Puulla lämmittäminen on vähän sellaista, että puiden kanssa touhuamisesta pitää tykätä. Jos ei tykkää, se ei ole edullista ollenkaan.

Kattilaa lämmitettäessä lämpö jakatuu tasaisesti, mutta jos vain takassa polttaa, niin kyseessä ei ole useinkaan erityisen laadukas lämmitysmuoto.

Vedän takaisin tuota hybridilausuntoa sen verran että taloudellisesti harvoin kannattaa investoida useampaan järjestelmään yhtaikaa. Aurinkokeräimellä voi hyödyntää ilmaista aurinkoenergiaa mutta sitä on saatavilla eniten silloin kun sitä ei tarvita eli kesällä. Käyttöveden osuus energiankulutuksesta taas on vanhassa pientalossa ehkä viidennes. Vaikka maalämpö on investoinniltaan kallein on sillä monta etua: toimii vuoden ympäri, toimii suht häiriöttä, kaikki markkinoilla olevat laitteet on lapsitautinsa poteneet ja parantuneet ja se nostaa kiinteistön arvoa. Itse en nyt siis tule tuote edellä koska emme enää tee pientaloja Lämmitysjärjestelmän järkevyyttä laskiessa tulee myös olla tarpeeksi pitkä aikaperspektiivi vaikkei aikoisikaan itse talossa niin kauaa asua. Poikkeus on jos talo aiotaan purkaa esim 10 vuoden päästä
Jotkut jättävät vanhan puulämmityksensä maalämmön kaveriksi, käytännössä sitä puuta ei paljoa asennuksen jälkeen enää polteta. Säästynyt aika käytetään johonkin tuottavampaan.

2kk päästä tulee 5v täyteen maalämmön kanssa. Pumppu on käyttänyt lämmitykseen energiaa 28MWh ja lämpöenergiaa on tehty 103MWh, jolloin cop on 3,7. Vastaavat luvut lämpimälle vedelle 6MWh ja 15MWh, cop 2,5. Vanha talo 1-lehtisillä pattereilla.

Edellisistä laskettuna rahaa on kulunut pumpun pyörittämiseen 4100€ ja puhtaasti sähköllä lämmittämällä 14200€. Erotus per vuosi noin 2000€.

Öljyä olisi kulunut 90% hyötysuhteella 13100 litraa. Jos hinnaksi oletetaan 0,9€/l, niin rahassa tuo tekisi 11800€, eli erotusta per vuosi noin 1500€.

Aapelilla on ilmeisen iso talo, kun noin suuria säästöjä saa. Tuollaisilla säästöillä varmasti kannattaa jo muuttaa lämmitysmuotoakin, mutta uutta rakentaessa tilanne on toinen. Nykyistä taloa rakentaessa totesin, että kaikista suurin säästö -joka on myös elinkaareltaan pitkäikäisin- tulee eristyksen lisäämisellä. 1500 €:n lisäeristyksellä sen aikaisten vaatimusten minimin päälle tiputti lämmitysenergian tarpeen niin pieneksi, että sähkölämmitykselle ei ollut enää vaihtoehtoja. Maalämpöön olisi kuitenkin pitänyt laittaa 15 000 € lisää rahaa. Myös ilmanvaihdon lämmöntalteenoton hyötysuhteella on aika iso merkitys lämmitysenergian tarpeeseen.

Meillä on talossa lämmintä pinta-alaa n. 210 m2 ja 35 m2 tallia pidetään lämpimänä satunnaisesti, mutta jonkinlainen peruslämpö on kuitenkin melkein koko ajan. Yhdeksän vuoden aikana kokonaiskulutus on pyörinyt 16 500-21 000 kWh riippuen kuinka paljon on tullut lämmitettyä uunia. Käyttösähkön osuus on 10 000 kWh, joten lämmitykseen jää n. 10 000 kWh ja polttopuita on ostettu n. 200 €:n arvoisesti talvea varten, joka on pinokuutioina n. 4-5 m3.

Kun sähkön hinta siirtoineen ja veroineen on 10,3 €/kWh, niin lämmitykseen menee rahaa 1200-1300 €/v polttopuineen. Eli Aapeli tekee suuremman säästön, kuin meillä maksaa koko lämmittäminen. Uunin lämmittäminenkin on hieman kyseenalaista näin halvalla sähköllä, mutta uunin säteilylämpö on eri mukavaa verrattuna pelkkään lattialämmitykseen.

