On kahdenlaisia miehiä. Niitä, joilla kuluneetkin koneet kestävät, ja niitä joilla ne eivät kestä. Jälkimmäisen kategorian miehillä monesti eivät uudetkaan koneet kestä kauan, jos kysymyksessä on Zippo-sytytintä mutkikkaampi laite.

Esimerkiksi automaattilaatikoltaan kuluneen ja jo vaihdoissa hieman jynksyttelevän auton saa kätevästi rikki ja laatikon nilkutusmoodiin 100km matkalla, jos rohkeasti käyttelee kick-downia ja ihmettelee ja harmittelee koko ajan, miten se noin jysäyttää vaihdoissa... sen sijaan herkkäkätinen pelimies ajelee pintakaasulla ja varovasti samalla autolla vielä 10.000km ongelmitta ja myy sen vielä eteenkinpäin - nimellisesti ehyenä.

Kaikki koneet saa rikki, kysymys on vain kiusauksen määrästä. Joidenkin nuorempien automiesten kommentit tyyliin "kyllä sen pitää tämä kestää" ovat naiveja. Se mitä auton pitää kestää uutena, sitä se ei suinkaan kestä vanhana. Ja tässä tiivistyikin vanhan luksusauton omistamisen viisaus ja älyttömien korjauskulujen välttäminen - aja taidolla ja havaitsemiasi vikoja kiusaamatta...

Tottahan tuo on, mutta toisaalta ei se arkiautoilu nykyautolla voi sellaistakaan olla, että virrat päälle ja pari minuuttia odottelua, "jotta tietokoneet käynnistyvät", sitten startti ja hetken lämmittely, jotta öljyt notkistuvat. Kotiin köröteltyä vielä tovi tyhjäkäyntiä jotta turbo jäähtyy. Tuollaistakin jotkut tyrkyttävät...

Toki talvikelit erikseen jne., mutta joillekin tuo tuntuu olevan arkipäivän normaalia

>ei se arkiautoilu nykyautolla voi sellaistakaan olla

Mutta kun se on ja sen mukaan vaan elettävä.Jos vänkyröi vastaan niin kerjää vaan vaikeuksia itselleen.

Osa porukasta saa vaikka laakerinkuulan hajalle pehmustetussa huoneessa.

Ei se kyllä mulla ainakaan ole, ei edes sitikalla
Jos olisi, niin osallistuisin kyllä tuohon "paskat tuotteet" -ketjuun

En itse koe mitenkään tietoisesti säästeleväni autojani tai muutakaan omaisuutta, mutta hyvin tuntuu kalusto kestävän. Vastaavasti olen huomannut, että monella ei mikään kestä, että siinä mielessä allekirjoitan tuon havainnon "kahdenlaisten miesten" olemassaolosta. Tämän huomaa vielä automaailmaa helpommin työpaikalla, missä samat työkoneet ovat monen ihmisen käytössä. Hyvin usein niitä "tuhotaan" samojen nimien toimesta. (Ja sama tuntuu pätevän muihinkin materiaalivahinkoihin)

Tietysti olen pitänyt järjen päässä, eli en kylmää konetta revittele tai kuormita täysillä, vaan enpä toisaalta jää pihaan sitä lämpeämistä odottamaankaan. Kun paikat ovat kunnolla lämmenneet ja notkistuneet, niin reservissä olevia tehoja tulee kyllä käytettyä - lain sallimissa rajoissa ja tietynlaista herkkyyttä noudattaen. Eihän esimerkiksi vaihteita tarvitse synkroja uhmaten tai voimalla ryskiä, vaikka tavoitteena olisikin ripeä eteneminen.

Jonkinlainen hirvieläinmagneetti sen sijaan tunnun olevan parin peurakolarin ja lukemattomien läheltä-piti -tilanteiden perusteella, ja on mua lähes sokea mummokin taannoin liikenteessä töytäissyt.

Konetta pitää kuunnella, vähän samaan tapaan kuin ennen muinoin ajurin piti kuunnella hevosta.

