Kyllä se on se putki. Sinne on tehty sellainen älytön putkien/letkujen ylösvienti kasa tiukoin liittimin. Kosteuttahan se kerää eikä kuivumaan pääse. Ja venttiilin juntturahan on ruostunut pyöreäksi eikä ole suostunut avautumaan hylsyllä eikä pikku hohtimilla. Seuraavaksi täytynee liimata sähköllä mutteri siihen tyveen. Lämpöäkin rakenne silloin saa...

Jasu, viimeksi kun tein putkiremppaa tuohon sain sinulta linkin putkikuviin, joista oli nytkin apua. Uskalsin repiä ohjausventtiilin päänkin auki kun oli vähän tietoa että minne on putki matkalla...Kiitos

Eilen tankkauspaikalla kun aurinko paistoi sopivassa kulmassa, huomasin konepellissä outoja naarmuja. 6-8kpl vaaksan mittaista ohutta naarmua tiiviissä muodostelmassa pellin tuulilasin puoleisella reunalla. Pähkäiltyäni tulin siihen tulokseen että kyseessä oli taistelupaikka, ehkä oravan ja harakan kesken koska sellaisia konflikteja pihallamme on ollut, ja oravan jälkiä on joskus talvella ollut lumisen auton päällä. Tänään sitten hoksasin totuuden, samasta kohtaa peltiä olin poistanut märällä paperilla linnunläjän muutama päivä sitten. Paperilla ensin siksi ettei röhnät valu veden mukana konepellin reunarakoon ja ennen kaikkea rintapeltikaukaloon hengitysilman ottoon. Linnut popsivat ihmisten jättämiä murusia, ja siellä missä ihmiset liikkuvat on varsinkin näin keväällä hienoksi jauhautunurtta hiekotusmursketta. Lopun arvaattekin. Linnunläjät kannattaa kuvitella hiekan ja jogurtin seokseksi ja poistaa ne sen mukaisesti. Jotkut linnut taitavat syödä hiekkaa myös ihan tarkoituksella.

Loistavaa! Virkakuntamme osaa tehdä itsensä tarpeelliseksi. Keksimällä ihan itse itselleen turhaa työtä. Samalla tosin turhaan kuormittaen meitä hallintoalamaisia.

Minulle määrättiin taannoin Tyksissä sydänoperaatioiden vuoksi muuatta rohtoa pysyvästi käytettäväksi, joka rohto, selvisi hiljattain, ei kuitenkaan ole kela-korvattavaa ilman ns. B-todistusta. Kotikylän apteekkari runsaan vuoden lääkityksen jälkeen kehotti hakemaan tuota B-todistusta Kelaa varten.

Käännyin asiassa kelan puoleen, ja ilmeni että olen oikeutettu ns lääkekaton ylityksen seurauksena noin 700 euron korvaukseen viime vuodelta. Pitää vain esittää tuo B-todistus sekä apteekin todistus ostetuista rohdoista.

Siis pitää pyytää erillinen todistus, että keskussairaalan sydäntautilääkärin määräämää resptirohtoa on käytetty sairauden hoitoon. Ja apteekista erillinen todistus, että kyseistä rohtoa on todella ostettu ja milloin ja kuinka paljon. Kelan täti vielä ystävällisesti selvitti koneeltaan, että olet tuota rohtoa ostanut silloin-ja-silloin siitä-ja-siitä apteekista ja olet maksanut näin-ja-näin paljon.

Siis kelalla on koneellaan kaikki tarvittavat tiedot, mutta hallintoalamaista vaaditaan hankkimaan samat tiedot eri kohteista paperille printattuna.

Toinen hupaisa virkakuntamme itseään työllistävä keksintö liittyy työasioihini merenkulkualalla. Tulli esitti pari viikkoa sitten ultimatuumin, että tiedot kauppa-aluksilta poisjäävistä merenkulkijoista ja laivalle tulevista miehistön jäsenistä tulee esittää henkilötiedot. Uudistus koskee nyt myös EU-kansalaisia, aiemmin vain Schengen-alueen ulkopuolisista henkilöistä on virkakunta ollut kiinnostunut.

Suomen ja pohjoismaiden passi- ja viisumivapaus on ollut voimassa jo vuodesta 1953, ja Schengen alueen vapaa liikkuminen on sekin jo parikymmentä vuotta toiminut, mutta nyt ruotsalaisten tai tanskalaisten merimiesten liikkuminen on viranomaisten erityinen huolen aihe. Samaan aikaan kuitenkin paperittomat alkaida ja isistaistelijat kulkevat vapaasti rajojen yli pelkästään asylum-taikasanan avulla.

Xantiaan iski tulva, ihmettelin kun alkoi jaloissa lotina kuulumaan . On tullut ajeltua normaalia enemmän pikatietä näillä hienoilla kesäkeleillä ja nyt sen huomasi. Raa'asti vaan mattopuukolla lattiamatto auki, oli lohjennut massaus sisäpuolelta siitä pohjan (mikälie-reiän) kohdalta, näkyy kuvassa, ja koko kuskin puoli aivan litimärkä.