Ei ole iso talo, lämpimiä neliöitä noin 125m2 ja lisäksi puolilämmin autotalli noin 20 m2. 10 cm villaa seinissä ja 2-kertaiset ikkunat aiheuttaa ison energiankulutuksen. Vanhaan ei-niin-isoon maalämpö on usein kannattava, sillä energiaa kuluu ja lisäksi saa kaivon porauksen lähes kokonaan kotitalusvähennyksen piiriin samoin kuin pumpun asennuksen. Uuden kohdalla tilanne on kokonaan toinen jo kotitalousvähennyksen puutteen takia. Kaveri rakensi talon, neliöitä ehkä 150…200 m2 eikä kannattanut laittaa maalämpöä.

Puun käyttö monesti sotkee laskentoja. Pinokuutiosta puuta saa noin 1500 kWh energiaa. Eli jos ovilla on mennyt puuta 4…5 pinokuutiota, tekee se 6000…7500 kWh. Eli lämmitykseen 16000…17500 kWh. Meillä sitä on mennyt noin 20000 kWh, eli jonkin verran enemmän (pienempi talo, mutta myös huomattavasti huonommin eristetty).

Meillä sähkön kokonaiskulutus vuodessa 11000kWh, josta lämmitykseen 5600 kWh, lämpimään käyttöveteen 1200 kWh ja käyttösähköön 4200 kWh.

Minulle on myös muotoutunut käsitys eräästä lämmitystestistä ettei maalämpöä kannata hankkia pienempiin talokokonaisuuksiin.Maalämpölaitteiston kuolettamiseen ja laitteiston huoltamiseen menee suomessa paljon aikaa sekä rahaa.

PS.Linkki.EU:n tasolla maalämpöyhdistys on myös lobbarijärjestö.Ts.He yrittävät saada rakennuslakeja muutettua itselleen edullisiksi.
https://lobbyfacts.eu/representative/9c ... gy-council

Tämän päivän Keskisuomalaisessa oli juttua, että maalämpö on käytetyin lämmitysmuoto uusissa pientaloissa. Tuli mulle täytenä yllätyksenä ja vähän epäilyttää. Jos tuokin on sitä lobbausta...

Maalämpö on varmasti hyvä tuollaisessa Aapelin tapauksessa, jossa kulutus on suuri ja asennuksesta saa vielä verovähennystä.

Sekapuun lämpöarvo on 1500 kWh/m3 luokkaa, mutta tuohon pitää vielä huomioida tulisijan hyötysuhde. Tuollaisella muurarin omasta päästä tehdyllä leivinuunilla se on varmasti max. 80% ja todellinen käytännön hyötysuhde jää kauaksi tuosta. Ok, siihen tietysti vaikuttaa lämmittäjä... Mulla on tapana polttaa aika reilulla hapella, että kanavat eivät nokeennu ja lämmitän myös uunin aika kuumaksi, jotta sitä ei tarvitse lämmittää joka ilta. Mitä kuumempi uuni => sitä huonompi hyötysuhde.

Kun peilaa puun kulutusta ja sähkön kulutusta, niin puusta saatava energia tippuu aika reilusti. Ensimmäisenä asuinvuonna oli kaikki nurkat täynnä lankun-ja laudanpätkää, joten sitä tuli tuupattua uuniin yli 10 m3 talven aikana ja tuon vuoden sähkönkulutus oli 16 500 kWh. Taas suurimman sähkönkulutuksen 21 000 kWh/v aikaan poltettiin puuta 2 m3. Noista kun laskeskelee, niin puun todellinen lämpöarvo on meillä n. 700 kWh/m3. Toki nuo laskut eivät ota huomioon talvien eroja, mutta antavat kyllä suuntaa. Eli loppujen lopuksi puun poltto on enemmän tunnelman luontia.