Sen kyllä huomaa, kun kone herää ja silloin sitä kestää käyttää ja revittääkin, muuten mennään rauhallisemmin. Joskus vaan ei ole hyvä päivä, silloin liikaa komentamalla alkaa paikat hajota.

Helpointa tämä lienee käytännössä huomata moottoripyörällä. Siinä on kuski vielä tiukemmin kiinni koneen käyttäytymisessä kuin autoissa.

Pintakaasulla ajaen on monta moottoria pilattu.

Miten? Tai siten parempi konsti olisikin "kaasuta ja rullaa"-tapa, noin äkkiväärästi sanottuna. Mutta oli arkipäivää Warrella. Se ei tykännyt kevyestä, tasaisesta pintakaasusta, seos saattoi laiheta liikaa.... vaikka olisi muuten hyvin kulkenutkin. Joten silloin, tällöin nosti kaasujalan ihan hetkeksi, ettei vauhdissa vielä tuntunut... Tästä on jäänyt selkäytimeen moottorijarrutustapa*, ei steppailla petaaleilla…*Tässä tilanteessa Warre kulki vapaalla, vapaakytkin... Aivan, kuten fillarissa.

Vai onko se vaan tietämättömyyttä tai välinpitämättömyyttä? Ei osata kuunnella sitä alla olevaa tekniikkaa, ei ymmärretä mistä mikin ääni voi olla kotoisin tai sitten tosiaan muuten vain potkitaan kuin vierasta sikaa. Dunno Itsellä vermeet yleensä kestää ns. isältä pojalle pienellä huolenpidolla ja tilanteiden mukaan toimimisella. Nyt esim. syksyllä aamulämpötilojen tiputtua alle +5 lähdetään yhä prätkällä pihasta heti startista, mutta sillä mennään sitten se eka km just sen mukaan että pata on kylmä, ajetaan rauhallisesti turhia käskemäti. Tai no melko rauhallisesti sitä tulee kyllä muutenkin ajeltua, jonka vuoksi prätkässäkin esim. takarenkaan kuluminen on tooodella hidasta, gummissa tulee ikä ennemmin vastaan kuin pinta katoaa

Saabin ohjekirjassa(!) luki, että älä käytä konetta yli 2500 rpm ennen kuin veden lämpötila on noussut normaalille tasolle puoleenväliin. Hyvä ohje, pätee yhtälailla nykyisinkiin autoihin.

Prätkällä olen pitänyt rajana kolmea tonnia, kun se on siinä rajalla, että kone alkaa vasta heräillä. Mutta samoin laitan laakista käyntiin ja baanalle, siellä se parhaiten lämpiää ja veden ja öljynkiertokin toimii ajossa paremmin kuin tyhjäkäynnillä.

Tyä hommissa näki koneenmurskaajia joilla ei kestänyt metrin ratakiskon pätkäkään, toiset ne käsitteli silkkihanskoin ja saivat paljon enemmän aikaseksi. Omassa käytössä autot kestää kyllä
jos joku hajoaa se kyllä menee loppuunkulumisen tai heikkouden piikkiin. Turhia ei tarvi revitellä
vaikka ei tupeksikkaan liikenteessä.

Halusiko joku oikeasti että täällä kerrottaisiin kuinka autot on hajonneet alta ihan urakalla, mutta työkavereilla ne tuntuu senkun kestävän ja kestävän... ?????

Eräs vanhempi automies minua nuorena muinoin opasti: "Verryttele ennenkuin juokset täysillä. Jos pätee ihmiseen niin pätee näihin romuihinkin. Ei sitä tarvi paikallaan käyttää, mutta anna öljyjen ja litkujen lämmetä vähän ennenkuin rankaiset. Italialaisilla anna moottorin lämmetä täyslämpöiseksi ennenkuin annat runtua".

Jay Leno myös meinaa että italiaanot olisivat erikoisen herkkiä kylmänä retuutukselle. Niin tai näin, vanhempia uutena kalliita autoja ajellessaan oppii verryttelyn merkityksen, ja senkin että ei 80-vuotiaan (ihmisiässä) tarvi enää satasta juosta täysillä...