Löytyihän se oikea syypää tulvaan, takaa oli vielä enemmän märkä. Palkin tulppa irronnut pyöräkotelosta

Wanha kunnon Technicsin vinyylisoitin alkaa vedellä viimeisiään. Moottorin servo ei enää pysty pitämään nopeutta vakaana. Tämäkin on ostettu meille jouluna -77. Ei edes 40 vuotta kestänyt. Vetohihna ja neulakin piti vaihtaa jo ~15 v sitten.

Voipi olla levylautaslaakerin voitelut kuivahtaneet. Näin kävi Sony PST-33-levarille. Purku, putsaus ja uusi voitelu. Paineilmanaulainöljyä. Toimii. Öljy näyttää vetävän hieman takaisin pysähtymisen jälkeen.

Kiitos vinkistä, tuota en tullutkaan ajatelleeksi. Itse veikkailin syyksi moottoria. Muutaman kerran vuodessa tuota tulee enää soiteltua, eli perimmäinen syy on ihan käytön puute ja siitähän ei mikään vanha laite tykkää.

Sitä tulin vielä sanomaan, että Sony on suoraveto. Remelivedossa voi olla muutakin pyörivää.

Tämän näköistä jälkeä:



Toisen puolella pakoventtiilit osuneet mäntiin. Kampi ja pakoventtiili toisesta poikki ja männässä reikä. Toisessa männässä vain jälki osumasta. Mikähän mahtaa olla syy? Jakohiha hypännyt pari hammasta? Auto oirehti pitkään siten, että kuumana kuului terävä "takatus" juurikin tällä puolen joka nyt paskana. Venttiilvälysten säätö ei auttanut.

Ei ehkä pysty enää jälkikäteen päättelemään mikä oli alkusyynä, kai venttiilin (tai kiertokangen) katkeaminen voi saada aikaa myös jälkitilana jaon hyppäämisen, mutta kanki lienee ollut ehjä niin pitkään että hakannut aika monta kertaa venttiilin lautasta/kantta vasten, tapahtui ehkä reippaassa vauhdissa?

Itsellä ainoan kerran kun noin on käynyt, oli tuo venttiili lähtökohtana, mutta siinä oli ollut ehkä jotain vikaa tarvikeventtiilien materiaalissa, työntotankokoneessa oli vielä jakokin kohdillaan tuon jälkeen. Reilun satasen vauhdissa veto hiipui kauhean kolinan säestämänä ja pakoventtiilin lautanen oli hakannut tiensä läpi männästä. Venttiilejä tarkasteltaessa siellä oli kaksi venttiiliä, joiden pää (keinuvivun pää) oli tyssäytynyt tatiksi. Eli ne oli jotenkin erilaista laatua kuin muut, toinen oli tämä katkennut. Mormaalisti kai aika harvoin venttiilit katkeavat, mutta hieman ylikierroksilla tai väärän jaon takia taipunut voisi kai katketakin (tai palaa reunasta).

Jaon hyppäämistä eka epäilin, koska molemmissa männissä on jälkiä, että pakoventtiili on osunut mäntään. Yhtä kaikki, uutta konetta täytyy ruveta kasaamaan/hankkimaan. Pari G12 konetta on tallessa. Yksi G13 löytyy myös. On kiinni X3 geesussa...

Hommasin joku aika sitten uuden CO2-pullon hitsauskäyttöön. Nyt vasta sain aikaiseksi kytkeä sen kiinni koneeseen. Painetta oli pullossa 50 bar vaikka täysinäisenä sen ostin (200 bar). Milläpä sen nyt enää todistaa kun kaupoista on jo kuukauden päivät...

403,38 ppm, aijai

Mun käsittääkseni 50 BAR on ok, mun pullot on leimattu 250 BAR mutta täyden pullon paine on 50 bar. Pullot täytetään jäähdytettynä, useassa erässä täyttäen ja painon mukaan lopetetaan, jotta jää ilmatilaa mikäli lämpötila pullon ympärillä nousee. Tässä nettikeskustelua "Kuukunassa" aiheesta;
RE: Migin kaasupullon täyttäminen
Lähettäjä: Nikke
Perjantaina 03.6. 2005 klo 19:03:03

Message:
Mihin paineeseen teillä on CO2-pullot täytetty? Minä oletin, että ne täytetään 200 bariin, mutta kun ostin talvella hiilidioksidipullon, niin se oli täytetty sammutinhuollossa vain 50 bariin. Pulloon on kuitenkin leimattu koepaine 250 bar. On tosi kallista kaasua, jos täyttöpaine on tosiaan vain tuo 50 bar ja hinta on 26 euroa täyttö.
RE: Migin kaasupullon täyttäminen
Lähettäjä: Vaateri
Perjantaina 03.6. 2005 klo 19:10:21

Message:
50 bar on ok. Muistakseni CO2 nesteytyy kuten butaani ja propaani (nestekaasut) eikä paine nouse korkeaksi.