Enkä mitenkään moiti niitä, jotka valitsevat maalämmön. Valintaan kun vaikuttaa hyvin monet asiat ja ei ole olemassa yhtä totuutta. Hyvänä esimerkkinä voisi laittaa entisen työkaverin, jonka talo on eristyksiltään samaa luokkaa Aapelin talon kanssa ja hänellä oli ennemmin puulämmitys, mutta kun miehelle alkoi tulla ikää, niin hän laittoi maalämmön taloonsa.

Siinä joku naapurin vääräleuka tuli kyselemään, että milloinkas tuo vempele maksaa itsensä takaisin? Kaveri tähän heitti vastakysymyksen, että milloinkas se sun viime talvena ostamasi moottorikelkka maksaa itsensä takaisin...

Tuo takaisinmaksuaika on mielenkiintoinen termi, sitä ei liitetä mihinkään muuhun lämmitysmuotoon, kuin lämpöpumppuihin. Lämpöpumpun on tienattava itsensä takaisin ajassa x, sähköpatterin, öljypolttimen tai vaikka nunnauunin ei tarvitse tienata mitään. Kunhan pitävät torpan lämpimänä.

Maalämpöähän uusissa on paljon, sähkön kulutuksesta sitten kuulee montaa versiota, itsellä Tulikiven vesikierrolla oleva uuni ja Jäspin ecowatti sähkökattila, uuni ja piippu kun tuli joka tapauksessa niin se vesikierto ei siihen lisäksi enään tolkuttomia maksa, perämetsästä saa puuta niin paljon kun tehdä viitsii ja sinnehänkään niitä ei voi jättää, muuten iskee joku luontoaktivisti kimppuun ja vaatii koskemattoman aarniometsän suojelua.....

Tulikiven systeemissä uuni itse toimii varaajana ja lattialämmitykseen menee vesi niin matalalla lämmöllä ettei uunissa tarvi olla veden lämpö kuin reilu 30 niin vielä kierto pyörii, eristykset 2011 vaatimusten tasolla.

Takaisinmaksuajasta, EU-direktiivin mukaan takaisinmaksuajan pitäisi olla energiatehokkuuden parannuksissa järkevissä rajoissa, suomessahan tästä ei välitetä vaan parannuksia vaaditaan esim peruskorjauksissa vaikkei talo pysyisi pystyssä sitä takaisinmaksuaikaa.

Vikipedian mukaan peruskorjaus on korjausrakentamista, jossa rakennelma korjataan yhtä hyväksi kuin se oli uutena. Nykyään taidetaan vaatia peruskorjausten yhteydessä lisäeristämistä. Silloinhan monesti mennään huonompaan suuntaan, jolloin määritelmä ei toteudu.

Remppasin alkuvuodesta yhden huoneen niin, että revin lattiat auki roskavalua myöden, ts. eristeet pois. Seinistä lähti samalla vanhat haltexit. En tiedä täyttikö tuo peruskorjauksen kriteereitä, mutta seiniin en laittanut lisäeristystä milliäkään, vaikka oli valmiiksi paikat levällään.

Pitääkö kaikelle olla se takaisinmaksuaika? Miksi ihmeessä kaiken pitää olla euroilla perusteltavissa? Miksei tässäkin tapauksessa esim. takka voi olla investointi mukavuuteen. Istuksii siinä iltaa mamman kanssa, takkatulen loisteessa, siemaillen vaikka jotain sopivaa juotavaa. Mikä on tämän olotilan rahallinen arvo? Tai ilmalämpöpumppu, voihan sekin olla vain investointi kesäajan viileyteen, saadaan kämpän ilmankosteutta ja lämpötilaa alas hellekautena. Rahallisestihan tuohan on pelkkä tuhlausta, maksetaan siitä että sitä lämpöä poistetaan talosta ulos. Hulluahan tuo on, eix ni

Meillä yhteensä n. 130 neliön 1,5-kerroksinen rintamamiestalo elintasolaajennuksella. Lämmitys öljyllä ja keittiössä olevalla varaavalla vuolukivileivinuuni.
Lämmitysjärjestelmä pattereita myöten uusittu 2000-luvun alussa, samoihin aikoihin vanhan osan seiniin lisätty 5cm lisäeristettä.
Yläkertaa pidetty vähän viileämpänä, mutta tänä syksynä otettiin se asuinkäyttöön. Öljyä on tähän mennessä mennyt n. 2300 litraa vuodessa.