Uudessa Dussessa palaa lämpötilavalo sinisenä kun moottori on kylmä, en kylläkään ole kokeillut rajoittaako tuo samalla jotain moottorista. Itse kyllä aina rauhallisesti annan lämmetä, en paikallaan tyhjäkäynnillä, vaan kevyesti ajaen. Oli sitten mikä verme vaan, Mönkkäri tai dirtti vaikkas mökillä.
Eipä nuo ole koskaan leiponeet kiinni ja hyvin toimineet...

Sitten on tietysti mahdollisuus vikaantumiseen pelkästään valmistus, tai materiaali virheestä johtuen, mistä ei käyttäjää voi syyttää.
Omalla kohdalla tulee mieleen C5 V6, joka porsi pihalle startatessa, kesäkelissä ja kaksi tuntia aikaisemmin virheettömästi toimittuaan. Tasapainoksi Mercedes V8, joka 500km ajon jälkeen kävi kuin sepelimylly. Syyksi selvisi materiaali vika nokka-akseleissa, joista pinnoite katosi.

Noihin kylmäkäynnistys rituaaleihin oli aikanaan -58 vm Morris Minorin käyttöohjekirjassa pettämättömät ohjeet. Siellä oli muutama käännös helmi, "vedä ryypytys vedin irti kojetaulusta" sekä, "jos moottori ei kerkiä saavuttamaan normaalia käyntilämpöä, niin älä käynnistä moottoria"!

Mie olen toteuttanut e-HDissä tätä Yanmarin ohjetta:

Käyttö: Normaalikäytössä kierroksia enintään 3400 rpm. Kun käytät moottoria pitkään pienillä kierroksilla, niin ryntäystä (racing) moottoria kahden tunnin välein kovemmilla kierroksilla seuraavasti: vaihde vapaalle, nosta viidesti kierrokset tasaisesti ylös vaihde koko ajan vapaalla. Ryntäyttämisen lisäksi konetta pitää käyttää silloin tällöin lähellä sen maksimikierroksia 3600 rpm. Kuitenkin vähemmän kuin 5% käyttöajastaan (max 30 minuuttia / 10 tunnista).

Kyllä kone kaipaa aina silloin tällöin pientä ryntäystä.

Nykyautot ovat usein niin kestäviä, ettei keskimääräisenä omistusaikana oman toiminnan vaikutuksia välttämättä ehdi huomata, se jää seuraavan piruparan harmiksi. Etenkin nuo kaukoidän autot tuntuvat kestävän melko huoletonta käsittelyä ainakin kolmannelle sadannelle tuhannelle aika vähin remontein kunhan muistaa huollot ja etenkin ruostesuojauksen. Eron hyvän ja huonon pidon välillä varmaan huomaisi se joka yrittäisi niillä ajaa vielä reilusti pitempään, mutta ei taida moni viitsiä. Jossain vaiheessa jälleenmyyntiarvo on kunnosta riippumatta niin pieni, että ne menevät helposti aika pienien vikojen takia paaliin vaikka esimerkiksi voimalinjalla olisi vielä paljon kilometrejä edessään.

Muissa kulutustavaroissa eron huomaa selvemmin. Isäni hajottaa polkupyörän vanteita yhtä soittoa, koska on melko hyvässä lihassa, ei viitsi huolehtia ilmanpaineista tai korjata katkenneita pinnoja heti. Teini-iässä oma polkupyörä oli tämän tästä hajalla rämäpäisen käytön vuoksi vaikka huolsin niitä ihan hyvin. Tosin kyse oli merkistäkin, kotimaiset olivat heikompia mutta ruotsalaisesta ei mennyt kuin kulutusosia ahkerassa ajossa.

Ajoneuvojen kanssa on sentään helpompaa, kun edes periaatteessa tietää mikä niille on hyväksi ja mikä ei, mutta entäs kodinkoneet? Varmasti niidenkin ikään vaikuttaa käyttötavat, tietäisi vain mikä on hyväksi ja mikä ei.