Nyt ollut jonkun aikaa ensimmäinen hiilidioksidipullo pitkän mison-kauden jälkeen,tuntuu ettei kaasua kulu ollenkaan tuohon misoniin verrattuna,joka tuntui vuosittain tyhjenevän

Hiilidioksidi tosiaan on normaalisti nestemäisenä pullossa ja siten määrää ei voi mitata kuin vaa'alla. Pullon kaulaan on meistetty erilaisia lukuja, yksi on Tare (taara) on pullon paino tyhjänä, joissain sitten eri tavoin ilmaistuna maksimi sallittu (netto) sisällön määrä kg . Myös erilaisia paineita yleensä löytyy siitä, ainakin testipaine esim. PH250 bar, mutta pullon mitattu paine pysyy samana, 50 bar ympäristössä niin kauan kuin on hitunenkin nestettä jäljellä (ja riippuu vain lämpötilasta, ihan täyden pullon paine voi olla 30 bar pakkasella), ja sitten kun on vain kaasua jäljellä, niin paine laskee nopeasti. Normaali vaaka riittää yleensä arvioimaan onko täysi vai tyhjä, mutta muuten henkilövaaoissa voi olla kilojen heittojakin...

Esimerkkinä vaikka hiilarin "9 kg" teräspullo hiilidioksidia: tyhjä pullo noin 20 kg + sisältö 9 kg, eli täysi pullo 29 kg.

Piti vaihtaa femman etupäästä pusla, nostin yläasentoon ja takaa antautui jousisylinteri. Murtunut tiivistepinnasta.
Onneksi hajosi lämpimään talliin, harmi vaan että kaikki täällä nurkissa lojuvat sylkyt on vääränmallisia

Hei!
Ostin uuden Co2 pullon vuokra-Misonin tilalle. Se oli varmaan elämäni parhaita kauppoja. Pullo tuntui kestävän ikuisesti, eikä mitään kiskurivuokria tarvitse maksaa. Minä tein kaupan kovalla pakkasella, ja luulin myös saaneeni puolityhjän pullon. Myyjä valisti minua samoilla tiedoilla kuin nyt tässä palstalla on kerrottu maks. paineesta ja lämpötilan vaikutuksesta.

Taistelin sitten eilen sylkyn irti vatsallaan heinikossa 4 vuotta maanneesta varaosaraadosta sylkyn kiinnikkeen palasiksi rälläköiden kun ruuvit olivat ruostuneet jumiin. Illalla vielä tein saman operaation toiselle puolelle, sillä kun nostin paineet sylkyn vaihdon jälkeen, petti toisen puolen sylinteri.

Homma juontaa juurensa kolmisen viikkoa aimmin tehtyyn pallojenvaihtoon. Kaikkien taiteen sääntöjen mukaan käsitiukkuuteen kriistettyjen pallojen välistä alkoi paineet nostaessa nesteet suihkuamaan. Sylinterien pallon vastaiset pinnat olivat erittäin huonosa kunnossa ja nestesuihku suorastaan söi sitä haperoa alumiinia.

Kyllä oli tuon 317tkm ajetun breakin takasylkyt kaiken kaikkiaan murheellisessa kunnossa, tuossa em. about saman verran ajetussa vuotta vanhemmassa raadossa oli paljon paremmat vuosien maassa makaamisesta huolimatta.

... Saaga jatkuu, takasylkyt vaihdettu, vain ehjä kokoojapussi uupuu toisesta. Etupään puslatkin vaihdettu kaikki neljä jo ihan varmuudeksi, katsuri oli kirjoittanut lappuun väärän puolen. Siinä kaiken keskellä vielä iski akuutti liimaventtiilivaiva ja akku sanoi sopimuksensa irti... Nyt jännäämään saako sitä pussia paikalliselta marmorilta huomenna, keskiviikkona on viimeinen uusintapäivä...

Ja vartti auton luota lähdön jälkeen uutisissa että Eurajoella tallissa ollut auto syttynyt tuleen ja talo tulessa... Se vielä oliskin puuttunut

Näin niitä legendoja ilmeisesti syntyy

Volcanesta katosi kipinä taas. Onneksi tallissa, eikä kadulla.

Olen taas Tampereella, tripissä 1750 km. Parasta Tampereella - eteläinen ohitustie.

Moni muukin on samaa mieltä. Ainakin jos tarkastelee liikennemääriä.

https://www.youtube.com/watch?v=EvY-xBFVw6I

Onneksi noissa sitikoissa ei sentään ole niitä biohajoavia sähköjohtoja,kuten minun 1994 s124 mesessä.