Keittiössä normaalit oviaukot, leivinuunin lämpö ei siis kovin tehokkaasti sieltä muualle siirry. Talvella tulee lämmitettyä ehkä keskimäärin 3 kertaa viikossa.

Mielessä onkin käynyt ilmalämpöpumpun tai kahden asennus, myös siksi, että saisi ilmaa liikkeelle ja puilla tuotettua lämpöä leviämään.

No jos viranomainen vaatii peruskorjauksen yhteydessä parannuksia niin pitäähän niiden olla kannattavia, vielä kun näistä vanhempaan, tai uuteenkin tehtävistä energiatehokkuusvaatimuksista ei ole kellään mitään kokemusta, tasakatto ja valesokkelikin oli hyvin energiatehokkaita vaihtoehtoja.

Onhan tietysti ruåtsalainen vaihtoehto, ei makseta ollenkaan, pelkkiä korkoja vaan

Pienen vähää kuluttuvan (uudis)rakennuksen lämmittimeksi käy hyvin joku maalämpöpumppua halvempikin härpäke. Lämpöpumpun hintaan kun ei tuo teholuokka kovin paljoa vaikuta. Ongelmaksi saattaa sitten muodostua käyttöveden valmistus joka taas uudiskohteissa tuppaa olemaan suurempi kuin mummonmökeissä. Isolla varaajalla tämä toki hoituu eli ei sinänsä ole mikään "ongelma" kunhan se tiedostetaan.
Pienimmät lämpöpumput taitavat olla 4kW tehoisia mikä hyvin riittää matalaenergiatalon tarpeisiin. Integroiduissa malleissa 180 l lämminvesivaraajan lataaminen kestää sitten 2 kertaa kauemmin kuin 8kW pumpulla. Tämän ajan talo on ilman lämmitystä koska pumppu tekee aina jompaakumpaa (vaihtoventtiilikoneet). Tulistinmallit voivat tehdä molempia mutta eivät lattialämmitystalossa, niissä on niin alhainen lämmityskäyrä ettei tulistus tuota juuri mitään.
Nolla- tai matalaenergiataloon hankkisin lähtökohtaisesti isot varaajat, yhden lämmitykselle ja yhden käyttövedelle. Näihin sähkövastukset sekä mahdollisuuden liittää muita lämmönlähteitä. Riippuen tietysti siitä mikä laskennallinen energiantarve on.
Ei oo heleppoo

Siksi näissä nuo PILP-ratkaisut ovatkin yleistyneet, siinä kun on kaikki yhdessä samassa vaatekaapin kokoisessa paketissa, ilmanvaihto, lämmön talteenotto, käyttövesivaraaja, vesikiertoinen lämmitysverkko. No toisaalta asukkaalle hiukan riskaabeli, sillä jos tuo posahtaa niin siinä sitten menee ihan kaikki eikä enää toimi mikään, mutta tätähän ei se rakentaja murehdi pätkän vertaa. Riittää että systeemi kestää sen jotta hän pääsee vastuistaan

Itsellä nyt 7v takana uudessa PILP-talossa, eikä tuosta nyt silleen ole pahempaa sanottavaa. Järjestelmä ei tähän mennessä ole tarvinnut kuin pientä säätöä vuodenaikojen mukaan, sekä tietty ilmafilsujen vaihtoa. Mutta noin periaatepäätös on kyllä jo tehty kun tuosta aika jättää, niin tilalle tulee jonkinlainen MLP-ratkaisu, sillä sitä lämmitettävää olisi tarkoitus olla joskus tulevaisuudessa pikkasen enempikin kuin vain nuo nykyiset asuinneliöt ja PILP rupeaa olemaan tässä vaiheessa jo hiukan alimitoitettu, sieltä maasta kun sitä lämpöä irtoaa tarvittaessa melko helpolla hiukka enempikin

Minulla on ruvennut usko näihin pumppuihin horjumaan, ne kestävät juuri takuuajan kunnossa. Teoriassa ne ovat säästeliäitä, hyviä ja heppoja laitteita mutta käytännössä tilanne on toinen. Talon PILPpi rupesi reistailemaan erilaisilla vikatiloilla jo neljän käyttövuoden jälkeen. Talossa on myös nelivuotias ILPpi jonka sisäyksikkö vinkuu ja odottaa laakeriremonttia. Pumppujen säästöt hupenevat remonttikuluihin. Autotallin ILPpi veti itsensä tukkoon kuuraisen viime yön jäljiltä; sulatushommia, tai onneksi on luvassa lämpenevää.
Näihin ongelmiin nähden suorasähkölämmitykset toimii kuin junan vessa.

