Ehtookysymys!
Missä matoja kun startti kiukuttelee, kuulostaa että bendix surisee kyllä vinhasti mutta ei iske hammaskehälle? Akku on ladattu.

Muutama vuosi takaperin samansorttisella koneella moottoroituun farkku-zx:ääni iski sama tauti, eikä se parantunut starttimoottorin uuteen vaihdolla. Tuolloin kyllästyin pohtimaan asiaa kun yksilö oli muutoinkin paalikunnossa, mutta nyt tarttis saada asiaan selkoa !!!!

Olisko kyse jostain maadoitusvajeesta vai?? Molemmissa tapauksissa auto oli seissyt viikon pari, edellinen ulkona, jälkimmäinen lämpimässä tallissa ja vielä syntytapakin sama eli käynnistettäessä sekunnin pari starttasi mutta sitten heitti "vapaalle"...

So, help me if you can i'm feel'n bäääääd!!!

Hieman nyt oudolta kuulostaa viankuvaus. Bendixiä siellä tuskin on, mutta jos olisikin, niin sehän juurikin tekisi sen hammaskehälle iskemisen, tuskin kauheasti surisisi?

Jos nyt kuitenkin itse starttimoottorin roottori pyörii, niin solenoidihan toimii, mutta voima ei välity hammaskehälle. Pinonia liikuttava haarukka on hajalla kenties? Jos taas roottori ei pyöri, mutta solenoidi surisee, niin solenoidista päävirtapiirin koskettimet voisivat olla hajalla tai sitten starttimoottorista hiilet loppu? Vika kyllä löytynee helposti, kun startti on pöydällä.

XU5-koneessa olen törmännyt siihen että vauhtipyörän hammaskehä on hieman kulahtanut, ja startti pyöri vain "tyhjää" mutta se ei muistaakseni niin päin toiminut että olisi kone pyörimään lähdettyään helpannut. Kone pysähtyy aina suht samaan kohtaan (kahteen? puristusta vasten) ja startti kuluttaa vain niitä kohtia eikä lipsuva startti paranna aikaa myöten. Kannattaa ehkä ainakin vilkaista hammaskehää, jos startin irroittaa. Tai toinen tapa diagnosoida on työntää autoa iso vaihde päällä ihan pikkusen, jolloin kone pyörähtää uuteen kohtaan ja on kulumattomat hampaat vastassa, oli tosin startin rataskin kulunut ja sen sai tuohon erillisenä. Mutta kaikki muut osat tietysti vaihtuvat startin vaihdollakin, eli olisi sen edellisenkin auton luullut parantuvan? Hammaskehää usein vain pyöräytetään hieman uuteen asentoon (Lämmitys ja irroitus, jos on sellainen kehä), eli ei maksa mitään itse tekien+15 euron ratas, mutta ikävän työmäärän takia toivottavasti ei tuo vika, tai pelkkä rattaan/startin vaihto auttaa...

[Edit] Maadoitusvaje-epäily on helppo varmistaa vaikka noin: Erillinen starttikaapeli akun miinusnavasta jonnekin koneen/startin runkoon, muita maita sinne ei tule kuin moottorin kautta.

Volcanessa samaa vaivaa ja se haarukka ei liiku kunnolla. Liian kulunut. Ajattelin uusia koko startin

Oireet viittaa siihen, että bendixin vapaakytkin luistaa. Muutaman kerran on tuo kohdalle osunut. Kuulostaa siltä kuin tyhjää pyörisi. Yleensä ei ole kytkin purettavissa, mutta liottelemalla liuotinpesuaneessa ja pyörittelemällä saa kuivettuneet rasvat pestyä pois. Välillä paineilmalla puhaltaen. Sen jälkeen muutama tippa öljyä kytkimeen. Sen kyllä käsissä pyörittelemällä tuntee kuinka toiminta korjaantuu kun kaikki osat liikkuvat taas kunnolla.