Ja jos uusien autojen hinnat vaan saadaan putoamaan esim. autoveropoiston kautta, niin tuo paalaamisen raja nousee yhä vaan tuoreempiin yksilöihin => entistä huolettomampaa käyttöä kun niiden ei enää tartte hirveän montaa vuotta kestääkään

Täytyy varmaan nostaa käsi pystyyn, kävin ostamassa uuden maastopyörän tänään ja jo 13km ajon jälkeen katkesi ketjut

Polkupyörissä hinta näkyy suoraan pitempänä kestoikänä muiden etujen lisäksi. No joo, on mullakin katkennut 1700 €:n maantiepyörästä ketju aikalailla heti, mutta siinä oli huonosti onnistunut liitos. Sen jälkeen sitkutettu yli 5 tkm pelkällä ketjun rasvaamisella ja vaijereiden säädöillä.

Talvella tulee käytettyä autoja muutama minuutti pihalla lähinnä automaattilaatikon lämpenemisen vuoksi. Moottoripyöriä käytän sen aikaa, että saan kypärän päähän ja hanskat käteen. Jytäriä tulee käytettyä hieman pidempään viileillä keleillä, kun Jytäreillä on tapana kurtata imusihti kylmillä öljyillä. Ja kaikilla laitteilla tietysti muutama kilometri rauhallisesti.

Tuli vähän semmoinen tunne, että "nykyauto" vaatii hieman tarkennusta.... Mun mielestä nykyauto vois olla vaikka <10 vuotias?
Toisaalta oma uusin on 18v. ja samalla uusin henkilökohtaisesti omistamani "auto". Ei kyllä todellakaan ole mikään nykyauto. Vähän varovaisuutta sen käsittelyyn -> ei mua haittaa. Mutta jos sijoittaisin vaikka 10keur autoon, niin ei kyllä tarttis odotella että esim ecu ajelee testit ennenkuin starttaan...
Eli missä menee nykyauton ikäraja vuonna 2018?

Vanhat ohjeet moottoreiden käyttämisestä "jouheilla" kierroksilla taitavat olla menneen talven lumia. Uusilla vuokra-autoilla ajelleena kauhistelen auton antamia ohjeita jurnuttaa 1000-1500 kierroksilla!? Polttoainetalous ainoa parametri? Viimeviikon ajoin bensa X1:sellä bemulla ja välillä tottelin ohjelmaa vaihtamalla vaihteita niiden mukaan karmeeta jurnutusta. Toissa viikolla diesel A4 Audi, sama juttu. Paitsi että kakkosvaihteella ohjeiden mukaan jurnuttaessa tuppasi stumppaamaan . Ehkä nämä on tehty kestämään moinen, tai sitten ei...

Kyllä se vaan taitaa yhä olla voimissaan, mm. PSA:n Puretech tuppaa kärsimään karstottumisista ja veikkaan että suurimpana syynä on nimenomaan tuo matalalla jurnutus

Kerrottiin pintakaasulla ajamisen vahingollisuudesta. Miksi.?? Pitäisikö antaa ns. kenkää, myös sekin vaihteita käyttäen. Kyse ei ole siis jurnuttamisista, matalillakaan. Mihin se voi vaikuttaa, ei ainakaan yläkertaan. Sehän ei tiedä kengän raskaudesta mitään, "pyörii vain mukana". Tosin "jurnutuksen" pienemmät öljynpaineet.....

Pintakaasu on eri asia, kuin jurnutus. Ladan moottori ei kestänyt pintakaasua ja Fiat 600 Abarthin motti ei kestänyt jurnutusta.

Vaan eiköhän nuo nykyiset moottorit ole mitoitettu jurnutusta varten. Ja automaattilaatikon kanssa ei oikein voi valita kierroksia, vaan se on meidänkin kotturalla ajettava 1000-1300 rpm välillä, tosin eipä se kutoskone juuri jurnuta noilla kierroksilla.