Eikä vahva ole luottamukseni myöskään nyky puu-uuneihin. Uuniseppien Mersun hintainen takkaleivinuunikin mureni alle 10 vuoden tulipesästään.
Onneksi siinä oli 10v. takuu jonka turvin alan miehet vaihtoivat uuden sisustan.

Eriävä mielipide. LAttialämmitys tulistin pumppu ja 180 neljöö lämminala kokonaiskulutus 15500-16500kwh/a Lämpöpumpun kuluttama energia (vastukset ja kopura) vastaa noin 500l löpöä vuodessa. Meillä käyttöveden (l. yläsäiliön) vastus päällä n.8-20h/a ja alasäiliön (lämmitys) 6-60h/a riippuen pakkasista. Laite ollut käytössä vuodesta 2002 ja ainoa vika ollut tulistuksen mittausanturin rikkoontuminen n.5v sitten. Pumpun merkki Ekowell

Tuossa tehdäänkin vesi aina lämmönjakoa kuumemmaksi ja suntataan sitten 3-tieventtiilillä sopivaksi. Näin kompressorin kuumakaasu on riittävän kuumaa tulistuslämmön talteenottoon/hyödyntämiseen/poistoon. Tekniikka alkaa olla katoavaa kansapenrinnettä eli on joko liian kallista valmistaa tai sitten ei ole tarpeeksi hyvää. Lämpöässällä on vastaava systeemi.

Vesikiertoinen keskuslämmitys, lämpö tulee valinnan mukaan IVOlta (Imatran VOima, vastukset kuution varaajassa), löpöstä (Oilon Junior) tai puusta (kaksoiskattila). Tänään juuri vaihdettiin isompi paisuntasäiliö koska vanhalla alkoi ylipaineventtiili päästää läpi, ja isommalla paineella olevaa ei voinut asentaa koska varaajassa on maksimi käyttöpaine 1.5 Bar . Tämmösiä nämä 1970 öljylle muutetut talot (valm. 1954). Ostovaiheessa asetin itselleni ehdot että EI suorasähkölämmitystä, eikä vuokratonttia. Vesikiertolämmityksen muuttaminen lämpenemään millätahansamuulla on paljon helpompaa kuin laittaa sähköjohtoon aurinkoa..

Olen asunut tässä viitisen vuotta (rintamamiestalo, 2 kerrosta plus kokotalon kellari, verotettavaa pinta-alaa 85m2, lisäksi ulkorakennuksessa 20m päässä lämitetty AT (+13c)+S (+95c)+PH +PukH (+13-35c) n. 50m2) parhaana talvena meni 17 pinokuutiometriä (seka)puuta (lämmitys+sauna (AK47)), mutta se olikin ainoa ihan oikea talvi, kunnon pakkasia ei ole sen jälkeen näkynyt.. Öljyä olen tilannut kuution (0.82e/l), sisäänmuuttaessa oli jotakuinkin kuutio säiliössä. Nyt siellä on ehkä 600l. Öljylle laitan kun laiskottaa tai poistun pidemmäksi aikaa asunnosta ja on luvattu yli 10 asteen pakkasia. Sähköllä pidän muutaman päivän poissaolot alle 10 asteen pakkasilla (vastukset ei riitä, taitaa olla 1-2 pimeänä, uusin kun vaihdan radiaattorit ja järjestelmä tyhjennetään). Ylöslämmitystä on turha yrittää sähköllä, se tehdään puulla tai öljyllä (jos laiskottaa). Seiniin sisäpuolelle on jossain vaiheessa laitettu insuliitti 30mm. Muuten eristeenä sahanpuru 100mm. Ikkunat uusittu alakerrassa 90-luvulla lämpölasillisiksi, eli onko tuo sitten 3-kerroksinen, lämpölasi+ulkolasi. Yläkerrassa toisessa päässä samanlaiset, toisessa päässä sitten taas alkuperäiset 2-kertaiset.