Kiitoksia kaikki veljet - anteeksi henkilöt, vastauksista. En osaa maallikkona oikein kuvailla oireita, mutta yhä olen sitä mieltä että vika ei ole itse startissa ollenkaaan ( ks alkuviestini: startin vaihto tehdas-uuteen ei vaikuttanut pari vuotta sitten samanmoiseen onkelmaan mitenkään).

Solenoidi siis pyörii vaan roottori ei. Kallistun kuvittelemaan että vika on "vahvan virran" saannissa, akusta tulevassa kaapelissa mäkiä, maadoitus pätkii jossain välissä tms.?? Eräässä kolmannessa samanmoisessa yksilössäni taannoin sama pulma ilmeni kertaalleen kun akku oli lähes tyhjä - ladattuani akun ongelma poistui...

Niin no, solenoidi ei pyöri. Aluksi olisi tsekata alun ja sen kaapelien liitokset, maadoituksineen. Usein maadoitus akulta moottoriin/vaihteistoon on väsähtänyt. (Mutta myös akun plus-navasta lähtien vastaavasti). Tämä ei oikeastaan ole maadoitus, vaan virran paluuvirtareitti, samat virrat siinä kulkee, kuin plus-kaapelissakin. Siksi huonoutta ei saisi olla tässäkään. Huonot kontaktit, johtavuudet löytää jännitemittauksilla. Kone käyden, kaikki sähkökuorma kytkettynä. Mitataan akun miinusnavan ja moottorin välinen jännite. Jos se on enemmän, kuin muutama 10mV, niin aletaan rajoittaa tarkemmin eri pisteistä, mihin kohtaan tuo häviöjännite jää. Kyse on aivan sähköperusasiasta. Jos jossain liitoksessa on häviötä, näkyy se liitoksen yli mitatussa jännitteessä ja tämä häviö on liitoksen ylimenovastuksen aiheuttamaa. suuruudesta riippuen saattaa tuntua jopa lämmittävän ao. liitosta ( on nähty). Tehoksihan liitoksessa kulkeva virta ja liitoksen jännitehäviö muuttuu. Ja se on häviötehoa... Ja tuo häviöjännite on sitten pois kohteesta, rajoittaen samalla kohteen ottamaa virtaa..... Kannattaa lukea toisenkin kerran....

Huonon maadoituksen voi testata myös siten, että laittaa apuvirtakaapelin akun miinusnavasta moottoriin. Jos starttaa apukaapelin kanssa paremmin, niin silloin maadoitus on huono. Tarkalleen ottaen maadoitus on virran menoreitti, sillä virta kulkee miinuksesta plussaan. Toki sama virta sielläkin on, kuin pluskaapelissa.

No tämähän helpottakin jo (miksi ei voinut kertoa heti?). Mittarilla katsoen, kytkeekö solenoidi pääjännitteen itse starttimoottorille asti. Jos sinne moottorille asti pääsee kunnon jännite, niin sitten hiiliharjoja tarkistelemaan.Virta kulkee korkeammasta potentiaalista matalampaan eli plussasta miinukseen. Elektronien kulkusuunta taasen on vastakkainen virran kulkusuuntaan nähden.

Metallisessa johtimessa sähkövirta on elektronien liikettä.

Mitä mitataan virran mittauksessa, virtaa. Siinä määrää napaisuus. Virtaa käsitellään myös mm,. Ohmin laissa. Elektronien liike* on sitten muuta. Aukoista kyse, kuten von Döbeln aikoinaan sanoi.

Tuo on tosiaan vain sopimus/määrittelykysymys, syy siihen miksei virran kulkusuuntaa valittu elektronien kulkusuunnan mukaan johtui yksinkertaisesti siitä että elektronit löydettiin/keksittiin paljon myöhemmin.

Mutta aivan hyvin voidaan nytkin merkitä virrat kulkemaan miinuksesta plussaan, silloin vain etumerkki muuttuu negatiiviseksi.