo mainittukin niin on valitettavaa miten itsekästä itsemurha on, siinä ei sivullisia ajatella.

Nuori kaveri. Siihen ikään mennessä on ehtinyt tullut paljon/ liikaa murhetta. Tai sitten nykyinen hampurilais- perunalastusukupolvi ei enää kestä mitään. Kun vertailukohteena on asevelvollisuuden suoritus, tai sen suorittamatta jättäminen. Riittää, kun kessu pahasti sanoo, tai katsoo.....
Monenlaista näkökohtaa. Mitä on nuorison tulevaisuus? Yhteiskunta on valmiiksi rakennettu, mitä työtä vielä......

Ketään syyllistämättä ja moittimatta mutta eikö lähipiiri ole nähnyt mitään merkkejä tulevasta että olisi päässyt auttamaan.

Kyllä nuo useimmiten tulee niin puun takaa. Tai sitten nähdään muttei ymmärretä.

Luulen, että lähipiirin on aika vaikea huomata, miten vakavasti asiat todella ovat, vaikka joitain merkkejä olisikin havaittavissa.

Kyllä hän lähipiirille varmaan merkkejä antoi jo pitkän aikaa ei niitä ymmärrä ennen kun tämä tapahtuu.

Ei lähipiiri huomaa millä mallilla asiat oikeasti ovat. Henkilö usein peittää pahan olonsa hyvin ja välttelee tilanteita, joissa jotain voi ilmetä. Eihän näitäkään seikkoija voi tietenkään yleistää, mutta eräänlaisella kokemuksella voin sanoa näin asian ainakin joissain tapauksissa olevan.

Paljon pahaa mieltä, murhetta ja kysymyksiä tuollainen aiheutta kyllä, siitä ei pääse yli eikä ympäri.
Osanotto omaisille!

Ja vaikka huomaisikin, niin ei ne lääkkeet ja terapiat ja läheisten tuet aina auta vaikka kuinka yrittää auttaa ja tietää henkilön mielentilan. Sitten voi olla vielä taustalla niitä muutamia "yrityksiä", joista tulee tapa saada osakseen huomiota. Toisilla se "yritys" saattaa sitten joku päivä onnistua, läheisten tuesta, terapioista ja lääkityksistä huolimatta.

Eikä ole tavatonta sekään, että perheessä kun yksi mieli sairastaa, alkaa sairastaa myös koko perhe. Silloin helppoa ei ole kenelläkään.

Mutta tämä nyt vain tällaisena keittiöpsykologiajeesusteluna.

Valitettavasti näitä tapauksia armaassa hyvinvointi-Suomessamme on aina vain enemmän ...

Mua aina myös mietityttää se, mitä ovat ne "rankat tapahtumat", jotka sitten ajaa ihmisiä tekemään tuommoisia? Kun nyt miettii ihmisten elämää yleensä niin tuskinpa se kenelläkään on koko ajan sitä kultalusikkasuussa olemista. Eiköhän kaikilla ole ne omat takapakkinsa ja vaikeat hetkensä? Omassakin elämässä ja lähipiirissä on todella hankalia kohtaloita, mutta täällä minä/ne vaan porskuttaa eteen päin kaikesta huolimatta. Jotenkin tuntuu, että nykyään ollaan niin pirun heikkoja, että muutama paha sana netissä tai naureskelu selän takana aiheuttaa välittömästi itsemurha-ajatuksia. Itsemurhasta on tullut muoti-ilmiö. Se on jotenkin kamalan "cool" ja siksi sitä pitää ehdottomasti harkita. Sillä pääsee aina otsikoihin ja saa julkisuutta, pääsee ns. legendaksi.

Jos yhteiskunta "ihannoi" tällaisia tapauksia ja ne julkaistaan joka mediassa isoin kirjaimin, sillä vaan ruokitaan entisestään tätä ilmiötä. En toki sano, että näistä pitäisi täysin vaieta, mutta jos itsemurhaa pidettäisiin enemmänkin vaikka säälittävänä ja raukkamaisena tekona (näin kärjistettynä) niin kuinka moni siihen oikeasti ryhtyisi? Nyt itsemurha on tälläkin palstalla mainostettu yleinen avun huuto ja merkki huonosta yhteiskunnasta ja ties mitä. Voihan se toki sitä ollakin, mutta jotenkin nuo molemmat termit kalskahtavat enemmänkin median keskimältä hehkutukselta kuin todelliselta elämältä.

Tiedä häntä, keittiöpsykologiaa minäkin vain harrastan....

Niin tai rikoksena, kuten joskus ei-niin-hirveän-kauan-aikaa-sitten. Mutta miten sitä ihminen voi itse valita onko vahva tai heikko, arka tai rohkea, pitkä tai lyhyt, ainakaan yksin, jos ei saa tukea ja rohkaisuja mistään. Tässä kilpailumaailmassa jokaisen pitää olla menestyvä, suosittu, hyvän näköinen, ja ties mitä muuta, ja jos et ole niin et ole mitään. Koska me kaikki ollaan erilaisia ja koetaan asiat eri tavalla, en ihan heti alkais tuomita. Kyse ei ole siitä, että pitäisin itsemurhaa hyväksyttävänä, mutta on vaan vaikea tietää, miten itsemurhan tehnyt on kokenut itsensä ja elämänsä.
Nämä ovat vaan omia ajatuksiani, eivätkä minkään arvoisia tällaisia juttuja pohdittaessa. Ei näistä kannata kenenkään vetää sitä kuuluisaa palkokasvia minnekään. En harrasta edes keittiöpsykologiaa, enkä mitään muutakaan mikä liittyy keittiöön, ei sen puoleen

Vielä yks juttu mikä heti herätti ihmetystä, vaikka se ei liity trendikkääseen, cooliin itsemurhaan... onko sanomalehdilla tapana kertoa tallaisissa tapauksissa auton merkki? Ainakin TS toi näkyvästi esille sen, että kyseessä oli nimenomaan Citroën. En yleensä seuraa haukkana näitä, nyt jotenkin tuo merkin kertominen pisti silmään.

Nuoret ovat mielestäni nykyään paljon enemmän "kuutamolla" kuin ennen. Koulu ei suju, vastuuntunto on heikko, armeijakin keskeytetään aika usein... Yhteiskunta on nykyään näennäisesti suvaitsevampi, mutta kyllä mielestäni arvot ovat kuitenkin koventuneet, ennen oltiin yhteisöllisempiä ja työtä arvostettiin. Nyt yhteisöllisyys on melkein kadonnut ja työstä itselle saatava palkka on tärkeämpää kuin mikään muu. Jos et menesty, olet ali-ihminen. Uskonpa vielä, että vanhemmat tukevat lapsiaan aiempaa vähemmän. Tästä kaikesta nuoret päättelevät, että jos et pärjää, kannattaa lyödä läskiksi.

Kohdalle on osunut hyvän kaverin itsemurha.Ihmissuhdeongelma tuli alkoholiongelman tilalle. Ongelmat tiedostettiin mutta ei kaveria pystytty auttamaan vaikka yritettiin.Ei oltu nuorina ihmisinä tarpeeksi syvällä tilanteessa. Kunpa olisi osannut auttaa.