Remonteista; tähän lukaaliin en näe järkevänä tehdä muuta kuin radiattoreiden ja putkituksen uusinnan, patterit on jo hankittuna (kustannus oli 350 euroa, 13kpl uusia), ehkä lattialämmityksen eteiseen ja keittiöön koska lattiat avattava jokatapauksessa. Ja nuo toisenpään ikkunat, koska puitteetkin alkaa olla aika valmiit. Sähköä on mennyt aika tasaisesti 5500kWh/a. Pari viikkoa sitten tosin tuhlasin kylmästöintilaitteeseen koska Lahden KodinTerrassa oli tarjouksessa Fujitsu (299e erillisillä sisä- ja ulkoysiköillä), niin saa makkarin kylmäksi kesällä.

Jos joku myyntitykki tuosta edelläkirjoitetusta saa väännettyä maalämmön tai ihanminkävaan investoinnin kannattavaksi, kuuntelen!

Eihän mikään taloudellisesti puulämmitystä pysty laudalta lyömään Tilanne muuttuu sitten kun et enää halu apuilla puljata ja torppa lämpenee täysin sähköllä tai öljyllä.

Minulla muuten ihan samanlainen talo (86 m2 oli aikoinaan myyntiesitteessä). Ilman autotallia. Sähköä tämä oli edellisen omistajan asuessa haukannut enimmillään 34 000 kWh vuodessa Edellistalvi meni minulla sähkövastuksen voimalla ja kokonaiskulutus silloin muistaakseni 24 000 kWh. Puuta meni pönttöuuniin ehkä kuution verran.

Nykyaikaiseen vähän energiaa kuluttavaan taloon paras ratkaisu on suora sähkölämmitys. En harkitsisi mitään muuta. Lisälämmön lähteeksi sopii varaava uuni. Hankintahinta edullinen kaikiin muihin järjestelmiin verrattuna, toimii varmasti ja kestää kymmeniä vuosia ilman mitään huoltoa. Itselläni on moisesta järjestelmästä kokemusta kohta huolettomat 40-vuotta. Sähkön kokonaiskulutus on nykyisin vaihdellut 13-15000 kWh:n välillä. Aikaisemmin, kun meitä oli 5 hekilöä (nyt 2) se oli n. 3000 kWh enempi. Urheilevat lapset kuluttivat tuolloin runsaasti lämmintä vettä. Lisäksi olen poltellut puuta n. 5 kuutiota joka vuosi. Lämmityksen osuus kokonaiskulutuksesta lienee n. 10000 kWh. Taloni lämmitettävä pina-ala on 230 neliötä. Autotallin osuus 36 neliötä, missä pidän lämmön n. 15 asteessa. Asuintiloissa 21 asteessa. Sauna lämpiää puilla. Ilmalämpöpumppu on ollut 15 vuotta. Se edustaa sitä ikäluokkaa, ettei voi käyttää pakkasilla. Hankin sen aikoinaan kesähelteiden viilentäjäksi. Avustaa lämmityksessä ainoastaan keväisin ja syksyisin. Veden lämmittämisessä avustaa aurinkokeräin. Sen säästävä vaikutus on n. 1500 kWh/vuosi eli nykyhinnoilla 150 euroa.
Talossa on vieraillut useita kiertäviä lämpökauppiaita. Eivät ainakaan vielä ole keksineet järjestelmää, joka toisi lämmitykseen oleellista säästöä tai lisäisi mukavuutta.

Nyt on kaks lämpöukkoa käynyt ja tämä tänään käynyt vilautti mielenkintoista vaihtoehtoa http://costella.fi/index.php?id=1345

Siinä sitä olisi hybridiä, ilmavesilämpöpumppu ja öljy samassa? Varsinkin nyt olis helppoo kun on öljypytty olemassa ja jopa täynnäkin... sinänsä ajankohtaista että alkaa harmittamaan tuo kiertovesipumpun kolina ja ollaan vähän kuin risteyskohdassa.

Ei ne maalämpöä ole kovin innokkaasti ollut tarjoamassa vaikka lähtökohdat on ollu että maalämpö olis kiva.